On latteus todeta, että korona sekoitti tänä vuonna kaiken. Niinhän se tekikin, mutta eduskunta päätti vuoden silti tuttuihin aiheisiin ja kovilla kierroksilla käyneeseen keskusteluun.
– Vuosi 2020 muutti kaiken, mutta joku sentään ei muutu. Joulun alla 2020 puhuttiin samalla tavalla kuin joulun alla 2019. [Syyriassa sijaitsevasta pakolaisleiri] Al-holista, [ulkoministeri] Pekka Haavistosta ja [puhemiehen paikalta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi siirtyneestä] Antti Rinteestä, letkauttaa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
Neljäntenä adventtisunnuntaina poliittinen keskustelu ryöpsähti vielä kerran täyteen vauhtiin, kun al-Holin leiriltä palasi kaksi naista ja kuusi lasta. Arhinmäki huomauttaa, että nyt käyty keskustelu käytiin oikeastaan tismalleen samalla lailla vuosi sitten.
”Perussuomalaiset elää ja hengittää räävittömällä vääristelyllä ja valheiden levittämisellä.”
– Ajattelin, että olisi kaikki asiat käyty aika huolella läpi. Mikä on oikeusvaltion velvollisuus, miten me voimme toimia, miten emme voi toimia. Viranomaisten pitää toimia Suomen lakien mukaan, nämä eivät ole poliittisia päätöksiä. Oikeusvaltiota velvoittavat Suomen lait.
Toive osoittautui kuitenkin turhaksi.
– Ikään kuin mitään tällaista keskustelua ei olisi käyty. Perussuomalaisilta tuli täysin räävitöntä meininkiä, mutta se, miten kokoomus lähti siihen mukaan, oli minulle mysteeri, Arhinmäki ihmettelee.
Syvät virtaukset
Kaikkien tiedotusvälineissä riepoteltujen kohujen keskellä eduskunta teki merkittäviä päätöksiä. Arhinmäki kutsuu näitä politiikan pitkiksi ja syviksi virtauksiksi. Näistä hän nostaa esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamisen, joka tekee toisesta asteesta opiskelijoille maksuttoman ja samalla oppivelvollisuusikä pitenee 18 vuoteen.
– Se on hirveän pitkän työn tulos. Kun ajattelee siitä käytyä keskustelua eduskunnassa, siitä puuttui nopeatempoisuus. Siinä oli pitkiä, laajoja historiallisia kaaria läpikäyviä puheenvuoroja eri puolueista.
– Näkyi, että kaikesta huolimatta politiikan pintakuohunnan alla menee koko ajan pitempiä ja syvempiä virtauksia. Olisi ollut mukavaa, jos eduskuntakausi olisi päättynyt siihen, että oppivelvollisuusiän pidentämiseen. Se oli niin komea ja hieno päätös.
Arhinmäki toivoo, että poliitikot malttaisivatkin olla lähtemättä jokaiseen pintakuohuntaan mukaan. Jatkuva riitely oikealta merkitykseltään pienten kohujen parissa on omiaan viemään uskottavuutta poliitikoilta. Hän nostaa esiin, että luottamus poliitikkoihin on ollut laskussa.
– Tämä on kritiikkiä myös itseäni ja vasemmistoliittoa kohtaan. Perussuomalaiset elää ja hengittää räävittömällä vääristelyllä ja valheiden levittämisellä. Siihen mukaan lähteminen ei vahvista muita, se vahvistaa vain perussuomalaisia, Arhinmäki muistuttaa vanhasta totuudesta.
– Olisi tärkeätä, että muut puolueet pyrkisivät pitämään kiinni politiikan periaatteista. Vaikka ollaan eri mieltä – ja voidaan olla voimakkaasti eri mieltä – aatteellisesti, pidetään kiinni asioista, kuten siitä, että politiikassa yritetään pitäytyä totuudessa.
Kevään aiheet
Eduskunnan kevätkausi pyörähtää käyntiin helmikuun alussa, kun uudet valtiopäivät avataan. Suurimpana asiana odottaa silloin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuspaketti. Hallituksen esitys saapui eduskuntaan joulukuussa, ja keväällä odottaa sen käsittely eri valiokunnissa.
– Jos ajattelee siitä joulukuussa käytyä lähetekeskustelua, siitä erottui, että kokoomus vastustaa esitystä erityisesti kahdesta syystä, Arhinmäki sanoo.
– He kritisoivat, että esityksessä ei ole kolmen miljardin automaattileikkuria, kuten viime hallituskaudella oli. Toiseksi kokoomusta selvästi korpeaa, että tässä ei anneta mahdollisuutta ulkoistaa palveluita yksityisille yrityksille.
