Loviisa houkuttelee matkailijoita upeilla merimaisemilla ja vanhalla puutaloalueella

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Loviisa on jäänyt matkailukaupunkina Porvoon varjoon, mutta on kohentamassa asemaansa. Kaupungissa on yhtenäinen 1700-luvun perua oleva puutaloalue ja tulevana houkuttimena vuoden 2023 asuntomessuille on tulossa uudenlaisia ajanhenkeen sopivia jopa kelluvia taloja.

Leena Huttunen on palvellut loviisalaisia ja matkailijoita jo vuosia. Hän osti miehensä kanssa 1700-luvulta peräisin olevat huonokuntoiset Liisan talon rakennukset, viisi pientä hellahuonetta ja tallin.

Huttuset antoivat oman panoksensa vanhojen talojen suojeluun remontoimalla talon 1700-luvun henkeä kunnioittaen, lauta laudalta, kivi kiveltä. Talon pihaan pääsee puuportista Mariankadulla, joka johtaa entiselle suolatorille. Leena päätti toteuttaa haaveensa ja perusti taloon pienen kahvilan.

Tuhannen tuskan kahvilan emäntä Leena toivottaa vieraat tervetulleiksi viehättävällä mukulakivisellä sisäpihalla, jossa huokuu menneiden aikojen tunnelma. Hän kertoo, että nimi Tuhannen tuskan kahvila periytyy kieltolain vuosilta, kun talo tarjosi kovaa teetä. Se kelpasi myös viranomaisille ja toiminta sai pyöriä läpi kieltolain vuosien. Leena nauraa, että nykyiset vakiasiakkaat kutsuvatkin häntä Huttuskaksi.

Sisäpihan puolella talon seinät ovat hempeän vaaleanpunaiset. Siellä voi nauttia talon emännän leipomia herkullisia leivonnaisia, vaikka vanhan omenapuun varjossa.

Leena Huttunen jaksaa nousta aamuvarhain leipomaan tuoretta tarjottavaa Tuhannen tuskan kahvilaan Kuva: Mervi Viteli

Kahvilan erikoisuus sunkki on makea munkki, jonka sisällä on suolaista kananmunatäytettä ja kasviksia. Makeiden piiraiden täyte vaihtelee satokauden tarjonnan mukaan, raparperia, kesän marjoja ja omenaa. Myös karjalaista vatruskaa on listalla.

Vanhoja taloja uhkasi hävitys

Loviisan vanhaa puutaloaluetta uhkasi hävitys, sillä vielä 1950- ja 1960-luvulla sinne sai rakentaa moderneja laatikkotaloja. Onneksi kaupunkiin tuli arkkitehti, joka ymmärsi vanhojen puutalojen arvon. Puutalot suojeltiin ja asukkaat ovat kunnostaneet niitä vanhaa kunnioittaen. Museovirasto sallii nykyisin talojen sisätilojen uudenaikaistamisen, kunhan julkisivu säilytetään.

Vanhan puutalon ja pihan kesäistä rauhaa. Kuva: Mervi Viteli

Taloissa on perinnekasvipihapiirejä, aitoa entisajan tunnelmaa. Mikä parasta, talojen sisällekin pääsee tutustumaan. Puutarhoja esitellään kolmena kesäsunnuntaina ja Loviisan Wanhat talot -päivät ovat elokuun lopulla. Silloin ovet ovat auki kymmenien talojen sisätiloihin. Myös jouluaikaan järjestetään tutustumisia.

Kaupunkiopas Maissi Nybom kertoo, että Wanhojen talojen päivillä käy nykyään valtavasti väkeä, moninkertaisesti kaupungin asukasmäärä. Hän toivoo, että ihmiset suuntaisivat muinakin aikoina Loviisaan.

Svartholman linnoitussaari ja Kuningattarenranta

Loviisan edustalla on Svartholman linnoituksen rauniot. Svartholm kuului samaan puolustusketjuun kuin Sveaborg, nykyinen Suomenlinna, Ruotsin valtaa turvaamaan. Vuonna 1855 Krimin sodassa englantilaiset räjäyttivät linnoituksen käyttökelvottomaksi. Sitä alettiin kunnostaa 1960-luvulla. Nykyisin saari on suosittu retkeilykohde, jonne pääsee saaristolaisveneellä. Saaren keltainen kesäkahvila palvelee kävijöitä.

Svartholm oli samaa puolustusketjua Sveaborgin, nykyisen Suomenlinnan kanssa. Kuva: Mervi Viteli

Vuoden 2023 asuntomessuille tulossa kelluvia taloja

Loviisa valmistautuu houkuttelemaan uusia asukkaita tulevilla vuoden 2023 asuntomessuilla. Jo nyt merenrannalla sijaitseva Kuningattarenrannan asuntomessualue on herättänyt suurta kiinnostusta ja alueen jokaiselle tontille tuli ehdotus rakennuksesta heti ensimmäisessä haussa.

Tarjolla on pientalotontteja, yhteisöasumista ja uutuutena yhdeksän kelluvan talon tonttia. Kaupunkiopas Maissi Nyman uskookin, että Loviisa tulee vielä lisäämään asukaslukuaan.

Korona-aika on herättänyt ihmisiä etsimään luonnonläheisiä asumismahdollisuuksia. Myös matkailupalvelujen monipuolistuminen lisää kaupungin ja sen merialueen vetovoimaa.

Kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksella on myös sukujuuria Loviisassa. Loviisan satamassa on merimuseo, jossa voi tutustua säveltäjän sedän merikapteeniuraan ja vanhojen purje- ja kauppalaivojen historiaan. Sibelius muutti nimensä Johanin Jeaniksi setänsä käyttämän nimen mukaan.