Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo on huolissaan Qanon-liikkeen nopeasta leviämisestä Suomessakin.
Hän kiittää sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) oikeansuuntaisesta vastauksesta lokakuussa jättämäänsä kirjalliseen kysymykseen Suomeenkin rantautuneesta QAnon-salaliittoteoriasta. Samalla Honkasalo esittää vielä tehokkaampia toimia, joita kultin torjumiseksi on syytä tehdä.
Poliitikot hyödyntävät
QAnonin vaikutus pitää nähdä osana isompaa kokonaisuutta.
Honkasalo kysyi kirjallisessa kysymyksessään, miten sisäministeriössä kerätään tietoa QAnon-liikkeestä, millä aikataululla yhteisöön päätyneille kehitetään exit-prosessi ja millä keinoin erityisesti nuoria suojataan QAnonin vaikutusvallalta.
– QAnon-liike leviää nopeasti erilaisten vaihtoehtoajattelutapojen keskuudessa, ja erityisen huolestuttavaa on, että myös osa suomalaisista poliitikoista hyödyntää politiikassaan QAnonin tarjoamia salaliittoteorioita, Honkasalo sanoo.
Sisäministerin vastauksen mukaan suojelupoliisi ja poliisilaitokset seuraavat väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvää toimintaa netissä ja netin ulkopuolella. Ministeriö julkaisee säännöllisesti väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsausta, ja vuoden 2021 katsauksen teemana ovat koronapandemiaan liittyvät netissä leviävät ekstremistiset narratiivit, propaganda ja salaliittoteoriat, myös QAnon.
Samaan aikaan julkaistaan myös Helsingin yliopiston tutkijoiden laatima ekstremististen narratiivien tutkimus valtioneuvoston rahoituksella.
– Tilannekatsaus ja yliopistotutkimus aiheesta ovat kiireesti paikallaan, sillä aiheesta ei ole Suomessa tutkimukseen perustuvaa tietoa. Tieto pitäisi kuitenkin saada myös viestittyä laajemmin, Honkasalo sanoo.
– Ministeriö voisi tässä hyödyntää esimerkiksi QAnonin ongelmallisuuteen perehtyneitä tutkijoita, toimittajia ja sosiaalisessa mediassa toimivia kansalaisvaikuttajia.
Varhainen tunnistaminen tärkeää
QAnon-yhteisöön joutuneiden osalta ministeriön vastaus ei ole Honkasalon mukaan riittävä. Vastauksessa todetaan, että Uskontojen uhrien tuki ry tarjoaa apua uskonnollisista yhteisöistä ja kulteista irti haluaville.
– Uskontojen uhrien tuki tekee tärkeää työtä, mutta ei valtiovalta voi nojata yhden kolmannen sektorin toimijan varaan koko painollaan. Toisekseen yhdistyksen toiminta perustuu pitkälti siihen, että ihminen itse haluaa irtautua lahkosta ja osaa hakea apua, Honkasalo toteaa.
– QAnonin ja salaliittoteorioiden mahdollinen radikalisoiva vaikutus pitää nähdä osana isompaa kokonaisuutta, jossa ennalta ehkäisevällä mielenterveys- ja kasvatustyöllä on iso rooli. On erityisen tärkeää tunnistaa varhain radikalisaation riskitekijöitä ihmisten elämissä. Lisäkoulutusta aiheesta tarvitaan poliisin lisäksi ainakin sote- ja kasvatusalan ammattilaisille.