Arhinmäki uskoo, että keskustelua tullaan jälleen käymään myös koko uudistuksen perustuslaillisuudesta. Kaatuihan sote viime ja sitä edeltävällä kaudella juuri perustuslakiin. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi KU:lle aiemmin, että perustuslaillisesti yksi haastavimmista kohdista on aiemmin tehtyjen laajojen ulkoistamisten peruminen.
– Vaikka uudistusta on pyritty käymään asiantuntijoiden kanssa läpi ja rakentamaan siitä perustuslaillisesti kestävää, perustuslakivaliokunta arvioi sen lopullisesti. Asiantuntijat eivät anna lopullisia arvioitaan kuin vasta perustuslakivaliokunnan kuulemisissa, Arhinmäki huomauttaa.
Kevään osalta muita suuria hankkeita on Arhinmäen mukaan oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpaneminen ja perhevapaauudistuksen vieminen eteenpäin.
– Nyt perhevapaauudistus olisi tarkoitus saada eduskuntaan kevään aikana. Se on iso tasa-arvokysymys.
Sote tulee varmasti myös nousemaan esiin keväällä kuntavaaleissa. Erityisesti isot kaupungit ovat roimineet esitystä kovin sanoin. Arhinmäki on ehdolla Helsingissä, jonka väistyvä kokoomuslainen pormestari Jan Vapaavuori profiloitui erityisesti viime vaalikaudella uudistuksen vastustajana.
– Pitää muistaa, että suuret kaupungit eivät niinkään tarvitse sote-uudistusta. Sote-uudistusta tehdään ennen muuta, jotta meillä olisi edes jollain lailla tasa-arvoiset sote-palvelut kaikkialla Suomessa.
Arhinmäki myös muistuttaa, että uudistuksessa on pyritty huomioimaan suurten kaupunkien kritiikki. Mutta kysymysmerkkejä on silti jäljellä.
– Rahoitusmallit perustuvat sairastavuuteen ja palvelutarpeeseen, niissä korostuvat ikääntyneemmät ja köyhemmät maakunnat. Samaan aikaan itseänikin huolestuttaa se, onko laskentamalleissa riittävästi huomioitu suurten kaupunkien ongelmat. Ovatko mallit perinteisiä sote-asioita huomioivia, isoissa kaupungeissa on toisenlaiset ongelmat. Pystytäänkö ne huomioimaan riittävän hyvin, Arhinmäki pohtii.
Vaikeat hävittäjät
Eduskunnan perinteisissä joulukuun budjettiäänestyksissä nähtiin pienimuotoinen näytös, kun vasemmistoliiton kansanedustajat Johannes Yrttiaho ja Markus Mustajärvi esittivät hävittäjähankkeen rahoituksen poistamista aloitteessaan. Aloite kaatui selvästi, koska siinä irrottauduttiin hallitusrintamasta, eikä aloitteelle myöskään löytynyt tukea oppositiosta.
Arhinmäki muistuttaa, että vasemmistoliitto on koko ajan suhtautunut kriittisesti hävittäjähankintaan, josta on sovittu hallituspuolueiden kesken.
– Olemme koko ajan sanoneet ääneen, että hävittäjähankintoja olisi koronatilanteessa syytä siirtää. Tästä on hyvin yhtenäinen näkemys puolueen ja kansanedustajien kesken. Kansanedustajissa on paljon rauhanaktivisteja ja sodanvastaisia mielenosoituksia organisoineita antimilitaristeja.
Mutta samalla tulee muistutus poliittisista realiteeteista.
– Emme ole muuttaneet näkemyksiämme miksikään missään vaiheessa. Politiikassa pitää aina ymmärtää ne asiat, joihin pystyy vaikuttamaan milläkin toiminnalla. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hävittäjät korvataan täysimääräisesti.
– Olemme eri mieltä päätöksestä, mutta olemme hyväksyneet hallitusohjelman. Historiallisesti ainoana puolueena järjestimme jäsenäänestyksen, jossa 97 prosenttia tuki hallitusohjelman hyväksymistä.
Arhinmäki huomauttaa, että hävittäjissä ei ole kyse mistään uudesta asiasta. Viime vaalikaudesta lähtien on ollut selvää, että Suomi tulee hankkimaan uusia hävittäjiä.
– Vaikka olemme tästä eri mieltä, tämä hyväksytään. Se ei tarkoita, että olisimme sitä mieltä, että näin pitäisi toimia. Se tarkoittaa sitä, että vaikka olemme eri mieltä, selvä enemmistö eduskunnasta haluaa viedä tämän läpi. Se ei ole syy, miksi lähtisimme hallituksesta, hän paaluttaa.
uutiskirje 
