KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Aleksis Salusjärvi: Supersankarielokuvia liukuhihnalta

Onnistuminen lippuluukulla ei ole enää mittari elokuville, koska julkaisuja tehdään tuoteperheinä.

Aleksis Salusjärvi
5.4.2021 10.00
Fediverse-instanssi:

Vuosituhannen vaihde muutti elokuvan profiilin lopullisesti. Näkyvin muutos oli supersankarielokuvien esiinmarssi, kun tuotantoyhtiöt alkoivat suoltaa niitä liukuhihnalta. Vuonna 2000 ilmestyi ensimmäinen X-Men. Sen jälkeen julkaisutahti kiihtyi ennennäkemättömään vimmaan. Elokuvamaailmasta tuli silmiinpistävän lapsellinen.

Toisena murrosvuotena pidetään vuotta 2008, jolloin julkaistiin Iron Man. Samalla synnytettiin supersankarielokuvien jaettu todellisuus, joka ketjutti Marvel-yhtiön tuotannot toisiinsa. Ymmärtääkseen uusimman elokuvan tapahtumien taustat, piti katsoa sarjan edelliset elokuvat. Syntynyt multiversumi lumosi yleisön. Kaikkien aikojen tuottoisimpien elokuvien lista on pullollaan näitä ketjuelokuvia. Ilmiö on ollut niin massiivinen, että se on muuttanut tapaa, jolla elokuvaa ylipäätään tarkastellaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Supersankari-ilmiö on juntannut parissa vuosikymmenessä itsensä niin syvälle kulttuuriin, että sitä on hankalaa edes mitata. Meemeistä ja sosiaalisesta mediasta ei voi enää tunnistaa kaikkia superelokuvien kaikuja, koska niiden pauhu on haudannut alleen muut äänet. Kuvasto ei ole enää pelkkä genre, vaan se kuuluu länsimaisen kulttuurin yleissivistykseen. Supersankarit ovat kulttuurin osa-alue, joka näkyvyyden ja tunnistettavuuden puolesta vertautuu Egyptin pyramideihin ja Kiinan muuriin.

Koska menestys kasvattaa nälkää, superelokuvien tulevaisuus ei näytä minkäänlaisia hiipumisen merkkejä. Niihin kaadetaan rahaa jatkuvasti lisää niin monesta suunnasta, että kulttuurin ja teollisen sarjatuotannon eroa on hankalaa enää tunnistaa. Onnistuminen lippuluukulla ei ole enää riittävä mittari superelokuville, koska julkaisuja tehdään tuoteperheinä, joihin kuuluvat jatko-osien lisäksi suoratoistopalveluiden sarjat. Lähitulevaisuudessa on luvassa esimerkiksi kolme erillistä ja päällekkäistä Batman-tuotantoa. Jokaiselle uudelle elokuvalle määritellään jo valmiiksi spin off -suunnitelma, kertoo DC Filmsin johtaja Walter Hamada. Tuotannot menestyvät kuin vaatemallistot.

Nykyinen tilanne on piirtänyt selvän rajan elokuvataiteen historiaan. Se tuntuu melkein suuremmalta katkokselta kuin ääni- tai värielokuviin siirtyminen. 2000-luku on näyttänyt, miten digitaalinen animaatio on niellyt yhä suuremman osan kameratyöskentelystä ja -näyttelemisestä. Aiemmin kömpelöistä erikoistehosteista on tullut tarinankertomisen muoto, joka rajoittaa entistä vähemmän fantasiamaailmojen kerrontaa.

Nykyelokuva onkin kiinteä osa digitaalista kulttuuria, jossa draaman merkitys on alisteinen kuvakerronnalle. Fantasiamaailmojen merkitys korostuu yliluonnollisten tehosteiden visualisoinnissa. Käsikirjoitusmielessä suurtuotantojen kaavamaisuus saa Molièrenkin näytelmien rakenteen tuntumaan kekseliäältä. Liikkuvin kuvin ja äänin kerrottu tarina ei ole tekniikan läpimurtojen myötä vapautunut, vaan jostain syystä estetiikka on kasvanut umpeen. Se tuntuu erityisen hämmästyttävältä aikakaudella, jossa jokainen meistä käyttää videokameraa säännöllisesti ja tuottaa sillä jatkuvasti sisältöä eri medioihin.

Elokuva näyttää kuin ravintolamaailmalta, jossa tarjoillaan vain yhtä ateriaa jokaisessa kuppilassa. Suurinta keskustelua ja eksistentiaalista analyysiä synnytetään The Joker -elokuvan kaltaisista teoksista, joiden fiktiivinen maailma on jo niin läpikaluttu, että metafiktionkin käsite tuntuu homehtuneelta niistä puhuttaessa.

Superelokuvien menestyksen marssi paljastaakin luultavasti enemmän markkinoinnista kuin estetiikasta nykymaailmassa. Koska huomion saaminen uusille tuotteille on yhä vaikeampaa, sitä keskitetään. Elokuvan markkinointi on mainonnan maratonjuoksua, koska se aloitetaan tuotantovaiheessa. Jatkuvan hohteen ylläpitäminen helpottuu, kun tuoteperhe siirtyy myyntiin tipoittain, yksi kappale kerrallaan. Mainostettava asia on jatkuvasti sama, mutta myyntiartikkelit vaihtuvat.

Vain hetkeä ennen vuosituhannen vaihdetta elokuvaa tehtiin aivan toisenlaisista lähtökohdista. 1995 manifestoitiin Dogma-elokuva, jossa luovuttiin välineen tuomista mahdollisuuksista ja keskityttiin sisältöön: Tilanteeseen, jonka näyttelijät luovat. Hetkeen, joka tallennetaan sellaisenaan. Dogma-manifesti ei ole menettänyt ajankohtaisuudestaan sekuntiakaan. Tuntuu yhä vallankumoukselliselta ajatukselta, että joku uskaltaisi synnyttää tarinan ja tilanteen ja ikuistaa sen kameralla. Muuttamatta mitään jälkikäteen.

Kirjoittaja on helsinkiläinen kulttuuritoimittaja ja kriitikko.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset