Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimien käsittely alkoi eduskunnassa perjantaina kello 15 ja se jatkuu tunteja, sillä puheenvuoropyyntöjä on paljon.
Käsittely alkoi nopeatahtisella keskustelulla, jossa kansanedustajat eri puolueista paheksuivat vihreiden viestintää perustuslakivaliokunnan mietinnön julkistamisen jälkeen.
Valiokunta katsoi Haaviston toimineen lainvastaisesti, mutta ministerin muita korkeampi syytekynnys ei ylity. Vihreät ovat hämärtäneet tätä monin tavoin. He ovat muun muassa puhuneet lasten oikeuksista, kun perustuslakivaliokunnan mietintö ja sen antamat moitteet koskevat virkamiehen asemaa.
Toinen teema alkukeskustelussa oli se, että Haavistosta muistutuksen tehneitä kansanedustajia osallistui sen käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa. Tämä on sallittua, mutta on eri asia, onko se sopivaa.
Heihin kuuluu Wille Rydman (kok.), joka syytti vihreiden puolueviestintää harhaan johtavaksi.
Markus Lohi (kesk.) sanoi vihreiden viestinnän olevan omiaan rapauttamaan perustuslakivaliokunnan arvovaltaa.
Anders Adlercreutzin (r.) mukaan valiokunnan uskottavuutta nakertaa taas se, että muistutuksen tekijät osallistuivat sen käsittelyyn.
Markku Eestilän (kok.) mukaan hyväkään tarkoitus ei oikeuta ministeriä rikkomaan lakia.
Ben Zyskowicz (kok.) kiinnitti huomiota kahteen päivämäärään. 22.10.2019 al-Holiin liittyvät asiat siirrettiin erityisedustajalle ja 11.11. Haavisto yritti siirtää kanssaan eri mieltä olleen virkamiehen toisiin tehtäviin. Zyskowicz kysyi, oliko tämä kosto.
Vihreille hän sanoi, että tässä asiassa ei ole kysymys lasten oikeuksista vaan siitä, miten virkamiestä on kohdeltu.
Saara Hyrkkö (vihr.) myönsi, että viestinnässä on vedetty mutkia suoraksi. Hän sanoi kuitenkin, että monet perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat pitivät kytkentää lasten oikeuksiin oikeudellisen arvion näkökulmasta perusteltuna.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko piti aivan selvänä, että ministerillä on ollut juridinen ja moraalinen velvollisuus aktiivisiin toimiin turvaamaan al-Holin leirillä olevien suomalaislasten oikeuksien turvaaminen.
Vihreät painottavat mietinnön sitä puolta, että edellytyksiä syytteen nostamiselle ei ole.
Haavisto otti moitteet vastaan
Haavisto sanoi ottavansa perustuslakivaliokunnan moitteet vastaan, paneutuvansa niihin huolella ja ottavansa moitteet lukuun kaikessa tulevassa toiminnassaan.
Viime syksyn tapahtumia Haavisto perusteli tilanteen hektisyydellä. Al-Holin leirillä olleille lapsille saattoi tapahtua minä hetkenä hyvänsä mitä tahansa, koska alueella alkoivat Turkin sotatoimet lokakuussa 2019.
– Hyvin nopealla aikataululla nimettiin erityisedustaja ja häntä pyydettiin toimeen pariksi viikoksi jotta hän olisi toiminut nopeasti, jos siellä lapsia joutuu mutavelliin ehkä Irakin rajalle, kun leiri oli luhistumassa. Oltiin tilanteessa, jossa lasten oikeudet nousivat ministeriössä vahvasti esille.
Haavistolle esitetään epäluottamusta
Perussuomalaiset esitti epäluottamuslausetta Haavistolle. Sen teki kansanedustaja Sebastian Tynkkynen.
Jo aiemmin tästä kertoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.
– Perustuslakivaliokunta on todennut ulkoministerin rikkoneen lakia. Oikeusvaltioperiaatteen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin perustuslain toisen pykälän mukaisesti, Tavio perusteli epäluottamuksen esittämistä Ylelle .
Perussuomalaiset oli Ylen mukaan odottanut, että Haavisto jättäisi itse paikkansa ulkoministerinä saatuaan valiokunnalta moitteet.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä vuoden loppuun asti erotettu Ano Turtiainen ehti ensin. Hän esitti epäluottamuslausetta keskustelun alkuvaiheessa ja sanoi, että Suomessa ministerit ovat eronneet pienemmistäkin asioista.