KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kuka brexit-prosessissa lopulta voitti ja 12 muuta kysymystä Britannian EU-erosta – Eurooppa-tutkija Timo Miettinen vastasi

EU ja Britannia neuvottelivat kauppasopimuksen kasaan historiallisen nopeasti, muistuttaa Eurooppa-tutkija Timo Miettinen.

EU ja Britannia neuvottelivat kauppasopimuksen kasaan historiallisen nopeasti, muistuttaa Eurooppa-tutkija Timo Miettinen. Kuva: Emma Grönqvist

Vuonna 1992 solmittiin Maastrichtin sopimus, vuonna 2004 EU laajeni itään. Nuo vuosiluvut kylvivät siemenet, joiden sato korjattiin vuoden 2016 kansanäänestyksessä. Silloin Britannia päätti erota EU:sta.

Jussi Virkkunen
9.1.2021 7.30

1) Britannian EU-ero tuli todeksi vuodenvaihteessa, kun siirtymäaika EU:n ja Britannian välillä päättyi. Britannia pääsee kehittämään lainsäädäntöään unionin ulkopuolella. Kuinka merkittävästä asiasta on kyse, Eurooppa-tutkija Timo Miettinen?

EU:n kannalta kyse on historiallisesta tapahtumasta. Suuren maan lähtö on totta kai isku EU:n toimintakyvylle ja tietyssä mielessä monelle politiikka-alalle EU:ssa; varsinkin turvallisuuspolitiikalle, jossa Britannia on ollut merkittävä tekijä.

Britannian näkökulmasta iso kysymys on, mitä se tulee tekemään tällä uudella liikkumavarallaan: miten se tulee hyödyntämään suvereniteettiaan. Tähän kysymykseen on oikeastaan aika vähän vastauksia. Poikkeuksena ehkä maahanmuutto, jossa Britannia suunnittelee pisteperustaista järjestelmää maahantulijoiden valitsemiseksi. Mutta oikeastaan kaikki muu on vielä hämärän peitossa.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Tässä prosessissa ei hirveästi ole voittajia.”

Paljon riippuu siitä, tuleeko Britanniasta EU:n kumppani, EU:n arvojen ja periaatteiden ajaja maailmassa vai lähteekö se pikemmin kilpailemaan EU:n kanssa oman sääntelyjärjestelmänsä kautta. Tämä on varmasti iso kysymys, jota tulevina vuosina tullaan seuraamaan.

2) Kuinka vahva toimija oman sääntelyjärjestelmänsä puitteissa toimiva Britannia on?

Kaikki riippuu siitä, miten me hahmotamme vallan tämän päivän maailmanpolitiikassa.

Turvallisuuspoliittisena toimijana Britannia on edelleen merkittävä toimija etenkin EU:n lähialueilla. Se on tiedustelumahtina merkittävä. Jos ajattelee Venäjä-pakotteiden synnyttämistä vuoden 2014 (Krimin valtaus) jälkeen, Britannialla on ollut tässä hyvin merkittävä rooli erilaisten tiedustelutietojen kerääjänä.

Mutta jos me ajattelemme, kuten monet muut ajattelevat, että valta tämän päivän maailmassa liittyy yhä enemmän kauppaan ja taloudelliseen sääntelyyn, siinä Britannia ei pysty millään tavalla korvaamaan eikä syrjäyttämään EU:ta, mutta ei varsinkaan muita globaaleja sääntelymahteja kuten Yhdysvaltoja ja Kiinaa.

Kyse on Britannian valitsemasta strategiasta. Pyrkiikö se lujittamaan asemaansa sääntöjen asettajana vai pikemminkin maana, joka pyrkii mukautumaan globaaliin sääntely-ympäristöön ja löytämään sieltä vaikkapa Sveitsin pankkilainsäädännön tavoin erityisalan, jonka kautta se voisi pärjätä ja houkutella pääomia. Valinta on universalismin ja partikularismin välillä.

Kauppasopimus EU:n kanssa on tässä mielessä merkittävä, koska siinä Britannialle asetetaan aika paljon rajoituksia sen suhteen, minkä tyyppiseen sääntelykilpailuun se voi lähteä EU:n kanssa.

