Merikeskus Vellamossa Kotkassa avattu Kohtalona Ruotsinsalmi on modernin teknologian ja kunnianhimoisen historiantutkimuksen keinoin toteutettu seikkailu, jossa katsoja pääsee keskelle 1700-luvun merisodankäyntiä.
Näyttelyn perusote on pasifistinen, ja se on ryyditetty tarinoilla aikalaisten kohtaloista. Sodan järjettömyys tulee iholle.
”Venäläisten sotilaiden ruumiit kelluivat laineilla kuin linnun raadot”, kertoi merisotilas Johan Hansson, kun hän palasi Ruotsinsalmesta kotiinsa Ahvenanmaalle.
Hansson, kuten tuhannet kohtalotoverinsa, joutui keskelle kahden suurvallan mielipuolista merisotaa ruotusotilasjärjestelmän mukaisesti: kylästä oli kaatunut kuusi sotilasta joiden tilalle tarvittiin uudet sotilaat.
Hansson on yksi lukuisista 1700-luvun ihmisistä, joiden tarina on poimittu elävöittämään Vellamon Ruotsinsalmi-aiheista näyttelyä. Nykyihmiselle suhteellisen tuntematon Ruotsinsalmen taistelu oli aikanaan Pohjoismaiden suurin meritaistelu. Se käytiin kesinä 1789 ja 1790, ja siihen osallistuivat Ruotsin kuningas Kustaa III:n ja Venäjän keisarinna Katariina II:n – serkusten – armeijat. Taistelussa upposi kymmeniä laivoja, joiden hylyt lepäävät yhä Kotkan edustalla. Nyky-Kotkan kauniissa puistoissa käyskennellessä ei tule helposti mieleen, että edessä on valtava merellinen hautausmaa.
Vellamon Ruotsinsalmi-näyttely on Suomen merimuseon, Kymenlaakson museon, Suomen kansallismuseon ja Kotkan kaupungin suurponnistus, jossa on käytetty niin peliteknologiaa kuin lukemattomia sukelluksia. Konkreettisesti esillä on St Nikolai -laivasta nostettuja esineitä keulakuvasta astioihin.
St Nikolailta nostettu metrin korkuinen laivalyhty antaa jonkinlaisen käsityksen siitä, miten massiivisia ajan sotalaivat olivat. St Nikolai vei mukanaan eri arvioiden mukaan 400 sotilasta, sillä venäläislaivan 24-vuotias brittikapteeni Samuel E. Marshall kieltäytyi antautumasta – tällöin myös miehistön kohtalo oli kuolla.
Kotka suursodan näyttämönä
Ruotsinsalmen taistelu kuvaa Kotkan alueen strategista asemaa Katariina Suuren aikaan. Kotkan alue oli jäänyt Venäjän puolelle, raja oli muutaman kilometrin päässä, ja isovihan jälkeen tilanne kirveli Ruotsin kuninkaan mieltä. Niinpä Kotkan edustan saarista, jotka toimivat lähinnä lampaiden laidunmaina, tuli suursodan näyttämö.
Vellamossa on esillä 3D-mallinnuksia siitä, miltä linnoituskaupunki näytti.
Kylmäävän hieno on peliteknologian keinoin toteutettu virtuaaliesitys, jossa katsoja näkee taistelun 10-metriselle seinälle heijastettuna.
Sota tuo aina muassaan monenlaisia ihmiskohtaloita: sotiminen tarvitsee huoltojoukkoja, upseereille on taattava hyvät olosuhteet maissa, ja vaikka laivoilla elettiin vaatimattomalla ruoalla, jonkun oli pantava sotilaille olutta. Tämän tehtävän otti hoitaakseen nuori Peter Sinebrychoff, jonka vaiheet kuuluvat Suomen yrityshistorian kuuluisimpiin.
Vaikuttava on myös everstinna ja leskirouva Maria Purpur. Tarinan mukaan hän kieltäytyi lähtemästä kotoaan, kun englantilaiset tulivat kaupunkiin aikeinaan polttaa sen. Purpur kannettiin sängyssään ulos vahingoittumattomana, mutta hän pelasti ortodoksisen kirkon menemällä sinne sisään ja kieltämällä sen polttamisen.
Vaikuttava virtuaalisota
Kylmäävän hieno on peliteknologian keinoin toteutettu virtuaaliesitys, jossa katsoja näkee taistelun kymmenmetriselle seinälle heijastettuna. Esitys on niin raju, ettei sitä suositella alle 12-vuotiaille.
Nykyaikaa on myös se, että esityksen 16 laivamallia ovat jatkossa vapaasti käytössä avoimena datana. Virtuaalitaistelun tekemisessä ei oiottu kulmia: niin laivojen mallit, niiden liikkeet merellä kuin sotilaiden puvut ja tykit on tehty historiantutkimuksen tarkkuudella
Nuorimpia katsojia sen sijaan ilahduttaa vaikkapa interaktiivinen seinä, jossa pääsee hauen kanssa sukellukselle St Nikolain hylkyyn.
Näyttelyyn on koottu myös merestä nostettuja esineitä. Ne kertovat sotilaiden arjesta: tylsyydestä taistelujen välillä, niukasta ruoasta, vaatimattomista varusteista.
Sodalla ei ole voittajia eikä se tunne kansallisuusrajoja.
Tärkeää on myös se ilmeisen tietoinen valinta, että esiin nostetut henkilöhahmot edustavat eri kansallisuuksia ja sosiaaliluokkia piiasta korkeisiin upseereihin. Tämä tulee esiin myös opastuksessa: sekä venäläisten että ruotsalaisten joukoissa soti useiden eri kielien puhujia. Sodalla ei ole voittajia eikä se tunne kansallisuusrajoja. Näyttely tuo esiin Ruotsinsalmen kokeneiden ihmisten arjen, heidän luonteenpiirteensä, neuvokkuutensa, rakastumisensa.
Ihmiselämät meren pohjassa
Ruotsinsalmi-näyttely tulee olemaan Vellamossa useita vuosia. Se osoittaa taas, miten suuri rooli sodilla on ollut Suomen historiassa. Moniko muistaa vaikkapa sen, että Krimin sodan aallot löivät Kotkaan saakka? Tuolloin englantilaiset ja ranskalaiset riensivät polttamaan kaikki venäläisten rakentamat linnoitukset Kotkan ja ympäristön saarissa. Köyhät kalastajat ja viljelijät menettivät taas kerran kaiken.
Traagista historiaa muistetaan muuallakin kuin Vellamossa. Koska Ruotsinsalmi on yhä täynnä laivanhylkyjä, myös muun muassa Kotkan kaupungin puistoissa kunnioitetaan niitä.
Tammisotilaat-tilataideteos valmistui Katariinan Meripuistoon. Siinä tammipuiset laivan osat seisovat ryhdikkäinä kuparikypärissään katsoen rantaan. Tuokin hylky kantoi sisässään lukuisia ihmiselämiä, jotka nyt nukkuvat Itämeren pohjassa.
uutiskirje 
