SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen herätti viikonloppuna talouspoliittista keskustelua, kun hän moitti Suomessa asiasta käytävää debattia Helsingin Sanomain haastattelussa=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007772296.html. Mäkysen mukaan painotus on liikaa leikkauksissa, ja hän moitti siitä myös valtiovarainministeriön virkamiehiä.
Odotetusti Mäkysen puheenvuoro herätti raivoa kokoomuksessa, kun taas vasemmistossa puheenvuoroa tervehdittiin ilolla.
Tiistaina Mäkynen jatkoi aiheesta mikroblogipalvelu Twitterissä. Hän aloitti 15 viestin ketjun toteamalla, että leikkauksista puhutaan vaikeina, vaikka oikeasti ne ovat sinällään hyvin helppoja.
– Leikkauksista puhutaan ”vaikeina päätöksinä”, vaikka leikkaaminen on tosi helppoa. Julkiset varat menevät pääosin sosiaaliturvaan, sote-palveluihin ja koulutukseen. Siksi merkittäviä säästöjä saadaan vain näistä leikkaamalla. Negatiiviset vaikutuksetkin ovat isoja, hän kirjoitti.
Leikkauksista puhutaan ”vaikeina päätöksinä”, vaikka leikkaaminen on tosi helppoa. Julkiset varat menevät pääosin sosiaaliturvaan, sote-palveluihin ja koulutukseen.
Siksi merkittäviä säästöjä saadaan vain näistä leikkaamalla. Negatiiviset vaikutuksetkin ovat isoja. 1/
— Matias Mäkynen (@matiasmakynen) February 2, 2021
– Koulutuksesta leikkaaminen syö tulevaa kasvua, tuottavuutta ja työllisyyttä. Sosiaaliturvasta leikkaaminen lisää eriarvoisuutta ja vahvistaa populisteja. Peruspalveluista leikkaaminen lisää raskaampien, perustuslailla turvattujen välttämättömien palveluiden tarvetta, Mäkynen jatkoi.
Mäkynen huomauttaakin, että sopeuttaminen kestävästi on vaikeaa. Sitä yrittivät hänen mukaansa niin Jyrki Kataisen johtama hallitus kuin Juha Sipilän hallitus. Kataisen hallituksessa leikkauksia paikattiin tosin veronkorotuksin, kun taas Sipilän hallitus käytti yksinomaan leikkuria ja siihen päälle veronkevennyksiä.
– Kumpikaan ei saavuttanut tavoitteitaan, hän tiivistää.
Leikkaaminen voi lämmittää hetken
Sopeutus ei olekaan mikään yksiselitteinen ja helppo tapa saada julkista taloutta tasapainoon, Mäkynen havainnollistaa.
– Lyhyellä aikavälillä se voi tuoda ylijäämiä, mutta riski on tuottavuuden ja tulevan kasvun heikentyminen. S(ixten) Korkman on usein käyttänyt hyvänä esimerkkinä lapsista ja nuorista leikkaamista.
Mäkynen kirjoittaa, että tämän vuoksi hän painotti Helsingin Sanomain haastattelussa paitsi sopeutusta myös lisää keskustelua tuottavuuden ja kestävän kasvun aikaansaamisesta sekä aktiivisesta elinkeinopolitiikasta.
– Aihe on paljon leikkaamista monimutkaisempi, mistä syystä siitä varmaan keskustellaan vähän.