3) EU ja Britannia saivat viime hetkillä ennen siirtymäajan päättymistä neuvoteltua kauppasopimuksen. Kuvasit sitä eräänlaiseksi vähimmäissuoritukseksi. Mitä tarkoitat tällä?

Sopimuksen ala on aika kapea. Kukaan ei varmasti odottanutkaan hyvin laajaa kauppasopimusta, koska Britannia oli asettanut omaksi ehdokseen vahvan suvereniteetin eli sen, että EU-lainsäädännöllä eikä EU-tuomioistuimella tule olemaan minkäänlaista asemaa Britannian sisällä. Tämä asetti aika paljon reunaehtoja sille, minkä tyyppistä sopimuskehikkoa lähdetään rakentamaan.

Ainoa vaihtoehto oli tällainen vapaakauppasopimus, joka on huomattavasti kapeampi kuin vaikka Norjan malli tai EU:n kanssa samassa tulliliitossa olevien maiden suhteet. Oikeastaan se on jopa kapeampi kuin Sveitsin sopimus.

Tämä sopimus keskittyy vain tavaravientiin ja investointeihin. Sopimuksessa on aika tiukat rajoitteet Britannialle, miten paljon se voi lähteä eriyttämään sääntelyä – tai ainakin EU:lle annetaan keinoja reagoida tähän.

On paljon aloja, jotka jäivät tämän sopimuksen ulkopuolelle kuten turvallisuus. Tässä mielessä ajattelisin, että sovellusalaltaan kapea sopimus oli ikään kuin vähimmäissuoritus.

4) Moni sektori jäi unionin ja Britannian viime hetkellä neuvotteleman sopimuksen ulkopuolella, esimerkiksi palvelut, joka on Britannian suurin sektori. Mistä tämä kertoo?

Oikeastaan se tulee vapaakauppasopimusten rakenteista. Niissä palvelut ovat yleensä jääneet ulkopuolelle. Jos katsotaan vaikka EU:n ja Kanadan sopimusta tai EU:n ja Japanin sopimusta, jotka ovat viime vuosien isoimpia EU:n tekemiä kauppasopimuksia, niin niissä on paljon rajoitteita palvelujen suhteen. Britannialle on tosin luvattu, että finanssipalveluita katsotaan vielä erikseen.

Enemmän kuin halusta rangaista, kyse on tämäntyyppisten kauppasopimusten luonteesta. Se voidaan nähdä ikään kuin hintana vapaan liikkuvuuden rajoittamisesta.

5) Vielä 2000-luvun alussa vain harva Britanniassa puhui eron puolesta. Unionin itälaajentuminen 2004, finanssikriisi 2008, konservatiivien entistä kovemman EU-kriittisyyden nousu vai mikä oikein ajoi Britannian EU-eroon?

Nostaisin kaksi keskeistä vuosilukua. Ensimmäinen on 1992, jolloin solmittiin Maastrichtin sopimus. Britannia oli vielä 80-luvun puoliväliin melko tyytyväinen siihen, mihin suuntaan silloinen Euroopan yhteisö oli kehittymässä. Silloin luotiin sisämarkkinoita ja taloutta liberalisoitiin vahvasti.

Maastrichtin sopimus toi mukanaan monia elementtejä, jotka herättivät kritiikkiä konservatiivien parissa. Erityisesti yhteisvaluuttaprojekti, mutta myös laajempi poliittinen integraatio, johon Britannia on aina suhtautunut jossain määrin skeptisesti.

Koko kovan linjan konservatiiviliikkeen eli European Research Groupin synty ajoittuu Maastrichtin sopimuksen solmimisajankohtaan. Se selittää myös konservatiivipuolueen sisäistä jakoa.

Toinen vuosiluku on 2004 eli itälaajeneminen. Se muutti merkittävästi Britanniaan kohdistuvaa muuttoliikettä. Silloin Itä-Euroopasta tuli paljon vierastyöläisiä. Vaikka se ei näkynyt mitenkään heikompana talouskehityksenä, se näkyi varsinkin monien pikkukaupunkien asumisen hintojen kasvuna ja terveyspalveluiden käyttämisessä.

Siinä ikään kuin kylvettiin kansallismielisen protestiliikkeen siemenet. Kun miettii, kuinka paljon maahanmuutto sitten oli erokampanjan keskiössä ja hyvin keskeinen syy, miksi äänestys kääntyi sellaiseen suuntaan kuin kääntyi, 2004 varmasti vei asenteita EU-kielteiseen suuntaan.

Kuten itse sanoit, muitakin vuosilukuja voitaisiin esittää. Mutta jos ajatellaan mielenmaisemaa, joka tuotti äänestystuloksen 2016, kyllä se oli enemmän tämän tyyppiset tekijät kuin hyvin abstraktit ideat suvereniteetista tai kansainvälisestä kilpailusta.

Muukalaisvastaisuus ja pelon ilmapiiri veivät erokampanjaa eteenpäin. Kyllä se enemmän palautuu itälaajenemiseen ja sen tuomaan demografiseen muutokseen.

6) Eli Maastrichtin sopimus loi pohjaa konservatiivien kovalle EU-ajattelulle ja itälaajeneminen toi sitten laajemman mielenmaiseman muutoksen, joka keikautti kansalaisten kantaa entistä EU-vastaisemmaksi.

Varsinkin kun ajattelee, että maahanmuutto oli aika keskeisessä osassa äänestyspäätöksessä. Monet haluavat selittää tulosta suvereniteetin ja sen tyyppisten kehityskulkujen kautta.

Mutta tietty ulkomaalaisvastaisuuden kasvu, joka ei kohdistunut vain itäeurooppalaisiin vaan mukana oli myös uhka Turkin EU-jäsenyydestä, kyllä se kytkeytyy itälaajenemiseen symbolisesti. Se lisäsi merkittävästi tulijoiden virtaa Britanniaan.

7) Kuka tässä lopulta oikein on voittaja?

Neuvotteluissa olennaisinta oli, että molemmat saivat keskeisimmät strategiset tavoitteensa läpi. Britannian näkökulmasta se oli vahva suvereniteetti, ja EU:lle keskeinen tavoite oli suojata sisämarkkinoita.

Muuten tässä prosessissa ei hirveästi ole voittajia. Kyllä tämä on eurooppalaiselle sääntely-ympäristölle yleisesti tappio. Se on tappio sen takia, että Britannia lähtee siitä ja sisämarkkinat pienenevät.

Britannialle taloudellinen lasku, joka tästä irtautumisesta tulee maksettavaksi, on toinen keskeinen tappion muoto.

8) Näissä neuvotteluissa molemmat osapuolet näyttäytyivät tiukan periaatteellisina. Tuliko tämä yllätyksenä lopulta molemmille, että toinen ei taivukaan niin helposti?

Yleinen julkinen vaikutelma oli, että neuvottelut olisivat kestäneet hirveän kauan. Mutta jos vertaa kaikkiin muihin kauppasopimuksiin ja neuvotteluihin, kyse oli historiallisen nopeasta prosessista. Toki asiaa helpotti se, että sääntely-ympäristöt ovat lähtökohtaisesti lähellä toisiaan.

Osa tästä sopimuspohjasta oli myös sovittu poliittisessa julistuksessa. Yleinen tulkinta oli, että Britannia oli hyväksynyt mallin, joka pakottaisi molemmat kehittämään yhteistyössä sääntelyään ja estäisi pakittamasta yhteistyössä sovitun tason alapuolelle.

Britannian pääministeri Boris Johnson voitti parlamenttivaalit murskaavasti joulukuussa 2019. Konservatiivien kampanjan pääteema oli lupaus EU-eron toteuttamisesta.

Britannian pääministeri Boris Johnson voitti parlamenttivaalit murskaavasti joulukuussa 2019. Konservatiivien kampanjan pääteema oli lupaus EU-eron toteuttamisesta. Kuva: Lehtikuva/Ben Stansall

Ehkä EU:lle tuli yllätyksenä, että Britannialle malli ei käynytkään, vaan he lähtivät hakemaan arbitraatioon perustuvaa järjestelmää. Se on poliittisesti hieman tulenarempi, koska siinä on mahdollisuus vastavuoroisten tullien asettamiseen.

9) Mitä brexit-prosessin läpivieminen kertoo EU:sta?

EU ei lähde millään tavalla kostamaan, jos joku maa päättää siitä erota. Mutta kyllä EU:n ajattelutapaa ajaa eteenpäin aika vahva sisämarkkinoiden suojaaminen. EU suhtautuu aika vakavasti sääntelykilpailuun. Se haluaa torjua sääntelyparatiisien syntymisen.

Tässä mielessä voidaan ajatella, että EU:n kilpailupolitiikka on teknokraattista ja periaatteellista. Siellä ei ole suurta johtajaa, joka löisi näitä diilejä, vaan EU:n lähestymistapa tulee rakenteista ja periaatteista.

Tämä on pienenkin maan etu, että ei ole suurta johtajaa, joka lähtee lyömään kahdenvälisiä diilejä. EU on tässä suhteessa hyvin periaatteellinen toimija.

Ehkä tämä ei hirveästi muuta ole paljastanut. On vaikea sanoa, mitkä unionin viimeaikaisista kehityskuluista suoraan liittyisivät brexitiin. Paljon on puhuttu, että elvytysrahoitusta ei olisi Britannian kanssa tullut. Mutta ei voida sanoa, että se olisi suoraan vastaus brexitiin. Se on EU:n omista lähtökohdista tapahtunut ratkaisu.

Ehkä puolustusyhteistyössä on selkeimmin nähtävissä ratkaisuja, joissa yritetään paikata Britannian jättämää aukkoa.

10) Onko Britannian EU-ero avannut Ranskalle mahdollisuuden kasvattaa painoarvoaan?

Ranska edustaa tällä hetkellä selkeimmin ajatusta Euroopan strategisesta autonomiasta eli siitä, että EU:n pitäisi olla omavaraisempi ja strategisempi maailmanpolitiikan murroksessa.

Eli EU:lla pitäisi olla selkeämpi strategia siihen, mitä tehdään Yhdysvaltain ja Kiinan kasvavan sääntelykilpailun välissä. Mitä tehdään digijättien perustuksissa siten, että EU:hun saataisiin tällä saralla omaa tuotantoa.

Ranska on tämän tyyppisen ajattelun suurin ajuri tällä hetkellä EU:ssa. Se ei täysin liity brexitiin, mutta totta kai osittain Britannian jättämä aukko tarkoittaa, että Saksa ja Ranska ovat tällä hetkellä voimakaksikko, joka tällaista pohdintaa EU:n sisällä käy.

On mielenkiintoinen keskustelu, mihin tämä tulevaisuudessa johtaa. Nykyisen komission yhteydessä puhutaan joka tapauksessa jonkin verran geopoliittisen vallan kasvattamisesta.

11) Brexitin myötä EU:ssa on nyt 27 jäsenvaltiota. Elvytysrahoitus on neuvoteltu, samoin tulevien vuosien rahoitus. Mihin EU nyt suuntaa?

Tämäkin on aika laaja kysymys. Yksi keskeinen kysymys on EU:n tietynlainen strateginen ajattelu.

On selvää, että maailmanpolitiikassa Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kilpailu ja valtakamppailu tiukkenee. EU:lla on siinä ollut pohdinnan paikka, miten se suhtautuu tähän tilanteeseen.

Juuri ennen vuodenvaihdetta EU solmi laajan investointisopimuksen Kiinan kanssa. Sitä tietyllä tavalla voidaan pitää askeleena, jolla EU vähän irrottautuu perinteisen kumppaninsa, Yhdysvaltain linjasta ja lähtee hakemaan omaa Kiina-politiikkaa.

Tässä on kysymys se, että onko tämä voittava linja. Vai olisiko enemmän voitettavaa sellaisella linjalla, jossa yritettäisiin katsoa strategisia intressejä myös Yhdysvaltain kanssa.

Ehdottomasti EU:lla iso pohdinnan paikka liittyy tähän globaaliin rooliin ja siihen, miten se parhaiten edistää omia arvojaan ja periaatteitaan.

On paljon puhuttu miten nämä periaatteet toteutuvat EU:n sisällä. Siinä EU:n ajattelu ja jakolinjat ovat paljon selkeämmät.

Globaali strategia on alue, jossa suuri kokonaisnäkemys puuttuu.

12) Eli EU on nyt tekemässä irtiottoa Yhdysvaltain Kiina-linjasta?

Kiina ei ole Yhdysvalloille pelkästään sääntelykilpailija, vaan myös kilpailija maailmanpolitiikan voimakamppailussa. Kumpi ylipäätään on vahvempi maailmanpoliittinen toimija.

EU on perinteisesti karsastanut tällaista toimintatapaa. Toiminta on enemmän arvoperustaista, ja EU pyrkii ohjaamaan Kiinaa pehmeämmin keinoin. Kiinan vaikutusvalta ei ole kuitenkaan sille samanlainen ongelma kuin USA:lle.

Ranskan avaukset viittaavat enemmän siihen suuntaan, että EU:n pitäisi pyrkiä kohti tämän tyyppistä roolia, jossa se ajaa intressejään kovemmin keinoin. Ajatus ei ole kuitenkaan kovin vahvasti jaettu EU:n piirissä. EU:n luonne säilyy vielä enemmän arvo- ja normiperustaisena toimijana.

13) EU:n maailmanpoliittinen rooli on varmasti toisen jutun paikka, joten palataan vielä kerran takaisin brexitiin. Olet seurannut Britannian irtautumista tarkkaan. Nyt Britannia on irti EU:sta. Miltä nyt tuntuu?

Brexit on enemmän prosessi kuin tapahtuma. Totta kai journalistien kiinnostus on pohjannut aina siihen, että milloin se ratkeaa.

Itse suhtaudun siihen enemmän mannerlaattojen liikkeenä, joissa on jotain maanjäristyskohtia, mutta jonka todellinen luonne on vielä määrittelemätön. Se hahmottuu tulevien vuosien kuluessa.

Siinä mielessä on totta kai mukavaa, että haastattelukutsut tämän aiheen perusteella voivat korvaantua jollain muulla ja on mahdollisuus puhua jostain muusta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi sunnuntaina Yhdysvaltain iskuista. Hänen taustallaan ovat varapresidentti JD Vance (vas.), ulkoministeri Marco Rubio (kesk.) ja puolustusministeri Pete Hegseth.

Näin vasemmistoliiton poliitikot tuomitsivat Yhdysvaltain iskut Iraniin – ”Jos nyt ei puolusteta kansainvälistä oikeutta, koska enää?”

Veronika Honkasalo.

Ottawan sopimus on pelastanut elämiä – Nyt miinoista vientituote?

Aino-Kaisa Pekonen tulkitsee hallituksen politiikkaa niin, että Suomessa ollaan menossa kohti yksityisiin palveluihin nojaavaa sote-mallia.

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

Uusimmat

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi sunnuntaina Yhdysvaltain iskuista. Hänen taustallaan ovat varapresidentti JD Vance (vas.), ulkoministeri Marco Rubio (kesk.) ja puolustusministeri Pete Hegseth.

Näin vasemmistoliiton poliitikot tuomitsivat Yhdysvaltain iskut Iraniin – ”Jos nyt ei puolusteta kansainvälistä oikeutta, koska enää?”

Hevosharrastus muuttuu painajaiseksi Piia Helanderin hyvin toimivassa Helioksessa.

Piia Helanderin lupaava esikoisdekkari Helios vie hevosten ja valta-aseman väärinkäytön maailmaan

Khumbun jäätikkö Mt Everestillä. Uusi raportti kertoo, että jäätiköt ovat maapallon lämpenemiselle vieläkin herkempiä kuin aiemmin on uskottu.

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

 
03

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
04

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

 
05

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veri pyyhitään rahalla – näin Pakistanin oikeus pettää naiset

21.06.2025

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

20.06.2025

Ottawan sopimus on pelastanut elämiä – Nyt miinoista vientituote?

20.06.2025

Etelänbastardikilpikonnien lisääntymisseudun lämpeneminen saa poikaset vaihtamaan sukupuolta

20.06.2025

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

20.06.2025

Delhin roskien kerääjät tekevät työtään paahtavan auringon alla

19.06.2025

Yhdysvalloista karkotetut bhutanilaiset pakolaiset jäivät vaille kotimaata ja kansalaisuutta

19.06.2025

Maamiinojen palauttaminen ei paranna Suomen kokonaisturvallisuutta – Poliitikot antoivat uuden iskun kansainväliselle järjestelmälle

19.06.2025

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

Vasemmistoliiton Mai Kivelä: ”Paperittomuus ei ratkea lennättämällä ihmisiä maihin, joihin heillä ei ole yhteyttä”

19.06.2025

Velkajarru ei maistu vasemmistoliiton Koskelalle: ”En usko sekuntiakaan”

19.06.2025

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

19.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään