KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Muistelmat: Suomalaisvaimo vankileirien saaristossa

Martta Piilin nimellä 1950-luvulla julkaistut vankileirimuistelmat tuovat yhden kulman suomalaisten kokemuksiin Neuvostoliitossa.

Martta Piilin nimellä 1950-luvulla julkaistut vankileirimuistelmat tuovat yhden kulman suomalaisten kokemuksiin Neuvostoliitossa.

Martta Piilikangas joutui pakkotyövangiksi Neuvostoliittoon talvisodan aikana. Piina Siperiassa kesti 14 vuotta.

Kai Hirvasnoro
14.3.2021 17.31
Fediverse-instanssi:

Kansallisarkisto aloitti viime syksynä suomalaisten kohtaloita Neuvostoliitossa 1917–1964 selvittävän tutkimushankkeen.

Yhden erikoisimmista koki Kannaksen Koivistolla asunut ratavartijan vaimo Martta Piilikangas (1902–1978). Yksin kotona ollut Piilikangas jäi talvisodan aikana epähuomiossa evakuoimatta – tai ei suostunut lähtemään kotoaan – ja helmikuussa 1940 puna-armeijan sotilaat vangitsivat hänet.

Siitä alkoi matka vankileirien saaristoon, josta 14 vuotta kului Siperiassa helvetillisissä olosuhteissa. Suomeen Piilikangas pääsi palaamaan vasta syyskuussa 1956.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vankeudesta palattuaan Piilikangas kirjoitti, tai ehkä saneli, muistelmansa, jotka julkaistiin Martta Piilin nimellä. Teos Pakkotyövankina Siperiassa 1939–1956 on nyt julkaistu uudelleen nimellä Kohtalona Siperia. Piilikankaan muistelmia täydentävät Gulagin suomalaisvankien muistelmista väitöskirjan tehneen Erkki Vettenniemen tapahtumia taustoittavat jälkisanat.

Koivistolta vangittu Piilikangas vietiin ensin kuulusteltavaksi ja pakkotyöhön Terijoelle. Sitten muistelmissa hypätään vuosi eteenpäin ja hän on vankilassa Leningradissa. Kuri on ankara. Päivällä ei saa maata eikä edes istua, yöt menevät kuulusteluissa, joissa jankataan samaa asiaa: miksi ja kenen käskystä Martta jäi kotiinsa.

Piilikankaan muistelmissa vangitsemisen syy jää epäselväksi, mutta Vettenniemen mukaan hän sai aluksi viiden vuoden tuomion vakoilusta. Piilikankaan katsottiin jääneen kotiseudulleen vakoilemaan valloittaja-armeijaa. Vettenniemi kirjoittaa, ettei Piilikangas itse tullut koskaan tuntemaan pakkotyötuomionsa perusteluita.

Siviilisotavankeja Neuvostoliitto otti talvisodan aikana noin 2 500, mutta valtaosa pääsi palaamaan kotiin kesään 1940 mennessä.

Piilikankaan pitkä matka oli silloin vasta alussa. Leningradista alkoi viikkojen junakuljetus Siperian eri vankileireille.

Piilikangas teki vuosien ajan maatalous- ja keittiötöitä, oli siivoaja, työskenteli tehtaissa ja kivilouhimolla. Työ oli raskasta, huono ruoka sidottu urakkatavoitteiden saavuttamiseen ja vaatteet niitä ryysyjä, mitkä sattuivat päällä olemaan. Piilikangas oli useita kertoja nälästä ja fyysisestä rasituksesta sairaalaparakeissa, ja yritti itsemurhaakin.

Elokuussa 1954 Piilikangas vapautettiin vankilasta, mutta Suomeen pääsyä hän joutui odottamaan vielä kaksi vuotta. Säälimättömässä neuvostobyrokratiassa puuttui aina joku lupalappu, joka esti matkustamisen.

Sen kaksi vuotta hän työskenteli palvelijana Siperiassa enimmäkseen hyvien ihmisten luona.

”Kolhoosielämän kurjuus, viinanhuuruinen arki ja puuduttava byrokratia välittivät Neuvostoliitosta sellaista kuvaa, johon ei edellisinä vuosina ollut tässä maassa totuttu”, Vettenniemi luonnehtii muistelmien uutuusarvoa aikalaislukijoille.

Hän kummeksuu, ettei Piilikangas kirjassaan ja sen jälkeen antamissaan haastatteluissa kokemastaan huolimatta vähättele eikä vieroksu venäläisiä. Kommunistien pakkovalta ei selity kansanluonteen heikkouksilla, sillä he sortivat tasapuolisesti kaikkia alamaisiaan, myös venäläisiä.

Pakkotyövankina Siperiassa 1939–1956 ei ollut suuri menestys. Yhden ihmisen silminnäkijäkuvaus on nyt kiehtovaa ja kauhistuttavaa luettavaa, mutta sen ilmestyessä vuonna 1957 yleisöä liikutti enemmän Unto Parvilahden ”vimmattu vankeustodistus” Berijan tarhat, jossa Neuvostoliittoa syytettiin suoraan kansanmurhista.

Martta Piilikankaalla oli kaksi pientä evakkoon lähetettyä tytärtä, kun hänet 38-vuotiaana vangittiin. Hän oli yksin kotona, koska aviomies Jalmari oli saanut loman ja mennyt tyttäriä tapaamaan Kesi-Suomeen.

Suomeen palasi 54-vuotias nainen, jota vastassa Helsingin rautatieasemalla oli toinen tyttäristä, nyt neljän lapsen äiti. Äiti katosi, mummo palasi, kuuluu Erkki Vettenniemen osuuden otsikko tässä kirjassa.

Martta Piili: Kohtalona Siperia – Neljätoista vuotta pakkotyövankina. 176 sivua, Like.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

Kekkostutkija Timo J. Tuikka yllättää vuoden hauskimmalla, silti tosipohjaisella rikosromaanilla jatkosodan aikaisesta Lapista

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset