Valko-Venäjän valtion television toimittajat uhkaavat lakolla, jos he eivät saa raportoida käynnissä olevista mielenosoituksista puolueettomasti, kertoo toimittajajärjestö European Federation of Journalists ja Valko-Venäjän toimittajajärjestö BAJ.
Lakosta on määrä päättää maanantain aikana, ja kanavalla työskentelevät ovat sosiaalisessa mediassa levittäneet kutsuja mukaan siihen.
Lauantaina valtion television BTRC:n eteen kokoontuneet mielenosoittajat vaativat myös kanavalta totuudenmukaista raportointia tai lakkoon menoa.
Valko-Venäjän mielenosoituksissa on raportoitu sekä paikallisiin että ulkomaalaisiin toimittajiin kohdistuvasta väkivallasta ja pidätyksistä.
Valtavat protestit
Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin kokoontui sunnuntaina valtava määrä ihmisiä osoittamaan mieltä maan presidenttiä Aleksandr Lukashenkoa ja tämän hallintoa vastaan. Arviot osallistujamäärästä vaihtelivat suuresti, sillä paikalle tuli ja sieltä lähti koko ajan ihmisiä.
Varovaisten arvioiden mukaan paikalla oli ainakin 100 000 ihmistä, kun taas esimerkiksi brittilehti Guardian kirjoitti kyseessä olleen Valko-Venäjän itsenäisyyden ajan suurimman mielenosoituksen, koska paikalla oli noin neljännesmiljoona ihmistä.
Valtavasta väkimäärästä huolimatta mielenilmaus sujui rauhallisesti, eivätkä edeltävinä päivinä erittäin kovaotteisesti käyttäytyneet poliisit juuri puuttuneet tapahtumiin.
Ihmisillä oli mukanaan ilmapalloja ja kukkia, ja monet näyttivät voitonmerkkejä kulkiessaan kohti sotamuistomerkkiä, jonne marssi päättyi. Mukana oli myös lapsia.
Protestit saivat alkunsa vilpillisinä pidetyistä vaaleista ja ne ovat kiihtyneet muun muassa protestoijiin alussa kohdistuneen väkivallan ja kidutuksen vuoksi.
Lukashenko on väittänyt voittaneensa viikko sitten järjestetyt presidentinvaalit ylivoimaisesti 80 prosentin äänisaaliilla. Tulos on kuitenkin kyseenalaistettu laajalti.
Opposition pääehdokas Svetlana Tihanovskaja pakeni tiistaina Liettuaan, mutta hän on sieltä käsin kannustanut kannattajiaan osoittamaan mieltään rauhanomaisesti. Tihanovskaja lähti ehdolle sen jälkeen, kun hänen puolisonsa ehdokkuus estettiin ja tämä passitettiin vankilaan.
Lukashenko väitti Naton sotilaiden kolkuttelevan maan rajalla
Toisaalla Minskissä Lukashenko osallistui itse hallintoa puolustavaan vastamielenosoitukseen, joka järjestettiin ennen kuin opposition suuri mielenosoitus kokoontui iltapäivällä.
Lukashenkon hallinnon mukaan paikalla oli noin 50 000 ihmistä. AFP:n mukaan todellisempi luku olisi ollut noin 10 000. Erilaisten median ja sosiaalisen median lähteiden mukaan monia työntekijöitä vaadittiin osallistumaan työpaikan menettämisen uhalla, ja lisäksi kannattajia on kuljetettu paikalle busseilla.
– En kutsunut teitä tänne puolustamaan minua, vaan, ensimmäistä kertaa neljännesvuosisataan, puolustamaan maatanne ja sen itsenäisyyttä, Lukashenko lausui Minskin keskustaan kokoontuneille ihmisille, joista monet heiluttivat Valko-Venäjän lippua sekä huutelivat kiitoksia ja Valko-Venäjän nimeä.
Lukashenko myös väitti, että sotilasliitto Naton sotilaat olisivat ”maan rajalla”. Minkäänlaista totuuspohjaa tälle väitteelle ei ole löytynyt, ja myös Nato on kiistänyt sen.
Puuttuuko Venäjä vai ei?
Seuraava kysymys monien huulilla on ollut, puuttuuko Venäjä Valko-Venäjän tilanteeseen – ja jos puuttuu, niin miten.
Lukashenko on jo kutsunut Venäjää apuun, ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskusteli tilanteesta Lukashenkon kanssa puhelimitse lauantaina. Johtajien kerrottiin julkisuuteen olevan yhtä mieltä siitä, että ongelmat ratkaistaan pikaisesti.
Sunnuntaina Kreml julkaisi myös monitulkintaisen tiedotteen, jossa se sanoi Valko-Venäjään kohdistuvan ”ulkoista painetta” ja sanoi olevansa valmis ”myötävaikuttamaan ongelmien ratkaisuun” CSTO:n eli Kollektiivisen turvallisuusjärjestön kautta.
Silti osa asiantuntijoista ei ole pitänyt täysin annettuna, että Venäjä tulisi pelastamaan Lukashenkoa.
Maiden välisistä tiivistä suhteista huolimatta Putinin ja Lukashenkon välit ovat olleet kireät. Omapäisen Lukashenkon ei ole katsottu käyttäytyneen tarpeeksi lojaalisti Putinia kohtaan tai myötäilleen tarpeeksi tämän vaatimuksia.
Jos Venäjä kuitenkin puuttuu Valko-Venäjän tilanteeseen sotilaallisesti, vaikuttanee se laajasti myös muun Euroopan turvallisuustilanteeseen.
uutiskirje 
