Kuka Antti Holopainen?
Sotepamfletin kirjoittaja Antti Holopainen on syntynyt 1947.
Hän on yleislääketieteen erikoislääkäri, eläköityi v. 2011 Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkärin toimesta.
Toiminut muun muassa Suomen Lääkäriliitossa, Päihdelääketieteen yhdistyksessä ja Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton hallituksen puheenjohtajana, jossa hän jatkaa edelleen.
Kunnallisia luottamustehtäviä 1970-luvulta alkaen. Lahden kaupunginvaltuutettu, vasemmistoliitto.
Sote-uudistuksen edetessä hallitus ja eduskunta kipuilevat vielä jo edenneiden sote-palvelujen ulkoistamisesta. Sote-palveluja on ulkoistettu kunnissa valtakunnallisen sote-uudistuksen valmistelun aikana sekä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusten aikana.
Tämän vuoden alussa aloitti Harjun terveys Oy, joka on Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyritys. Länsi-Pohjassa tehtiin laaja sote-palvelujen ulkoistus Mehiläinen Länsi-Pohjalle kaksi vuotta sitten.
Pitkän linjan hyvinvointipalvelujen vaikuttaja, lääkäri ja Lahden kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Antti Holopainen (vas.) näkee ulkoistusten tapahtuneen vastoin valtakunnallista linjaa. Etenkin Marinin hallituksen valmistelema sote-esitys painottaa julkisten palvelujen ensisijaisuutta, jota yksityiset palvelut täydentävät.
Holopaisen Sotepamfletin mukaan Mehiläisvetoisessa sote-yritysmallissa ei toteudu sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio. Harjun terveys Oy:ssä Mehiläisellä on 51 prosentin enemmistöosuus.
Hän pitääkin tärkeänä, että sote-uudistuksen yhteydessä tarkastellaan Harjun terveys Oy:n asemaa.
”Näyttää siltä, että Päijät-Hämeen Mehiläinen-Hyvinvointivointiyhtymä -viritys on ristiriidassa tulevan sote-uudistuksen peruslinjausten kanssa”, kirjoittaa Holopainen pamfletissaan.
Vastaamon tapaus varoittava esimerkki digiosaamisesta
Holopainen arvioi yhteisyrityksen perustamisen ja sote-palvelujen siirron synnyttävän Mehiläiselle peruspalveluissa alueellisen monopolin.
”Lukuun ottamatta akuutin 24 tunnin päivystyspalveluita, ensihoitopalveluita ja sosiaalityön perussosiaalityötä ja lastensuojelun viranomaistoimintaa julkiselle puolelle ei jää juuri palvelukapasiteettia.”
Holopainen kuvaa vuosikymmeniä jatkunutta terveyskeskusten arvostelua kohtuuttomaksi. Terveyskeskuksille on tarttunut tiukkaan perusteeton leima ”arvauskeskuksena”.
Yksityisten palvelujen ajajat väittävät edelleenkin ”kunnallisilta palvelutuottajilta puuttuvan tarvittavan palveluosaamisen ja kyvyn kehittää asiakaslähtöisiä ja joustavia” palveluja.
Viidentoista vuoden kokemus ulkoistetuissa Lahden terveyspalveluissa ei ole tuonut terveysasemille yhtiöiltä ylimääräistä digiosaamista, huomauttaa Holopainen.
Hän muistuttaa Vastaamo Oy:n tietomurron osoittavan, miten ”huteralla pohjalla yksityissektorin digi-innovaatiot saattavat olla”.
”Näin kävi, vaikka tuota yksityisen palveluntuottajan digi-innovaatiota rahoitettiin julkisen Sitran rahoista.”
Holopaisen mukaan sote-palveluiden digiloikkaa tulee kehittää valtakunnallisen sote-uudistuksen yhteydessä eikä siirtää sitä liikesalaisuuden taakse.
Yksityistämisen ideologia jyrää työntekijät
Päijät-Hämeen ulkoistus Mehiläisenemmistöiselle Harjun terveys Oy:lle on 1,4 miljardin arvoinen. Varsinainen sopimus on kestoltaan 10 vuotta ja se sisältää tilaajalle kaksi viiden vuoden jatko-optiota.
Aivan kuten Meri-Lapin yhteisyrityksessäkin päätökset ulkoistetuista sosiaali- ja terveyspalveluista ovat kunnanvaltuustojen ja -hallituksen päätöksenteon ulkopuolella.
”Sote-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa julkisen vallan hartioita palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa”, kirjoittaa Holopainen pamfletissaan.
Hän näkeekin, että ”yhteiskunnassamme on voimia, jotka haluavat vahvistaa bisnessektorin valtaa ja roolia”.
”Tämän ideologian mukaan liike-elämä osaa palvella kansalaisia paremmin kuin julkinen toimija.”
Harjun terveys on aloittanut perusterveydenhuollon, hammashoidon, päihde- ja mielenterveyspalveluyksiköiden haltuunottoa. Henkilökunta siirrettiin Harjun terveys Oy:n työntekijöiksi.
Holopainen arvostelee kovin sanoin työntekijöiden siirtoa ja työntekijöiden näkemysten ohittamista verraten sitä ihmiskauppaan.
”Näin tapahtuu demokratiastaan ylpeilevässä Suomessa silloin, kun teemme laillista ihmiskauppaa myymällä kapitalismin pelisääntöjen ja niitä mukailevien hengessä ’yrityskauppoina’ työvoimavaltaista toimintaa julkisen ja yksityisen työnantajan välillä.”
Kuntapäättäjät sivustakatsojan roolissa
Sekä Meri-Lapin että Päijät-Hämeen yhteisyritykset ovat uudenlainen toimintamalli. Peruspalveluissa käyttää määräysvaltaa yhtiö, jossa enemmistö on Mehiläisellä.
Holopaisen mukaan kuntapäättäjille jää selittelijän rooli, kun päätöksenteko on karannut käsistä osakeyhtiölain määrittämien liikesalaisuuksien piiriin yhteisyritykselle.
Holopainen muistuttaa, että Ahtialan ja Launeen terveysasemien lopettamisaikomus tämän vuoden alkupuolella on ilmoitusasia. Terveysasemia, etenkin Ahtialaa, on yritetty aikaisemminkin lakkauttaa, mutta kansalaisten vastarinta on estänyt poliitikkoja tekemästä tätä.
”Kaksi kokoomuslaista yhtymäkokouksen varajäsentä antoi avoimen valtakirjan lahtelaisten puolesta Harjun terveys Oy:n hallitukselle mahdollistamalla yhteisyrityksen perustamisen vastoin Lahden kaupunginhallituksen tahtoa.”
Lahden kaupunginhallituksen enemmistö vastusti yhteisyrityksen perustamista. Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän kokouksessa kuitenkin päätettiin yhteisyrityksen perustamisesta vastoin enemmistön näkemystä.
Hyvän tavan mukaan kuntayhtymien jäsenten tulisi käyttää kuntansa ääntä eikä omaansa kuntayhtymän kokouksessa.
Holopainen ihmettelee, että vain Meri-Lapin ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiireissä on väännetty perusterveydenhuollon yksityisen ja julkisen mallin välillä.
”Muualla ulkoistukset ovat yksittäistapauksia, joiden painoarvo kokonaisuuden eli julkisen soten osalta on vähäinen.”
Lähde: Antti Holopainen, Sotepamfletti (2020). Osuuskunta Lahden Seudun Kulttuuri- ja Elämysmatkailu, 102 sivua.
Kuka Antti Holopainen?
Sotepamfletin kirjoittaja Antti Holopainen on syntynyt 1947.
Hän on yleislääketieteen erikoislääkäri, eläköityi v. 2011 Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkärin toimesta.
Toiminut muun muassa Suomen Lääkäriliitossa, Päihdelääketieteen yhdistyksessä ja Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton hallituksen puheenjohtajana, jossa hän jatkaa edelleen.
Kunnallisia luottamustehtäviä 1970-luvulta alkaen. Lahden kaupunginvaltuutettu, vasemmistoliitto.
uutiskirje 
