Hallitus kurittaa autoilijoita! Bensa maksaa koko ajan enemmän! Kohta kenelläkään ei ole enää varaa ajaa Suomessa!
Autoiluun liittyvää keskustelua on ollut hieman vaikea seurata parin viime vuoden aikana. Eduskuntavaalien alla keskustelu kääntyi suurin piirtein siihen, että punavihreä hallitus lunastaa ihmisten autot väkisin julmalle valtioapparaatille, joka uhraa ne suuressa kansanjuhlassa remontoidulla Hämeentiellä Helsingissä.
Vaalien jälkeen keskustelu on jatkunut samoilla linjoilla. Hallitusta on jatkuvasti syytetty erityisesti harvemmin asuttujen seutujen autoilijoiden kurjistamisesta.
Onko syytöksille katetta? Eipä oikeastaan. Hallitus teki alkutaipaleellaan korotuksen polttoaineiden verotukseen, jotta niiden hinnat seuraisivat yleistä hintakehitystä. Tällaista korotusta kutsutaan indeksikorotukseksi.
Tästä korotuksesta on kehittynyt myytti, jota etenkin perussuomalaiset, mutta myös kokoomus, on onnistuneesti paisuttanut. Sillä on onnistuttu iskemään keskustaan, joka on leimautunut ”autoilua vihaavien vihervasemmistolaisten” apupuolueeksi. Lainausmerkeissä oleva luonnehdinta on luonnollisesti kärjistys.
Temppu on joka tapauksessa onnistunut, koska keskustan riveistä on julkaistu ties kuinka monta autoilua ja polttoaineveron korotuksia vastustavaa tiedotetta. Niiden vaikutus on luonnollisesti ollut se, että ne ovat vahvistaneet kuvaa ”autoilua vihaavien vihervasemmistolaisten” apupuolueesta.
Mistä autoprotesti sitten kumpuaa? Osittain se liittynee yhteiskunnan murrokseen, joka myllää tällä hetkellä Suomea ja maailmaa hurjaa vauhtia. Autoteollisuus on tässä muutoksessa vahvasti mukana, kun ala sähköistyy kovaa kyytiä.
Sähköautot on Suomessa leimattu viherhömpäksi, mitä ne itse asiassa pitkälti ovatkin. Vaikka autosta ottaa polttomoottorin pois, ei se tee siitä kovin ympäristöystävällistä. Esimerkiksi renkaista lentää mikromuovia ympäristöön, josta se päätyy luonnon kiertokulun kautta takaisin ihmisiin. Lisäksi autoja varten pitää kaivaa luonnonrikkauksia kaivoksista.
Mutta Suomessa tämä protesti elää ja voi hyvin etenkin miesten parissa. Vahva sukupuolittuneisuus onkin siinä mielenkiintoista, etenkin kun ottaa huomioon, että Suomea muuttavan väestökehityksen ytimessä ovat naiset. Pienemmillä paikkakunnilla asuu huomattavasti enemmän nuoria miehiä kuin nuoria naisia.
Työn murros, väestökehitys ja yhteiskunnan vahva muutos ovat erinomaista polttoainetta protestiliikkeelle. Se näkyy niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.
Itse asiassa tämäkin hallitus on hyvin autoilumyönteinen. Esimerkiksi viime koronavuoden aikana hallitus päätti muun muassa rahoittaa uusia moottoritieliittymiä. Yksi niistä rakennetaan Seinäjoelle, mikä sai keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen riehaantumaan. Kurvinen kutsui päätöstä tärkeimmäksi hänen poliittisella urallaan.
Oikeasti tältäkin hallitukselta puuttuu rohkeus tehdä tarvittavia päätöksiä, joilla autoilua oikeasti hillittäisiin. Syynä on juuri se, että poliittinen hinta olisi liian kova.
Pitääkö autoilua sitten vähentää? Pitää – etenkin suurissa kaupungeissa. Huomattava osa autoilusta on muutaman kilometrin matkoja. Selvää on myös se, että on paikkoja, joissa ilman autoa ei pärjää. Tässä maksetaan hintaa hyvin hajautuneesta yhteiskunnasta.
Autoilun päästöt tulevat todennäköisesti vääjäämättömästi vähenemään. Muutos tuodaan vain sivukautta, kun maailma pyristelee irti fossiilisista polttoaineista. Autoilun verotusta ehditään siihen mennessä tuskin merkittävästi rukkaamaan.
Mitä se oikea polttoaine muuten maksaa? Tammikuussa 2018 perusporvarihallituksen aikaan litra 95-bensiiniä maksoi 1,47 euroa. ”Autoilua vihaavien vihervasemmistolaisten” johtamassa Suomessa litra 95:tä maksoi tammikuussa 2021 1,48 euroa.
Kirjoittaja on KU:n päätoimittaja.Kirjoitusta on korjattu 19.3.2021 klo 10.20. Kirjoituksessa mainittiin aiemmin virheellisesti, että pienemmillä paikkakunnilla asuu huomattavasti enemmän nuoria naisia kuin nuoria miehiä. Tilanne on oikeasti juuri päin vastoin eli pienemmillä paikkakunnilla asuu enemmän nuoria miehiä kuin nuoria naisia.
uutiskirje 