KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kaupunkien telttakylät kuvastavat Chilen asuntopolitiikan epäonnistumista

Ihmiset elävät leireissä elämäänsä ohikulkevien kaupunkilaisten silmien edessä, jokapäiväisenä muistutuksena asuntopolitiikan epäonnistumisesta. Onnekkaammat kansalaiset ovat kuitenkin jo tottuneet näkyyn.

Ihmiset elävät leireissä elämäänsä ohikulkevien kaupunkilaisten silmien edessä, jokapäiväisenä muistutuksena asuntopolitiikan epäonnistumisesta. Onnekkaammat kansalaiset ovat kuitenkin jo tottuneet näkyyn. Kuva: IPS/Orlando Milesi

Markkinavoimat lisäsivät asunnottomuutta.

Santiago – IPS/Orlando Milesi
26.12.2021 10.00

Chilen asuntopolitiikan epäonnistuminen on johtanut tuhansista teltoista ja hökkeleistä koostuvien kaupunkileirien syntyyn. Köyhyyden kasvu, koronapandemia ja siirtolaisvirta ovat kiihdyttäneet leirien pystyttämistä.

Yhteisöaktivisti Melanni Salas, 33, johtaa Senda 23 -nimistä leiriä. Senda 23 on yksi viidestä leiristä, joissa asuvat 300 perhettä ovat vallanneet valtion maata Santiagon itäpuolelta. Perheet ovat rakentaneet maalle hökkeleitä laudoista ja muista löytämistään materiaaleista.

– Kolme vuotta sitten meitä uhkasi häätö. Kun lapseni lähtivät kouluun, he eivät koskaan tienneet, olisiko kotitalomme vielä paikallaan, kun he palaavat. Se oli sekasortoista, vaikeaa ja painostavaa aikaa, kolmen lapsen äiti Salas kertoo.

Kun pandemia alkoi, häädön uhka väistyi.

– Häädön varjo kuitenkin roikkuu yllämme, sillä vaikka kunta rakensi meille sakokaivon ja antoi joululahjoja, asunnoista ei ole puhuttu, Salas sanoo.

Entinen kaatopaikka

Melanni Salas eli 19 vuotta tupaten täydessä asunnossa, jonka jakoi sukulaisten kanssa. Hän oli allegada, kuten chileläiset kutsuvat sukulaisten tai ystävien nurkissa asustavia.

Talontapaisia Cerro 18 -nimisessä hökkelikylässä, jossa asuu 300 perhettä, useimmat vailla mukavuuksia. Alue on entistä kaatopaikkaa, johon perheet ovat rakentaneet talonsa jätepuusta ja muusta satunnaisesta ilmaismateriaalista. Pääkaupungin vauraat kaupunginosat ovat naapurissa.

Talontapaisia Cerro 18 -nimisessä hökkelikylässä, jossa asuu 300 perhettä, useimmat vailla mukavuuksia. Alue on entistä kaatopaikkaa, johon perheet ovat rakentaneet talonsa jätepuusta ja muusta satunnaisesta ilmaismateriaalista. Pääkaupungin vauraat kaupunginosat ovat naapurissa. Kuva: IPS/Orlando Milesi

Vuonna 2016 Salas valtasi palan maata, jolle hän yhdessä miehensä Jorgen kanssa rakensi kotinsa.

– Tämä oli ennen kaatopaikka ja nyt se on puhdas ja täällä on taloja. Kun sataa, taloni kastuu vähän sisältä, sillä se on lautaa, ja kova tuuli puskee kosteutta sisään. Mutta minulla on juomavettä, sähköä ja viemäri. Naapuriperheellä ei ole sen enempää vettä kuin viemäriäkään. Heillä on kolme lasta ja nuorin heistä, Colomba, syntyi vasta viikko sitten, Salas selittää.

Eriarvoisimpia maita maailmassa

 Valtion sosioekonomisen katsauksen mukaan 10,8 prosenttia chileläisistä elää tällä hetkellä köyhyydessä.

Se tarkoittaa yli kahta miljoonaa ihmistä, mutta kansalaisjärjestöt sanovat todellisia lukuja paljon suuremmiksi.

Chileä pidetäänkin yhtenä maailman eriarvoisimmista maista. Eriarvoisuus näkyy esimerkiksi siinä, että parhaiten ansaitseva 10 prosenttia tienaa 250 kertaa enemmän kuin vähiten ansaitseva 10 prosenttia kansasta.

Puistoissa ja katujen varsilla

Kodittomien telttoja seisoo satamäärin Santiago de Chilen pääkatujen varsilla.

Chilessä joka päivä yli kymmenen perhettä asettuu elämään leirissä, kertoo kaupunkien asunnottomuuden vastaiselle taistelulle omistautunut kansalaisjärjestö Fundación Techo Chile.

Kun sadat miehet ja naiset pystyttävät telttojaan kaupungin puistoihin ja katujen varsille ja laittavat ruokaa, peseytyvät, nukkuvat ja elävät yhdessä elämäänsä kaupunkilaisten silmien edessä, asunto-ongelma tulee kaikkien näkyville. Ohikulkijat ovat kuitenkin jo tottuneet näkyyn.

Yli puoli miljoonaa perhettä vailla säällistä asuntoa

Chilessä on alettu kutsua leireiksi myös vallatulle maalle rakennettuja hökkelikyliä ja slummeja. Niissä talot saattavat olla ihan hyviäkin, mutta peruspalvelut puuttuvat silti.

Slummeissa asustaa lähes 60 000 alle 14-vuotiasta lasta ja noin 25 000 siirtolaista. Siirtolaiset ovat enimmäkseen Kolumbiasta, Venezuelasta ja Haitista.

– Leireissä elävät muodostavat ongelman näkyvimmän osan, mutta kaikkiaan vailla kunnollista asuntoa on 600 000 perhettä, Fundación Techo Chilen toimitusjohtaja Sebastián Bowen kertoo.

Lisää gettoja

Valtion sosiaalinen asuntotuotanto on noin 20 000 yksikköä vuodessa. Se ei vastaa lähellekään nykyisiä tarpeita.

– Jos haluamme ratkaista leirien muodostaman ongelman, meidän täytyy rakenteellisesti muuttaa asuntopolitiikkaamme ja taata etenkin haavoittuvimmille perheille säälliset asumisolosuhteet, Bowen painottaa.

Fundación Techon perustaja Benito Barandan mukaan viimeiset neljä hallitusta ovat kaikki rakennuttaneet vähiten köyhimmille perheille.

Kaksikymmenkerroksisia rakennuksia, joissa jokaisessa kerroksessa on 50 seitsemäntoista neliömetrin asuntoa, kutsutaan ”vertikaalisiksi getoiksi”. Niissä asuu enimmäkseen maahanmuuttajia. Kuvan rakennukset ovat Santiago de Chilen Estación Centralissa

Kaksikymmenkerroksisia rakennuksia, joissa jokaisessa kerroksessa on 50 seitsemäntoista neliömetrin asuntoa, kutsutaan ”vertikaalisiksi getoiksi”. Niissä asuu enimmäkseen maahanmuuttajia. Kuvan rakennukset ovat Santiago de Chilen Estación Centralissa Kuva: IPS/Orlando Milesi

Baranda sanoo, että asuntopolitiikka epäonnistui luottaessaan markkinavoimiin.

– Politiikka epäonnistui, sillä se luovutti markkinoille päätösvallan ihmisten asuinpaikasta, ei vain asuntojen rakentamisesta. Kun rakennusmaa alkoi loppua, halpaa maata oli vain slummeissa, Baranda kertoo.

– Markkinavetoinen asunnottomuuden poisto vain loi lisää gettoja ja aiheutti ihmisille lisää ongelmia, Baranda väittää. Hän viittaa slummiasukkaiden pakkosiirtoihin sosiaalisen asuntotuotannon yksiköihin kaupunkien ulkolaidoilla. Pääkaupungin sosiaalisen eriytymisen käytäntö aloitettiin Pinochet’n diktatuurin aikana.

Tuet nostavat asumisen hintaa

 Diego Portales -yliopiston arkkitehtuuriosaston tutkija Isabel Serra uskoo, että asunto-ongelma ratkeaa jotenkin perheverkostojen kautta.

– Täällä on paljon ahtaita asuntoja, ja pienistä perheistä alkaa tulla normi.

Serra arvostelee valtion tukipolitiikkaa.

– Tuet siirtyvät yksityiselle sektorille ja nostavat asumisen hintaa. Rahoituslaitosten pitkälti hallitsemat yksityiset asuntomarkkinat ovat tehneet asunnoista taloudellisen keinottelun välineen. Sijoittajat ovat päättäneet panna varansa kiinteistömarkkinoille.

– Koti on perusihmisoikeus ja se tulisi sellaiseksi tunnustaa myös perustuslaissa.”

Oikeus asuntoon perustuslakiin?

Celia ”Charito” Durán elää Valparaison Mariposas-kukkuloilla sijaitsevassa Mesana -nimisessä leirissä. Leirissä on 166 perhettä, ja lisää on tulossa.

– Kunta toimittaa Mesanaan säiliöautoilla 3 000 litraa vettä viikossa taloa kohden. Leirissä ei ole viemäröintiä, vain jätealtaita, saastaisia vessoja ja putkia, joita pitkin ihmiset johtavat kaiken puroon, Durán kertoo.

Kukkulan laella tuuli on hyvin voimakas ja joka talvi se kiskoo taloista kattoja. Kun sataa, talot vuotavat. Durán, 56, on elänyt täällä 37-vuotiaasta lähtien. Olosuhteista huolimatta hän ei enää haluaisi muuttaa. Hän uskoo, että oikeus asuntoon sisällytetään perustuslakiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Me toivomme ja odotamme, että oikeus asuntoon tulee. Me haluamme olla osa tätä kaupunkia, emmekä joutua eristetyiksi tai pakotetuksi palaamaan leireihin.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään