KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Muistelmat: Suomalaisvaimo vankileirien saaristossa

Martta Piilin nimellä 1950-luvulla julkaistut vankileirimuistelmat tuovat yhden kulman suomalaisten kokemuksiin Neuvostoliitossa.

Martta Piilin nimellä 1950-luvulla julkaistut vankileirimuistelmat tuovat yhden kulman suomalaisten kokemuksiin Neuvostoliitossa.

Martta Piilikangas joutui pakkotyövangiksi Neuvostoliittoon talvisodan aikana. Piina Siperiassa kesti 14 vuotta.

Kai Hirvasnoro
14.3.2021 17.31

Kansallisarkisto aloitti viime syksynä suomalaisten kohtaloita Neuvostoliitossa 1917–1964 selvittävän tutkimushankkeen.

Yhden erikoisimmista koki Kannaksen Koivistolla asunut ratavartijan vaimo Martta Piilikangas (1902–1978). Yksin kotona ollut Piilikangas jäi talvisodan aikana epähuomiossa evakuoimatta – tai ei suostunut lähtemään kotoaan – ja helmikuussa 1940 puna-armeijan sotilaat vangitsivat hänet.

Siitä alkoi matka vankileirien saaristoon, josta 14 vuotta kului Siperiassa helvetillisissä olosuhteissa. Suomeen Piilikangas pääsi palaamaan vasta syyskuussa 1956.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vankeudesta palattuaan Piilikangas kirjoitti, tai ehkä saneli, muistelmansa, jotka julkaistiin Martta Piilin nimellä. Teos Pakkotyövankina Siperiassa 1939–1956 on nyt julkaistu uudelleen nimellä Kohtalona Siperia. Piilikankaan muistelmia täydentävät Gulagin suomalaisvankien muistelmista väitöskirjan tehneen Erkki Vettenniemen tapahtumia taustoittavat jälkisanat.

Koivistolta vangittu Piilikangas vietiin ensin kuulusteltavaksi ja pakkotyöhön Terijoelle. Sitten muistelmissa hypätään vuosi eteenpäin ja hän on vankilassa Leningradissa. Kuri on ankara. Päivällä ei saa maata eikä edes istua, yöt menevät kuulusteluissa, joissa jankataan samaa asiaa: miksi ja kenen käskystä Martta jäi kotiinsa.

Piilikankaan muistelmissa vangitsemisen syy jää epäselväksi, mutta Vettenniemen mukaan hän sai aluksi viiden vuoden tuomion vakoilusta. Piilikankaan katsottiin jääneen kotiseudulleen vakoilemaan valloittaja-armeijaa. Vettenniemi kirjoittaa, ettei Piilikangas itse tullut koskaan tuntemaan pakkotyötuomionsa perusteluita.

Siviilisotavankeja Neuvostoliitto otti talvisodan aikana noin 2 500, mutta valtaosa pääsi palaamaan kotiin kesään 1940 mennessä.

Piilikankaan pitkä matka oli silloin vasta alussa. Leningradista alkoi viikkojen junakuljetus Siperian eri vankileireille.

Piilikangas teki vuosien ajan maatalous- ja keittiötöitä, oli siivoaja, työskenteli tehtaissa ja kivilouhimolla. Työ oli raskasta, huono ruoka sidottu urakkatavoitteiden saavuttamiseen ja vaatteet niitä ryysyjä, mitkä sattuivat päällä olemaan. Piilikangas oli useita kertoja nälästä ja fyysisestä rasituksesta sairaalaparakeissa, ja yritti itsemurhaakin.

Elokuussa 1954 Piilikangas vapautettiin vankilasta, mutta Suomeen pääsyä hän joutui odottamaan vielä kaksi vuotta. Säälimättömässä neuvostobyrokratiassa puuttui aina joku lupalappu, joka esti matkustamisen.

Sen kaksi vuotta hän työskenteli palvelijana Siperiassa enimmäkseen hyvien ihmisten luona.

”Kolhoosielämän kurjuus, viinanhuuruinen arki ja puuduttava byrokratia välittivät Neuvostoliitosta sellaista kuvaa, johon ei edellisinä vuosina ollut tässä maassa totuttu”, Vettenniemi luonnehtii muistelmien uutuusarvoa aikalaislukijoille.

Hän kummeksuu, ettei Piilikangas kirjassaan ja sen jälkeen antamissaan haastatteluissa kokemastaan huolimatta vähättele eikä vieroksu venäläisiä. Kommunistien pakkovalta ei selity kansanluonteen heikkouksilla, sillä he sortivat tasapuolisesti kaikkia alamaisiaan, myös venäläisiä.

Pakkotyövankina Siperiassa 1939–1956 ei ollut suuri menestys. Yhden ihmisen silminnäkijäkuvaus on nyt kiehtovaa ja kauhistuttavaa luettavaa, mutta sen ilmestyessä vuonna 1957 yleisöä liikutti enemmän Unto Parvilahden ”vimmattu vankeustodistus” Berijan tarhat, jossa Neuvostoliittoa syytettiin suoraan kansanmurhista.

Martta Piilikankaalla oli kaksi pientä evakkoon lähetettyä tytärtä, kun hänet 38-vuotiaana vangittiin. Hän oli yksin kotona, koska aviomies Jalmari oli saanut loman ja mennyt tyttäriä tapaamaan Kesi-Suomeen.

Suomeen palasi 54-vuotias nainen, jota vastassa Helsingin rautatieasemalla oli toinen tyttäristä, nyt neljän lapsen äiti. Äiti katosi, mummo palasi, kuuluu Erkki Vettenniemen osuuden otsikko tässä kirjassa.

Martta Piili: Kohtalona Siperia – Neljätoista vuotta pakkotyövankina. 176 sivua, Like.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään