KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ylimmän yhden prosentin varallisuus Suomessa 4,5-kertaistui, alimmassa 90 prosentissa ei juuri kasvua vuosina 1987–2016

Terveyserojen kaventaminen on ollut pitkään julkilausuttu tavoite, mutta matalammin koulutetuilla ja pienituloisilla myönteinen kehitys on hidasta.

Terveyserojen kaventaminen on ollut pitkään julkilausuttu tavoite, mutta matalammin koulutetuilla ja pienituloisilla myönteinen kehitys on hidasta. Kuva: Lehtikuva/Laura Ukkonen

Tänään julkaistava Kalevi Sorsa -säätiön raportti kartoittaa kattavasti eriarvoisuuden tilaa Suomessa. Sosiaalinen asema näkyy niin terveydessä kuin koulutuksessakin.

Kansan Uutiset
18.8.2020 7.30

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee tänään tiistaina Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportin, joka kokoaa yhteen tuoreimmat tiedot sosioekonomisesta eriarvoisuudesta sekä rasismiin ja ruumiin kokoon liittyvään sukupuolittuneeseen syrjintään Suomessa. Raportin on kirjoittanut 20 tutkijaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija, KTT Marja Riihelä ja Tampereen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala vertailivat kirjaa varten tulojen kehitystä eri tuloryhmissä ajanjaksoilla 1966–1990 ja 1990–2017.

Vuosina 1966–1990 tuloerot pienenivät, kun tulojen kasvu oli sitä suurempaa, mitä pienempiin tuloihin mentiin. Vuosina 1990–2017 kehitys on ollut päinvastaista: mitä suuremmat tulot, sitä kovempaa kasvua.

Ensimmäisellä ajanjaksolla 1966–1990 alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien tulot kasvoivat 4,9 prosenttia ja ylimpään prosenttiin kuuluvien tulojen kasvu oli 1,9 prosenttia. Jälkimmäisellä ajanjaksolla vuosina 1990–2017 kasvua alimpaan kymmenykseen kuuluvien tuloissa oli vain 0,8 prosenttia, mutta ylimpään prosenttiin kuuluvien tulot kasvoivat 3,6 prosenttia.

– Tämä tarkoittaa sitä, että kasvun hedelmät ovat 1990-luvulta lähtien päätyneet suurelta osin tulojakauman yläpäähän, Riihelä ja Tuomala selventävät.

Sama pätee myös varallisuuden osalta. Varallisuuserojen kasvu on jatkunut myös vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen. Varakkaimman prosentin siivu nettovarallisuudesta kasvoi runsaasta kahdeksasta prosentista 13,5 prosenttiin vuosien 1987–2016 välillä. Samaan aikaan alin 90 prosenttia menetti osuuttaan vajaasta 65 prosentista vajaaseen 55 prosenttiin.

Verojärjestelmä tukee eriarvoisuutta

Myös tuloerot ovat kääntyneet aivan viime vuosina uudelleen kasvuun.

Riihelän ja Tuomalan mukaan tulo- ja varallisuuserojen kasvun 1990-luvulla mahdollistanut verojärjestelmä on olennaisilta osin yhä samanlainen. Näin ollen Suomen verojärjestelmän rakenteet tukevat tulo- ja varallisuuserojen kasvua edelleen.

– Jos tulo- ja varallisuuseroja halutaan kaventaa, olisi perusteltua luopua ansio- ja pääomatulojen eriytetystä verotuksesta ja muuttaa verojärjestelmä kauttaaltaan progressiiviseksi, Riihelä ja Tuomala sanovat.

Sosiaalinen asema näkyy terveydessä

Raportista selviää myös, että Suomessa vanhempien taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen asema sekä lapsuuden ajan elinolosuhteet ennustavat seuraavan polven sosiaalista asemaa ja elämän tapahtumia usealla elämän eri osa-alueella. Näin on siitä huolimatta, että kansainvälisesti vertaillen mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Suomessa hyvin.

– Lapsuuden perheen sosiaalinen asema ja elinolosuhteet heijastuvat lasten aikuisuuden asemiin niin hyvässä kuin pahassa. Haavoittuvimmassa asemassa ovat ne lapset ja nuoret, jotka ovat varttuneet perheissä, joissa sosiaalinen huono-osaisuus on kasautunut, YTM Niko Eskelinen selittää.

Hän on yksi Eriarvoisuuden periytyminen -luvun kirjoittajista.

Suomessa on myös niin tulojen kuin koulutuksen ja ammattiaseman mukaisia systemaattisia eroja ihmisten terveydessä. Terveyserot ovat sitkeitä siitä huolimatta, että niiden kaventaminen on pitkään ollut politiikan julkilausuttu tavoite.

– Kansanterveys on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana pääasiassa positiiviseen suuntaan. Myönteinen kehitys on kuitenkin ollut matalammin koulutetuilla ja pienituloisilla merkittävästi hitaampaa kuin korkeammin koulutetuilla ja paremmin toimeentulevilla. Työttömät ovat tässä mielessä erityisen haavoittuvainen ryhmä, sanoo farmasian tohtori Katri Aaltonen.

Hänen mukaansa terveyseroihin puuttuminen edellyttää puuttumista ”syiden syihin” eli terveyseroja ylläpitäviin rakenteisiin, kuten työttömyyteen ja köyhyyteen.

Rasismi lisää eriarvoisuutta

Koulutus on eriarvoisuuteen puuttumisessa avainasemassa. Karkeasti sanoen lapset hakeutuvat samantasoiseen koulutukseen kuin vanhempansa, mikä ylläpitää eriarvoisuutta.

– Vanhempien koulutuksen yhteys lapsen yliopistokoulutukseen on jopa vahvistunut, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija, VTM Sanna Kailaheimo-Lönnqvist.

Hän on yksi Eriarvoisuus koulutuksessa -luvun kirjoittajista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Koulutuspoluissa on havaittavissa eriytymistä kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien ja muita äidinkieliä puhuvien välillä. Vieraskieliset nuoret aloittavat muita harvemmin jatko-opinnot toisen asteen jälkeen. Maahanmuuttajien lapset ovat matalammin koulutettuja kuin valtaväestön lapset.

– Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttotaustaisten ihmisten muita matalampi koulutus ei johdu kunnianhimon puutteesta, sanoo KT, dosentti Tuomas Zacheus.

Zacheus oli mukana Suomen Akatemian rahoittamassa TRANSIT-tutkimushankkeessa. Siinä tutkittiin yhdeksäsluokkalaisten ja seurantatutkimuksessa toisen asteen kolmannen luokan opiskelijoiden rasismin ja syrjinnän kokemuksia valituissa helsinkiläisissä ja turkulaisissa kouluissa.

TRANSIT-tutkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti ulkonäöltään selvästi valtaväestöstä poikkeavat maahanmuuttotaustaiset nuoret olivat kokeneet monia syrjinnän ja rasismin muotoja, kuten ihonvärinsä takia pilkkaamista.

– Rasismi vaikuttaa ihmisen tulevaisuuden uskoon. Erityisesti opettajien on tärkeää tunnistaa se eikä ohittaa sitä tavanomaisena lasten ja nuorten nahisteluna, Zacheus sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään