KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Raskauskeskustelu kaipaa uusia suuntia

Minja Koskela toivoo, että hänen kirjansa esittäisi kysymyksiä ja toimisi äitiyden ahdasta normia vasten.

Minja Koskela toivoo, että hänen kirjansa esittäisi kysymyksiä ja toimisi äitiyden ahdasta normia vasten. Kuva: Jarno Mela

Minja Koskela pohtii keväällä ilmestyneessä teoksessaan, miksi äitiys on yhä tiukasti lokeroitua.

Anni-Helena Leppälä
13.7.2021 7.00

Vasemmiston poliittinen asiantuntija, kirjailija ja tuore Helsingin kaupunginvaltuutettu Minja Koskela kirjoittaa teoksessaan Äidiksi tuleminen: ”Halusin ymmärtää raskautta paitsi kokemuksellisena myös kulttuurisesti tuotettuna tilana. Raskauden alusta asti kysyin itseltäni, miltä raskaus minusta tuntuu, mutta olin kiinnostunut kysymään myös, millaisia merkityksiä tuntemukseni kulttuurisesti saavat.”

Koskela kirjoittaa vallasta ja siitä, miten raskauden kokemus muotoutuu valtasuhteista. Hänen mukaansa patriarkaatti luo puitteet naisena olemiselle, raskauden kokemiselle ja äidiksi tulemiselle. Äitiys on edelleen yhteiskunnallisesti kaikkia naisia määrittävä positio.

– Tämä kertoo paljon meidän hyvin ahtaasta yhteiskuntamallistamme olla äiti. Äitien mahdollisuuksia toimia muinakin kuin äiteinä voidaan toki laventaa poliittisilla päätöksillä, mutta minua hämmentää se, kuinka tiukka ja ahdas äidin rooli yhä on.

Biologiakortin vilautus antaa kelle tahansa luvan kysellä naisilta heidän lisääntymisestään.

Koskela sanoo, että koko äitiyden käsityksen pitäisi olla paljon nykyistä laajempi. Yksi syy kirjan kirjoittamiselle oli siinä, ettei hän tunnistanut itseään yleisistä käsityksistä ja halusi selvittää, mistä tuo tunne kumpusi.

– Äitiyteen ladataan paljon yhteiskunnallisia oletuksia, ja minusta tuntui, ettei oma äitiyden kokemukseni istunut niihin oletuksiin. Halusin peilata omaa kokemusta yleistä narratiivia vasten.

Henkilökohtainen kirja

Äidiksi tuleminen on hyvin henkilökohtainen teos, jossa käsitellään äitiyttä ja siihen valmistautumista yhteiskunnallisen kehyksen läpi.

– Uskon, että äitiyteen liittyvissä keskusteluissa henkilökohtaisuus ja poliittisuus menevät lomittain.

Äitiys ja vanhemmuus ovat yhteiskunnallisia kysymyksiä, mutta valinnat siitä, haluaako ihminen saada tai voiko hän ylipäätään saada lapsia, ovat todella henkilökohtaisia.

Siksi esimerkiksi synnytystalkoista puhuminen on tuntunut monista naisista syyllistävältä.

– Synnytystalkoot oli Antti Rinteeltä vähän nolo lipsahdus. Hän sanallisti syntyvyyden laskun huolipuheeksi, joka sitten kohdistettiin jälleen kerran naisiin. Sellaisella puheella tehdään sukupuolittunutta yhteiskuntahierarkiaa ja luodaan tila ja oletus sille, että kaikki haluavat äideiksi. Samalla sillä annetaan hyväksyntä lapsiuteluille.

Biologiakortin vilautus antaa kelle tahansa luvan kysellä naisilta heidän lisääntymisestään. Utelut saattavat ärsyttää tai loukata sen kohteeksi joutuvaa ihmistä. Koskela kertoo, että hänen keskenmenoon päättyneen raskautensa jälkeen vauvautelut satuttivat.

Tämä keskenmenokokemus kulkee myös kirjan kaikissa tasossa mukana.

– Omaa keskenmenoa läpikäydessä olin hämmentynyt siitä, kuinka vähän asiasta puhutaan ja miten vähän tartuntapintoja siinä oli. Halusin, ettei se olisi enää niin hirveä tabu.

Koko raskauskeskusteluun olisi hyvä saada uusia puhetapoja, sillä nykyisellään raskauskokemus nähdään kaavana, jossa kaikki tapahtuu tietyllä tavalla.

– Raskauden kokemuksen sanallistaminen tuntuu edellyttävän sitä, että raskaana ollut ihminen on saanut lapsen. Yhteiskunnassamme raskaus on selkeä transformaatio siihen, että sinusta tulee äiti. Oma keskenmenoni loi toiseen raskauteen hirveän pelon siitä, että mitä jos minusta ei koskaan tulekaan äitiä.

Koskela aloitti kirjan kirjoittamisen jo ensimmäisen raskautensa kohdalla. Silloin kaikki oli suoraviivaista ja yhteiskunnallista, eikä hän edes osannut kuvitella, että raskaus päättyisi kesken. Toisen raskauden kohdalla kaikki oli tosin ja mukana kulkivat pelko ja haurauden kokemus.

– Kun avasin ensimmäistä kertaa ensimmäisen raskauden muistiinpanot, niin niitä oli aika raskasta lukea. Vaikka siinä välissä ei ollut kulunut edes vuotta, niin tuntui silti siltä kuin lukisin jonkun muun raskaudesta.

Äitiyden kategoriat

Koskela kirjoittaa äitiyskaanonista, joka pitää sisällään hyviä asioita, kuten neuvolajärjestelmän, päivähoidon ja varhaiskasvatuksen. Sama kaanon kuitenkin mahdollistaa sen, että äitiyttä pidetään yhä naiseuden mittana.

– Tämä liittyy kansalaisuusajatukseen, joka kertoo siitä, että elämme heteronormatiivisessa yhteiskuntamallissa, jossa ylläpidetään ajatusta siitä, että äitikansalaisena nainen toteuttaa yhteiskunnallista asemaansa, hän toteaa.

Globaalisti katsoen suomalaisilla naisilla on mahdollisuus valita miten äitiyttä toteuttaa.

– Mutta ei se ole niin suoraviivaista, on paljon erilaisia näkemyksiä siitä, millaista on olla hyvä äiti. Siitä käytävä keskustelu on hyvin syyllistävää, ja kaikelle pitäisi olla oma kategoria. Esimerkiksi minua yritettiin jo raskausaikana laittaa uraäitimuottiin. En kuitenkaan kokenut kuuluvani mihinkään muottiin.

Äidiksi tuleminen nähdään usein sosiokulttuurisessa kehyksessä, joka olettaa kaikki raskaudet samankaltaisiksi. Todellisuudessa kokemukseen vaikuttavat monet seikat, kuten äidin ikä, tausta tai materiaaliset olosuhteet.

Minja Koskela toivoo, että hänen kirjansa esittäisi kysymyksiä ja toimisi äitiyden ahdasta normia vasten.

Minja Koskela: Äidiksi tuleminen. Into Kustannus 2021. 212 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään