KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Profeetta vieraalla maalla

Abdulrazak Gurnah poseerasi lehtikuvaajille Lontoossa lokakuussa kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan julkistamisen jälkeen.

Abdulrazak Gurnah poseerasi lehtikuvaajille Lontoossa lokakuussa kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan julkistamisen jälkeen. Kuva: All Over Press/EPA/NEIL HALL

Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan Abdulrazak Gurnahin kirjoja ei juuri löydy tansanialaisista kirjakaupoista.

Peik Johansson
5.12.2021 10.00

Kun tämän vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan nimi julkistettiin lokakuussa, monet tansanialaiset olivat uutisen kuultuaan hetken ymmällään. Uutisissa puhuttiin tansanialaisesta Nobel-palkinnon saajasta, mutta paikan päällä Tansaniassa harva oli koskaan kuullutkaan kirjailija Abdulrazak Gurnahista. Hänen kirjojaan ei ollut edes myynnissä tansanialaisissa kirjakaupoissa.

Brittiläisen siirtomaavallan aikaisessa Sansibarissa nykyisessä Tansaniassa syntynyt Abdulrazak Gurnah on Kentin yliopistossa Englannissa vuosikymmenien ajan vaikuttanut kirjallisuuden professori, joka on kirjoittanut kaikkiaan kymmenen romaania ja ollut aiemmin parikin kertaa ehdolla englanninkielisen kirjallisuuden arvostetun Booker-palkinnon saajaksi.

Gurnahin romaanit kertovat maanläheisellä tavalla ihmiskohtaloista siirtomaavallan aikaisessa Itä-Afrikassa tai elämästä maanpakolaisuudessa takavuosien Englannissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Gurnah on kirjoittanut kirjansa englanniksi, ja ne on kaikki julkaistu Englannissa – pitkälti Euroopassa asuvalle, Afrikan maista ja kulttuureista kiinnostuneelle yleisölle.

Tansaniassa ja Sansibarissa valtakielenä on swahili. Vain koulua käynyt väestö tai turistien kanssa työskentelevät puhuvat englantia. Poliitikot mielellään myös kannustavat ihmisiä käyttämään pelkästään swahilia.

Kirjankustantaja Mkuki Bgoyan mielestä olisi kuitenkin tärkeää, että tansanialaiset lukisivat Gurnahin teoksia.

– Itä-Afrikassa ihmiset ovat tottuneet näkemään maailman ulkopuolisin silmin. Mutta Gurnahin teoksissa voimme nähdä itsemme paikallisin silmin, Bgoya totesi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelussa.

Mkuki Bgoyan Dar es Salaamin keskustassa sijaitsevaan kirjakauppaan saatiinkin juuri viime viikolla myyntiin uusi erä Abdulrazak Gurnahin tunnetuimpia romaaneja.

Itse asiassa kirjakaupassa oli myös joitain vuosia sitten myynnissä Gurnahin kirjoja, mutta kysyntä oli silloin sen verran vähäistä, että kun kirjat loppuivat varastosta, uusia ei hankittu.

Ulkomailla julkaistut kirjat ovat paikalliseen hintatasoon nähden kalliita, eikä useimmilla ole niihin varaa. Nuoria taas houkuttavat pikemminkin digitaaliset mediat. Kun Tansaniassa ei oikein muutenkaan ole vahvaa lukemisen kulttuuria, niin kirjakaupoissa myydään usein lähes pelkästään koulukirjoja.

Tansanian poliittinen johto ei oikein tiennyt, kuinka reagoida Abdulrazah Gurnahin palkintouutiseen. Onnittelut tulivat viiveellä ja olivat hassusti muotoiltuja.

Gurnah lähti vuonna 1968 parikymppisenä maanpakoon Sansibarin saarivaltakunnasta, joka oli verisen vallankumouksen jälkeen yhdistynyt Manner-Tansanian kanssa liittovaltioksi. Paikallisen sulttaanin syrjäyttämisen jälkeen tuhansia Sansibarin arabeja ja aasialaisia surmattiin, ja monet pakenivat ulkomaille.

Arabitaustaiseen sukuun kuulunut Gurnah lähti Englantiin ja palasi Sansibariin ensimmäisen kerran vasta parikymmentä vuotta myöhemmin.

Hän ei ole Tansanian vaan Ison-Britannian kansalainen.

Nobel-palkinnon tuoman julkisuuden ansiosta Gurnahin kirjoja ollaan vihdoin kääntämässä myös swahiliksi. Ensi vuoden alussa ilmestyy swahilinkielinen käännös kirjasta Paradise (Paratiisi).

Kirja kertoo velkaantuneen majatalonomistajan pojasta, joka myydään arabikauppiaan palvelijaksi mukaan kauppakaravaaniin Intian valtamereltä 1900-luvun alun Kongoon.

Gurnahin ensimmäinen suomenkielinen käännös tulee kauppoihin huhtikuussa, kun hänen vuosi sitten ilmestynyt romaaninsa Afterlives julkaistaan Tammen Keltaisessa kirjastossa nimellä Loppuelämät.

Romaanissa kuvataan neljän päähenkilön elämänkohtaloita Intian valtameren rannikolla sijaitsevassa pikkukaupungissa Saksan julman siirtomaavallan ajalta Tansanian itsenäistymiseen asti.

Nobel-palkinnot jaetaan 10. joulukuuta Tukholman kaupungintalolla ja rauhanpalkinto Oslossa. Tänä vuonna palkinnonsaajien esitelmät pidetään koronan takia etänä. Palkintoseremoniat esitetään tv:ssä ja Nobel-säätiön verkkokanavilla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Maanviljelijä kaataa biomädättäjään lehmänlantaa.

Biomädättäjä muuttaa jätteen toivoksi

Ilmastotekniikkayhtiö Teran työntekijät tarkastavat maapalstoja, jonne on kylvetty biohiileen sekoitettua lannoitetta. Biohiili kohentaa maaperän kuntoa ja pitää hiilidioksidin maassa pitkiä aikoja.

Keniassa tehdään sokeriruokojätteestä biohiiltä

Meksikolainen Oliva Ramírez agavekasvien keskellä. Hän oppi agaven perinteen isoisältään ja mezcaliin liittyvät taidot veljeltään.

Mezcal-buumi räjähti – agavea viljellään ennätysmäärä, mutta tuottajat kärsivät ja metsät katoavat

Burundilainen Lionel on istuttanut 70 puuta Kakuman pakolaisleirillä sijaitsevaan kotipihaansa.

Konflikteista ilmastotekoihin – pakolaiset osana ilmastokamppailua Keniassa

Uusimmat

Jean-Luc Mélenchon.

Jean-Luc Mélenchon on ranskalaisen vasemmiston keulakuva – Uudessa kirjassaan hän luonnostelee askelia kohti kansan vallankumousta ja uutta järjestystä

Maanviljelijä kaataa biomädättäjään lehmänlantaa.

Biomädättäjä muuttaa jätteen toivoksi

Jännitys ei tällä kertaa kohoa Max Seeckin trillerissä oikein millekään tasolle.

Max Seeckin Petetty jää harmillisen persoonattomaksi trilleriksi

Ilmastotekniikkayhtiö Teran työntekijät tarkastavat maapalstoja, jonne on kylvetty biohiileen sekoitettua lannoitetta. Biohiili kohentaa maaperän kuntoa ja pitää hiilidioksidin maassa pitkiä aikoja.

Keniassa tehdään sokeriruokojätteestä biohiiltä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
02

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Suomen ainoa sivistysporvari on Cheek – näin helppoa on näyttäytyä selkärankaisempana kuin koko valtiojohto

 
05

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Riian sensaatio: Susijengi nitisti Serbian!

07.09.2025

Mezcal-buumi räjähti – agavea viljellään ennätysmäärä, mutta tuottajat kärsivät ja metsät katoavat

06.09.2025

Monilahjakas Anna Äärelä pyyhkii pölyt poliisiromaanista loistavalla esikoisdekkarillaan Mene mene mene

06.09.2025

Konflikteista ilmastotekoihin – pakolaiset osana ilmastokamppailua Keniassa

06.09.2025

Islantilaisdekkari Mies varjoista kompastuu huonoon rytmitykseen ja ennalta arvattavaan lopputulokseen

05.09.2025

Hallituksen täysin poikkeuksellinen sekoilu ulkopolitiikassa pöyristyttää oppositiota – Lindtman väläyttää välikysymystä

05.09.2025

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

05.09.2025

Sinimustan hallituksen kaunapolitiikkaa, Honkasalo sanoo elokuva-alan leikkauksesta

05.09.2025

Hallituksen rivit hajallaan Elina Valtosen hyväksymästä Palestiina-julkilausumasta

05.09.2025

Lohikoski: Hallitus ajaa kulttuuria alas täysin harkitusti

05.09.2025

Unohdettu pohjalaiskirjailija kuvasi maaseudun köyhälistön taistelua jokapäiväisestä leivästä

05.09.2025

Hallitusta ei suomalainen elokuva tai kulttuuri kiinnosta, Koskela kommentoi elokuvatuotantoon kohdistuvaa leikkausta

05.09.2025

Karkotus uhkaa useita Suomessa toimivia palestiinalaisia tutkijoita, kertoo Tieteentekijöiden liitto

05.09.2025

Furuholm syyttää Orpon antaneen eduskunnalle väärää tietoa hallituksen asuntopolitiikasta

05.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään