Ristiriitainen olo. Sellainen vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelällä oli, kun hän luki kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n maanantaina julkaistua raporttia. Sen ydinsanoma oli, että jos ilmaston lämpeneminen halutaan pitää 1,5 asteen tavoitteessa, toimilla on todella kova kiire.
– Tässä raportissa ei tietyllä tavalla ole hirveästi mitään uutta ja mullistavaa. Se on uusimpaan ilmastotietoon perustuva kooste. Uutta tietoa on erityisesti se, kuinka kuva ilmastokriisistä on tarkentunut. Jälleen kerran yritetään herätellä ihmiskuntaa, ja erityisesti ihmisiä, joilla on valtaa. Heillä, joilla on valtaa, on eniten vastuuta
Ristiriitainen olo Kivelälle tuli juuri herättelystä.
”Meiltä puuttuvat riittävät toimet.”
– Meidän ei pitäisi enää olla tilanteessa, jossa meitä pitää herätellä. Valitettavasti tilanne on sellainen. Tässä jamassa ollaan, koska tarvittavia toimia ei ole tehty ajoissa, jolloin ne olisivat olleet paljon helpompia ja halvempia.
Kivelä haluaa korostaa, että monet ovat hyötyneet ilmastotoimien lykkäämisestä ja tekemättä jättämisestä. Ihmiskunta on vastuussa ilmastokriisistä, mutta ihmisten syntitaakka vaihtelee erittäin paljon. Köyhimmät kärsivät eniten, vaikka he vaikuttavat päästöihin vähiten.
– On ihan järkyttävän suuri eriarvoisuuskysymys sen suhteen, ketkä ilmastokriisiä kiihdyttävät, ketkä siitä hyötyvät, keillä on insentiivi olla toimimatta. Tämä on valtava poliittinen konflikti, joissa tietyt tahot ovat hyötyneet siitä, että fossiilisia polttoaineita on saanut päästellä vuosikymmenestä toiseen, Kivelä toteaa.
Hän lisää, että nyt julkaistiin ensimmäinen osa uudesta raportista. Kaksi muuta osaa julkaistaan ensi vuonna. Valmistuessaan se on kaikkien aikojen kattavin raportti ilmastokriisistä.
– Ensimmäinen osa keskittyy ilmastotieteen luonnontieteelliseen pohjaan. Se tarvitsee päälle yhteiskunnallisen analyysin.
Riittävät toimet
Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna allekirjoittajamaat sitoutuivat estämään ilmaston lämpenemisen yli 1,5 celsiusasteeen esiteolliseen aikaan verrattuna. Maanantaina IPCC:n raportissa todettiin, että tuo raja ylittyy hyvin todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella eli noin kymmenen vuoden päästä. Jo koko maailman päästöt saadaan yhtä suuriksi kuin ihmisen luomat nielut, on lämpeneminen mahdollista lopulta rajoittaa 1,5 asteeseen, raportissa todettiin.
– Tarvitsemme ihan eri mittatason ilmastotoimia. Nykytoimet eivät ole lähellekään riittäviä, Kivelä tiivistää.
Ilmastotoimien kohdalla on totuttu puhumaan kunnianhimoisesti. Tarvitsemme kunnianhimoisia päätöksiä, kuuluu helposti poliitikon suusta ilmastosta puhuttaessa. Kivelä sanoo karsastavansa kunnianhimoinen-sanan käyttöä ilmastotoimien yhteydessä. IPCC:n raportti kun kertoo, että missään ei ole vielä tehty oikeasti kunnianhimoisia toimia.
– Meiltä puuttuvat riittävät toimet. Tarvitsemme riittäviä toimia, jotka jo olisivat täysin ennennäkemättömiä, hän huomauttaa.
Riittävien toimien tekeminen on Kivelän mukaan poliitikkojen tehtävä. Niiden toteuttaminen puolestaan vaatii todella isoja yhteiskunnallisia muutoksia. Kivelä puhuukin laaja-alaisesta kulttuurisesta muutoksesta.
– Tämä kriisi on niin massiivinen ja vaatii kulutus- ja tuotantotapojemme laajamittaista muuttamista
Tähän liittyy myös vasemmiston esiin nostama termi oikeudenmukainen siirtymä. Siinä heikommassa asemassa olevia tuetaan enemmän, kun yhteiskuntaa rakennetaan hiilineutraaliksi eli sellaiseksi, joka aiheuttaa päästöjä vain sen verran kuin se pystyy sitomaan.
– Peräänkuulutan ilmastopolitiikkaa, johon on tiukasti sidottu tulonjaolliset ja eriarvoisuuden vähentämisen kysymykset, Kivelä sanoo.
Ilmastoriihi odottaa
Suomessa hallitus kokoontuu syyskuun alussa budjettiriiheen viimeistelemään ensi vuoden budjetin. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoitti maanantaina Facebookissa, että vasemmisto vaati budjettiriihestä ilmastoriihtä jo kesän alussa. Kivelä painottaa samaa eli nyt hallituksen pitää tehdä loput toimet, joilla Suomi pääsee hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseen. Hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 eli 14 vuoden päästä.
– Kaikki loput päätökset, jotka meiltä puuttuvat hallitusohjelman mukaiseen tavoitteen pääsemiseksi, pitää tehdä budjettiriihessä, Kivelä sanoo.
Tähän mennessä hallitus on tehnyt päätökset toimista, joilla tavoitteesta on täyttynyt puolet. Nyt edessä on vielä iso urakka tehdä päätökset toisesta puolikkaasta. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna kyse on niin sanotusti vaikeista päätöksistä, sillä päästövähennyksiä pitää hakea liikenteestä, maataloudesta ja metsäteollisuudesta.
Lisäksi hallitus vaikeutti urakkaansa keväällä, kun keskustan vaatimuksesta turpeen alasajoa hidastettiin. Se tarkoittaa, että nyt hallituksen pitää löytää korvaava päästövähennys.
– Jos tehdään vesityksiä, ne pitää korvata muilla sektoreilla. Sen vuoksi ilmastopolitiikka ei voi olla pistemäistä, koska kokonaisuus on sitova, Kivelä huomauttaa.
Kivelä nostaa vielä lopuksi esiin, että IPCC:n raportissa korostetaan jokaisen toimen merkitystä. Ylipäätään valinnanvaraa ei enää oikein ole.
– Meillä ei ole sellaista liikkumatilaa, koska olemme hidastelleet niin monta vuosikymmentä. Ehkä jos 80-luvulla olisi alettu tehdä ilmastotoimia, meillä olisi ollut enemmän liikkumavaraa kuin nyt.