KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Vesi – ikuinen kiertolainen

"Suurtulvien taustalla ovat sään ääri-ilmiöiden yleistyminen, minkä katsotaan olevan seurausta ilmastonmuutoksesta. Pysyvämpänä taustana on kuitenkin veden ikuinen kiertokulku", kirjoittaa Pertti Rannikko esseessään. Kuva Kiinasta.

"Suurtulvien taustalla ovat sään ääri-ilmiöiden yleistyminen, minkä katsotaan olevan seurausta ilmastonmuutoksesta. Pysyvämpänä taustana on kuitenkin veden ikuinen kiertokulku", kirjoittaa Pertti Rannikko esseessään. Kuva Kiinasta. Kuva: Lehtikuva/Str

Tulviin varautumisen on jatkossa oltava laaja-alaisempaa ja ympäristövaikutukset paremmin huomioon ottavaa.

Pertti Rannikko
28.8.2021 14.00

Vesi on luonnon outo kiertolainen. Veden ikuinen kiertokulku on kaiken elämän perusta. Mutta kuten Euroopan ja Kiinan rankkasateet ja rajut tulvat ovat viime aikoina osoittaneet, väärään paikkaan väärään aikaan tullessaan vesi voi aiheuttaa myös ongelmia ja tuhoa.

Pahimmilla tulva-alueilla rankkasateet nostivat parissa päivässä jokien vedenpintaa metrikaupalla. Yli äyräiden virtaavat vesimassat syöksyivät valtavalla voimalla kaduille ja jokien varsille ja veivät mennessään siltoja ja autoja, aiheuttivat maanvyörymiä, tuhosivat rakennuksia ja rikkoivat patoja.

Suurtulvien taustalla ovat sään ääri-ilmiöiden yleistyminen, minkä katsotaan olevan seurausta ilmastonmuutoksesta. Pysyvämpänä taustana on kuitenkin veden ikuinen kiertokulku.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kun aurinko lämmittää maan tai meren pintaa tai kasvien lehtiä, vettä haihtuu höyrynä ilmaan. Vesi voi kulkeutua vesihöyrynä ja pilvinä ilmakehässä tuulten mukana pitkiäkin matkoja ennen kuin tiivistyy vesipisaroiksi tai härmistyy lumikiteiksi ja palautuu sateena maahan. Maassa vesi imeytyy maaperään, jää pintavedeksi tai haihtuu takaisin ilmaan.

Sateen maahan tuomat vedet valuvat alaspäin maanpintaa pitkin sen kaltevuussuhteiden mukaan. Sitä mukaa kun vesi virtaa latvalähteistä alaspäin, vesivirrat yhtyvät suuremmiksi virroiksi. Sadealue kasvaa, ja vesiuoman mitat suurenevat. Noro muuttuu puroksi ja puro joeksi, joka voi yhtyä suurempaan jokeen tai laskea järveen ja lopulta mereen. Järvet ovat pohjavesien tavoin veden kiertokulun hidastajia, vesivarastoja, jotka alkavat sateen ja lumen sulamisen kiihtyessä purkautua.

Maa- ja vesialuetta, jolle satanut vesi poistuu samaan uomaa pitkin, kutsuttiin ennen sadealueeksi, nykyisin valuma-alueeksi. Valuma-alueet, järvet ja joet, muodostavat ketjuuntuneita reittivesistöjä, jotka vaihtelevat kooltaan ja muodoltaan. Valuma-alueiden koot ja muodot vaikuttavat alueen tulvaherkkyyteen.

Keski-Euroopan suurten tulvien yhtenä syynä on pidetty maanpinnan jyrkkyyttä, jolloin vesi juoksee nopeasti laaksossa oleviin uomiin. Vesistöjen pinnat nousevat ja veden virtaus nopeutuu niin äkkiä, ettei tilanteeseen ehditä varautua.

Kuten Pohjanmaan ja Satakunnan esimerkit osoittavat, voi maanpinnan tasaisuuskin lisätä tulvariskiä. Vedenpinnan nousu ei tapahdu kovin äkkiä, mutta vastaavasti laajalle levinnyt vesi ei pääse poistumaan helposti.

Sisä-Suomen valuma-alueilla on suuria järviä, joihin varastoituva vesi tasaa veden virtaamaa ja pienentää tulvia. Länsi-Suomen valuma-alueilla järviä on vähän ja virtaaman vaihtelu voimakasta, mikä lisää tulvaherkkyyttä ja myös kuivia kausia. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin suurissa joissa virtaa runsaasti vettä läpi vuoden.

Myös se, miten ihminen on muokannut virtaavaa vettä ja vesireittejä, vaikuttaa tulviin. Yhteiskunta teollistui ja vaurastui muuttamalla vesistöjen rytmin teolliseksi. Sähköntuotannon tehostamiseksi veden virtaamista säännösteltiin nostamalla ja laskemalla vesistöjen pintoja patojen ja tekoaltaiden avulla. Jokia ja puroja perattiin ja veden virtaamista ohjattiin myös uiton ja tulvasuojelun tarpeisiin.

Vesistöjen rakentaminen ja virtausten muokkaaminen romahduttivat kalakannat ja aiheuttivat pysyvää haittaa vesistöjen eliöstölle ja muulle joki- ja järviluonnolle sekä maisemalle. Kalastuskuntien ja paikallisten asukkaiden edustajat nostivat näitä ongelmia esiin jo aikaisemmin, mutta vasta 1980-luvulla alettiin vesiasioissa kiinnittää ympäristönäkökulmaan laajemmin ja vakavammin huomiota.

Luontoarvot ovat nousseet vesistöstä saatavan taloudellisen hyödyn rinnalle sitä mukaa, kun vedet ovat muuttuneet ihmisten vapaa-ajan maisemaksi ja virkistyksen lähteeksi. Viime vuosina on aktivoitunut virtavesiin liittynyt liikehdintä. Jokia on kunnostettu vaelluskalakantojen palauttamiseksi. Joidenkin pienimpien koskien vähätehoisia voimalaitoksia ollaan purkamassa ja koskia ennallistamassa.

Onnistuminen vaatii laajan ja avoimen kansalaiskeskustelun tulviin varautumisen keinoista ja käytännön toteuttamisesta.

Viimeaikaiset tulvakatastrofit lisännevät Suomessakin kiinnostusta tulvasuojeluun ja riskeihin varautumiseen. Tulva-altteimpia alueita on Suomessa perinteisesti suojattu vesiluontoa ja maisemaa voimakkaasti muuttavilla toimilla, kuten pengertämällä ja tekoaltaita ja kanavia rakentamalla.

Tulviin varautumisen on jatkossa oltava laaja-alaisempaa ja ympäristövaikutukset paremmin huomioon ottavaa. Onnistuminen vaatii laajan ja avoimen kansalaiskeskustelun varautumisen keinoista ja käytännön toteuttamisesta.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan emeritusprofessori.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kashmeera Lokuge

Sunnuntaivieras: Masennuslääkkeiden pimeä puoli

Veikka Lahtinen.

Sunnuntaivieras: Porvarihallitus voi iskeä kyntensä mielenosoituksiin

Kommentti: Elinkeinoelämä ajoi kansalaiskasvatuksen alas – ja sen kyllä huomaa

Kommentti: Köyhien perheiden lahjakkaat lapset eivät kiinnosta ketään

Uusimmat

"Kuivuus on lisääntynyt viime vuosina ja pohjaveden pinta on alentunut, josta aiheutuu paljon ongelmia maanviljelylle ja kotitalouksille."

Afganistanilainen naistoimittaja kertoo elämästään hirmuvallan alla

Sunnuntaivieras: Kotihoidon tuki – miten lapsista ja äideistä puhutaan?

Burt Kobbat ei ole riittävästi liekeissä sarjan yhdennessätoista osassa.

Burt Kobbat tekee paluun Staffan Bruunin laimeaksi jäävässä satiirissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

 
02

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

 
03

Paavo Arhinmäki ei lämpene asiantuntijoiden työaikakirjanpidon lopettamiselle: ”Tämä voi olla lyhytnäköisesti omistajien etu, mutta yhteiskunnan etu tämä ei ole”

 
04

Li Anderssonilta suorat sanat hallitusneuvotteluista: “Tuleva pääministeri yrittää jo nyt väistää omaa vastuutaan niistä päätöksistä, joita hän on tekemässä”

 
05

Pölyttäjät kärsivät: Hermomyrkkyjä sisältävät hyönteiskarkotteet kiellettävä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Maailmanlaajuinen ohjelma tukemaan journalisteja kunnianloukkaussyytteitä vastaan

27.05.2023

Naisten osuuskunnista apua talousahdinkoon Buenos Airesissa

27.05.2023

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

27.05.2023

20 vuotta sitten: Arhinmäki jatkokaudelle Vasemmistonuorissa

26.05.2023

Räppäävä sporakuski tarinoi Sörnäisten Shakirasta ja lehmuskujan rohdoista

26.05.2023

Ruokakirjoittelussa näkyy eriarvoisuus: Hyvä ruoka kuuluu keskiluokalle

26.05.2023

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

25.05.2023

Pohjois-Irlanti toista vuotta vailla hallitusta eikä parlamentti ole kokoontunut

25.05.2023

Kännyköiden kielto puhuttaa hallitusneuvotteluissa – ”Näin pienen riskin siinä, että nyt pistetään kaikki paukut symbolikysymykseen”, sanoo Li Andersson

24.05.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään