Kannatuskehitykseen on syytä suhtautua nimenomaan tieto- eikä mielikuvapohjaisesti aivan kuten toimittaja Kai Hirvasnoro (KU 20.1.) kirjoittaa.
Haasteena Hirvasnoron tekstissä on, että hän esittää epäkohtana, että vasemmistoliiton puheenjohtajistossa oli ennen viime puoluekokousta “kolme kolmikymppistä naista”. Väite ei ole johdonmukainen siinä mielessä, että nimenomaan tuolla puoluekokouskaudella vasemmistoliitto otti ensimmäiset kunta- ja eduskuntavaalivoittonsa yli 20 vuoteen. Ei myöskään demareita näytä haittaavan, että maamme historian nuorin pääministeri on puolueen johtaja.
Puolueemme yhteisenä saavutuksena vasemmistoliitto on uudistunut ja onnistunut voittamaan vaaleja. Tämä on tapahtunut nimenomaan löytämällä uusia kannattajia. Tämä on jatkossakin kaikkein suurin haaste tilanteessa, jossa meillä on varsin uskolliset kannattajat, mutta ei kovin hyvä nuorisokannatus.
Vaalivoitot ovat tärkeitä paitsi itseluottamuksen rakentamisen myös resurssien ja poliittisen painoarvon näkökulmasta. Onnistumiset myös näkyvät. Hallituksessa saamme kokoomme nähden paljon aikaan ja meidän kannattajamme ovat kaikista tyytyväisimpiä hallituspolitiikan tuloksiin. Samalla on tietysti tärkeää, että kasvamme myös tulevissa vaaleissa ja saavutamme entistä suurempaa painoarvoa politiikkamme sisällölle.
Kenelläkään ei ole viisasten kiveä kannatuksen nostamiseen. Silti olisi hyvä väittää pahimpia yleistyksiä kun etsimme uusia äänestäjiä. Mielestäni on tärkeää korostaa, että emme ole identiteettipolitiikan vaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, työoikeuksien, toimeentulon sekä ympäristönsuojelun puolue. On myös tärkeää huomioida, että ne puolueet, joissa on vahva identiteettipoliittinen painotus niin se tapahtuu henkilöiden ja taitavan viestinnän kautta, ei puolueen mahtikäskyllä. Jos vasemmalta löytyy ehdokkaita, jotka jakavat yhdessä hyväksytyt tavoitteemme, mutta haluavat esiintyä enemmän “äijämäisesti”, niin he ovat erittäin tervetulleita tekemään niin. Äänestäjät ratkaisevat kuka menestyy.
Vastakkainasettelu eri koulutusasteiden suorittaneiden välillä ei ole hedelmällistä puolueessa, jota yhdistää ensisijaisesti arvot ja aate. Toinen tärkeä asia muistaa on, että me yhdessä teemme puolueen. Moni meistä autoilee enemmän tai vähemmän, juo kaljaa, kiroilee, kuuntelee rokkia ja on liannut kätensä töissä ihan riippumatta koulutustaustamme. Ainakaan allekirjoittaneelle nämä eivät kuitenkaan ole olennainen osa sitä minkälaista yhteiskuntaa haluan olla mukana rakentamassa. Mainitut seikat ovat nimittäin myös yksilövalintoja, vaikka niissä onkin löydettävissä laajempia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia nimittäjiä.
Suurin arvo vasemmistoliitossa on nimenomaan se, että kaikkien sukupuolten edustajat riippumatta heidän taustastaan tai koulutustasostaan voivat menestyä ja saada puolueyhteisön tuen. Tämä on arvokas asia ja tärkeä muistaa myös kuntavaalikampanjassa. Toivottavasti listoiltamme nousee jatkossakin monenlaisia valtuutettuja joka puolella maata ja onnistumme profiloitumaan entistä vahvemmin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takalukkona koko Suomessa.
Kirjoittaja on erityisavustaja, kaupunginvaltuutettu.