KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

KU:n arkistosta: Talouden totuudet puntarissa

Kansallismielisen populismin nousu on suoraa seurausta totuudenjälkeisestä talouspolitiikasta, tähdentää Christer Lindholm.

Kansallismielisen populismin nousu on suoraa seurausta totuudenjälkeisestä talouspolitiikasta, tähdentää Christer Lindholm. Kuva: Jarno Mela

Arkistosarjassa julkaisemme yhden kotimaan jutun kuluneen vuoden kultakin kuukaudelta. Juttu julkaistu 18.10.2019.Christer Lindholmin ja Matti Tuomalan uutuuskirjoissa setvitään ideologisia väittämiä, joita talouskeskusteluissa heitellään faktoina.

Elias Krohn
3.1.2021 14.00

Totuudenjälkeisestä ajasta puhutaan 2010-luvun populististen liikkeiden yhteydessä. Taustalla on kuitenkin totuudenjälkeinen talouspolitiikka, joka alkoi länsimaissa jo 40 vuotta sitten, kun Margaret Thatcherista tuli Britannian pääministeri, määrittelee kauppatieteiden tohtori Christer Lindholm.

– Kun Thatcher ajoi läpi ideologiaansa, hän käsitteli faktoja aika varomattomasti. Hän lupasi, että yksityistämällä kaikki tulee paremmaksi ja halvemmaksi, mukaan lukien vesi- ja sähköhuolto. Tänä päivänä brittiläiset kotitaloudet maksavat noin 2,6 miljardia puntaa enemmän vuodessa vesimaksuina kuin jos vesihuolto olisi pysynyt julkisissa käsissä, Lindholm totesi tuoreen Totuudenjälkeinen talouspolitiikka Thatcherista Trumpiin -kirjansa julkistamistilaisuudessa toimittajalegenda Hannu Taanilan tenttauksessa.

Yhdysvalloissa alettiin heti Reaganin noustua presidentiksi alentaa tuloverotusta reippaasti.

ILMOITUS
ILMOITUS
Suomeen totuudenjälkeinen talouspolitiikka tuli vähän jälkijunassa, mutta siinä on roikuttu kiinni sitäkin sitkeämmin.

– Luvattiin, että veronalennukset maksavat itsensä takaisin. Näin ei käynyt, vaan tuli mittava alijäämä liittovaltion budjettiin, Lindholm sanoi.

Häviäjiä yhä enemmän

Lindholm käyttää uusliberalistiseksi usein kutsutusta opista nimitystä markkinafundamentalismi, koska sille on ominaista tosiasioista piittaamaton usko markkinoiden ylivertaisuuteen. Käsite on lähtöisin suursijoittaja ja yhteiskunta-aktiivi George Sorosilta.

– Monimutkaisissa talousasioissa ujutetaan ideologisia valintoja ikään kuin faktoina läpi. Jatkuvasti esimerkiksi toitotetaan, että työn verotusta pitää alentaa, jotta työllisyys paranisi. Siitä ei kuitenkaan ole mitään empiirisiä todisteita, Lindholm selvittää Kansan Uutisille.

Lindholmin kirjan pääviesti on, että thatcherilais-reaganilainen talouspolitiikka on tämän päivän trumpien ja halla-ahojen äiti.

– Kansallismielisen populismin uusi nousu on suoraa seurausta totuudenjälkeisestä talouspolitiikasta, joka on viimeisten kymmenen vuoden aikana synnyttänyt enemmän ja enemmän häviäjiä, eikä enää vain tulohaitarin alimmassa päässä vaan keskiluokankin riveissä, Lindholm tiivisti julkistamistilaisuudessa.

Aiheellinen tyytymättömyys markkinafundamentalismin ja taloudellisen globalisaation tuloksiin on kanavoitunut kansallismielisiin liikkeisiin. Tämä ilmenee kirjassa kuvailluista äänestyskartoista: sekä Trump että Britannian brexit-puoli saivat suurimmat kannatuslukemansa alueilta, joilta teollisia työpaikkoja on kadonnut runsaasti. Ranskassa suhteellisesti eniten äänestäjiä äärioikeistolle on menettänyt ”oikeiden” työläisten perinteisesti suosima kommunistipuolue PCF.

Markkinausko yhä vahvaa

Suomeen totuudenjälkeinen talouspolitiikka tuli Lindholmin mukaan vähän jälkijunassa, mutta siinä on roikuttu kiinni sitäkin sitkeämmin. Nykyinen hallituksemme ei ole markkinafundamentalistinen, mutta opposition ja monien ”talousviisaiden” puheissa oppi elää vahvana: vaaditaan työttömyysturvan leikkaamista tai sen ehtojen kiristämistä, vastustetaan kaikkien julkisten menojen lisäämistä ja toivotaan työelämän joustavoittamista palkansaajien asemaa heikentäen, Lindholm listaa.

Samat poliitikot, jotka varoittelevat julkisten menojen lisäämisestä, puhuvat suurten veronalennusten puolesta, jotka nekin heikentävät julkisen sektorin tasapainoa toiselta puolelta, Lindholm kuvaa argumentoinnin ristiriitaisuuksia.

Postin suunnittelema työehtoshoppailu on ajankohtainen esimerkki siitä, mitä työelämän joustavuus pahimmillaan tarkoittaa.

– Se voi johtaa siihen, että ihmiset eivät tule enää toimeen palkallaan, Lindholm muistuttaa.

Kuva: All Over Press/Anna Nikonorova

Hyvinvointivaltiolle perusteet

Markkinauskoa ruotii myös taloustieteen professori Matti Tuomala tuoreessa kirjassaan Markkinat, valtio ja eriarvoisuus. Hän osoittaa, että tuloerot ovat Suomessa kasvaneet luultua enemmän 1990-luvun puolivälin jälkeen. Ylimmät tuloryhmät ovat kasvattaneet osuuttaan kokonaistuloista ja alimmat ja keskituloiset ovat menettäneet osuuttaan. Taustalla on muun muassa verotuksen progressiivisuuden vähentäminen, etenkin palkka- ja pääomatulojen verotuksen eriyttäminen Esko Ahon porvarihallituksen aikana vuonna 1993. Tuomalan mukaan tutkimukset osoittavat, että pääomatuloja pitäisi verottaa progressiivisesti.

Vaikka markkinaehtoista politiikkaa ja hyvinvointivaltion purkamista on oikeutettu taloudellisilla välttämättömyyksillä, pohjoismaiselle hyvinvointimallille on vahvat taloustieteelliset perusteet, kirjasta ilmenee. Julkiset investoinnit koulutukseen, teknologiaan ja infrastruktuuriin ovat olennaisia kansantaloudelle. Hyvä sosiaaliturva ja palkkaeroja kurissa pitävät työehtosopimukset lisäävät mahdollisuutta innovatiivisten riskien ottoon ja edistävät teknologista muutosta.

Demokraattinen hallinta takaisin

Lindholm ruoti markkinafundamentalistisia ajattelutapoja myös vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassaan Viis taloudesta! – 5 myyttiä, jotka romuttavat hyvinvoinnin. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon – Trumpin vaalivoitosta ja brexit-äänestyksestä alkaen.

– Markkinafundamentalismia on nyt haastettu oikealta. Olisi aika saada myönteisempiäkin vaihtoehtoja, jotka eivät perustuisi viholliskuvien rakentamiseen, Christer Lindholm viittaa maahanmuuttajavastaisuuteen.

Olennaisena Lindholm pitää taloudellisen globalisaation ja kansallisen demokratian välisen konfliktin ratkaisemista. Positiivisena esimerkkinä Lindholm mainitsee Islannin tavan selvitä vuoden 2008 pankkikriisistään kieltämällä pääoman viennin maasta. Islantilaiset piensäästäjät saivat pitää rahansa, mutta korkeaa korkoa odottaneet ulkomaiset suursijoittajat jäivät nuolemaan näppejään.

Yhdeksi ylikansalliseksi ratkaisuksi Lindholm esittää IMF:n roolin muuttamista: sen tulisi keskittyä rahoitusmarkkinakriisien ehkäisemiseen ennakolta sen sijaan, että se pelastaa pankkeja ja sijoittajia ja pakottaa kriisivaltiot rankkoihin sopeutustoimiin.

Rahoitussektorin valta

Matti Tuomala pohtii kirjassaan ratkaisuja eriarvoisuuteen – erityisesti verotuksen progressiivisuuden palauttamista ja perusturvan kehittämistä. Tuomalakin korostaa lopulta demokratian ja kansainvälisen sääntelyn merkitystä.

”On hämmentävää, miten euroalueen kriisiin ajanut rahoitussektori pystyi sanelemaan demokraattisesti valittujen maiden parlamenteille omat ehtonsa ja samalla torjumaan itseensä kohdistuvan sääntelyn”, Tuomala kirjoittaa eurokriisistä.

Nykyiset talousinstituutiot ovat osoittautuneet riittämättömiksi kriisien ehkäisyssä, mutta poliittiset edellytykset laajempaan globaaliin yhteistyöhön ovat samalla kohtalokkaasti hiipuneet, Tuomala harmittelee.

Christer Lindholm: Totuudenjälkeinen talouspolitiikka Thatcherista Trumpiin. Vastapaino 2019. 165 sivua.Matti Tuomala: Markkinat, valtio & eriarvoisuus. Vastapaino 2019. 446 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Yhdysvalloissa valtio takasi Silicon Valley -pankissa olleet talletukset, jotta luottamus pankkisektoriin säilyisi.

Uhkaako meitä uusi finanssikriisi ja kahdeksan muuta kysymystä markkinoiden myllerryksestä – Keskuspankit lähtivät laukalle, pankkijärjestelmä oli mennä rikki

Valtio luo yrityksille edellytyksiä toimia ja investoida. Julkisen vallan isoa, kehittävää roolia taloudessa on alettu kutsua yrittäjähenkiseksi valtioksi.

Vahva valtio takaa vahvan yksityisen sektorin – ”Suomessa on pitkä perinne siitä, että valtio on synnyttänyt yhteistä vaurautta”

Kun Suomessa keskustellaan talouspolitiikasta, keskeisiä auktoriteetteja ovat valtiovarainministeriön virkamiehet. Heidän roolinsa korostuu etenkin eduskuntavaalien alla.

Superministeriö ohjaa talouskeskustelua

Uusimmat

Roman "Tino" Hibalovin esittämä klovni auttaa ja houkuttelee Gelsominaa (Ella Pyhältö) itsenäisemmille teille

Fellinin La Strada Helsingissä – Ihmisyyden ehdoilla, keskittyneesti

Tapio Furuholm

Kuuleeko hallitus? ”Noin 100 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla”

Li Andersson sanoi aiemmin elokuussa olevansa käytettävissä vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi.

Suomen Yrittäjistä väläytellään jo sunnuntailisistä luopumista – ”Kun mikään ei riitä”, vastaa vasemmiston Andersson

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Ekonomistin kylmäävä tulkinta budjetista: Hyvinvointivaltio murretaan ja duunari pannaan ruotuun

 
02

Hallitus tarjoaa menneen maailman työehtoja: Oletuksena on vakinainen kokoaikainen työ, vaikka tarjolla on pätkä ja osa-aikaa

 
03

Hallitus on työntämässä lapsiperheitä kurjuuteen: Pienituloiselta yksinhuoltajalta lähtee jopa 400 euroa kuussa

 
04

Helsingissä ihmetellään: Suomen rikkain kunta leikkaa sata miljoonaa elintärkeistä palveluista?

 
05

Hallitus nostaa työmatka-autoilun kustannuksia, vaikka toista luvattiin – Tutkijan mukaan vaalilupausten pettäminen voi lisätä kyynisyyttä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Porvari on aina kunnollisempi kuin vasemmisto, joten annetaan olla

25.09.2023

Kaivot kuivuvat ja sadot tuhoutuvat Afganistanissa

24.09.2023

Ruotsin parhaan dekkarikirjailijan Tove Alsterdalin Syväsatamassa poliittinen lähihistoria ja sukutarina kietoutuvat yhteen

24.09.2023

Luvattiin töitä, myytiin pakkoavioliittoon – Köyhiä intialaisnaisia huijataan maan toiselta laidalta Kashmiriin

24.09.2023

Kiina nousee mutta kompuroi

24.09.2023

El Salvador hidastelee lukutaidottomuuden hävittämisessä

23.09.2023

Luomukanaloista turvaa intialaisviljelijöille

23.09.2023

Libanonista lähtöä suunnitellaan unelmien tähden tai pakon edessä

23.09.2023

Ammattiliitot aloittavat työtaistelut: Luvassa tunnin pituisia lakkoja

22.09.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään