KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Jussi Saramo ja Kai Mykkänen väänsivät KU:n tentissä talouspolitiikasta – Perussuomalaisten bensaveroesitykset saivat molemmilta tylyn tuomion

Jussi Saramo (oik.) ja Kai Mykkänen työskentelivät samaan aikaan erityisavustajina Jyrki Kataisen hallituksessa vuosina 2011–2013. Mykkänen avusti tuolloin Jyri Häkämiestä ja Saramo Paavo Arhinmäkeä.

Jussi Saramo (oik.) ja Kai Mykkänen työskentelivät samaan aikaan erityisavustajina Jyrki Kataisen hallituksessa vuosina 2011–2013. Mykkänen avusti tuolloin Jyri Häkämiestä ja Saramo Paavo Arhinmäkeä. Kuva: Antti Yrjönen

Jussi Saramo ja Kai Mykkänen väänsivät KU:n tentissä talouspolitiikasta. Eroja löytyi paljon, mutta myös jonkin verran yhteistä.

Jussi Virkkunen
18.2.2022 7.00

Jussi Saramo

Syntynyt: 1979 Porvoossa

Kotipaikka: Vantaa

Opetusministeri: 17.12.2020–28.06.2021

Kansanedustaja 2019–

Solaris-lomat, toimitusjohtaja 2017–2019

Vasemmistoliitto, poliittinen sihteeri 2009–2011, 2014–2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö, erityisavustaja 2011–2014

Kai Mykkänen

Syntynyt: 1979 Espoossa

Kotipaikka: Espoo

Sisäministeri 2018–2019

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2016–2018

Kansanedustaja 2015–

Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, johtaja 2013–2015

Työ- ja elinkeinoministeriö, ministerin erityisavustaja 2011–2013

Tuleeko tästä yhtään mitään? Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen on kutsuttu väittelyyn talouspolitiikasta, mutta se on edennyt hyvin rauhallisesti. Onpa tässä kuultu jo talonhoitovinkkejä, joita Saramo on antanut Mykkäselle.

Kaksinkamppailu on alkanut kysymyksellä, mitä ripeästi nousseelle sähkön ja bensan hinnalle pitäisi tehdä. Siihen vastaamisen Mykkänen aloittaa painottamalla ilmastotavoitteita, joiden vuoksi kokoomus ei lähtenyt mukaan perussuomalaisten välikysymykseen. Mykkäsen mukaan kokoomus ei tingi tavoitteesta tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Sama tavoite on hallituksella.

– Tämä on tuskallinen tilanne, koska toisaalta fossiilisten polttoaineiden kallistuminen nopeuttaa siirtymistä saastuttavasta liikkumisesta puhtaampiin. Toisaalta siitäkin on tässä talossa aika laaja konsensus, että ollaan kipurajalla, ettei tämä lipsahda liian rajuksi tietyillä ryhmillä – pitkien etäisyyksien päässä asuvilla, joilla on asunnon hintaan nähden erittäin kallis energialasku, Mykkänen sanoo.

Oikeistolainen talousoppi tulee kokoomuksen linjassa esiin siinä, että tässäkin puolue tarjoaa yhdeksi keinoksi yleistä palkkaverotuksen alentamista. Sillä pidettäisiin Mykkäsen mukaan ostovoimaa yllä.

Saramo kritisoi Mykkäsen tavoin voimakkaasti perussuomalaisia, joiden argumenteista suurin osa on helppo ampua alas.

– He hyötyvät siitä, että kaikki menee iloisesti sekaisin. Tässä on kysymys aika laajasta kysymyksestä. Puhutaan sähköstä, polttoaineesta, puhutaan lyhyestä ja pitkästä ajanjaksosta. Jos ei koskaan tarvitse ottaa vastuuta, tämä on aihe, jolla on todella helppo tehdä populistista politiikkaa, Saramo tylyttää.

Vasemmistoliitto julkaisi aiemmin helmikuussa omat keinonsa, joilla se lähtisi ratkaisemaan tilannetta. Olennaista on suunnata apu sitä tarvitseville. Esimerkiksi metroaseman vieressä asuvan espoolaisen toimitusjohtajan paljon kuluttavan auton käyttöä ei tarvitse tukea öljyn markkinahintojen noustessa.

Bensan litrahinnan laskeminen keventämällä veroa viisi senttiä maksaa valtiovarainministeriön mukaan 250 miljoonaa euroa. 20 sentin alennus, jota perussuomalaiset vaativat litrahintaan, maksaa siis miljardin.

– Kai sanoi hyvin, että persut pitäisi laittaa vastuuseen siitä miljardista, Saramo komppaa Mykkästä.

Hyökkäys

Kun väittelyä on kestänyt parikymmentä minuuttia, kuuluu Saramolta lupaava kommentti. On hyökkäyksen aika.

– Nyt alan ensimmäistä kertaa haastaa vähän riitaa. Kokoomus on luvannut tuloverotuksessa miljardien kevennyksiä. Yleinen tuloveron kevennys hyödyttää erityisesti espoolaisia toimitusjohtajia ja on valtiontalouden kokonaisuuden kannalta todella kallis toimenpide.

Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt 800 miljoonan kevennystä palkka- ja eläketuloihin. Se on puolueelle paitsi ideologinen väline myös työllisyyskeino. Mykkänen tunnustaa, että työllisyyskeinona se ei ole halvimmasta päästä.

– Se on ostovoiman ja vapauden lisäämisen keino, jolla on myös työllisyysvaikutus, hän perustelee.

Kun kokoomuksen vaihtoehtobudjettia käsiteltiin eduskunnassa, hyökkäsivät hallituspuolueet sen kimppuun veronalennusten ja leikkausesitysten kautta. Kuten eduskuntasalissa on monta kertaa kuultu, vasemmisto näkee kokoomuksen talouspolitiikan kylmänä.

Saramo nostaakin esiin, että kokoomuksen työllisyystoimet eivät tässä tilanteessa auta. Hän huomauttaa, että valtaosa tällä hetkellä työttömäksi jäävistä työllistyy nopeasti, kun moni ala kärsii työvoimapulasta.

– Pääkaupunkiseudulla koulutettu ihminen työllistyy lähes heti. Sitten on porukka, jota olen itse saanut tavata aika paljon, Saramo sanoo.

Pienemmällä paikkakunnalla teollisuusrakenne voi olla hyvin yksipuolinen. Jos suurin työllistäjä menee alta, ei alueella yksinkertaisesti ole tarjolla työpaikkoja. Ja rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyys on jo vuosikymmeniä jatkunut ongelma.

Jussi Saramo pitää polttoaineen hintaa rakenteellisena ongelmana. Alammeko aina laskea polttoaineen verotusta, kun Saudi-Arabia nostaa öljyn hintaa. Ei siihen voida mennä, hän sanoo.

Jussi Saramo pitää polttoaineen hintaa rakenteellisena ongelmana. Alammeko aina laskea polttoaineen verotusta, kun Saudi-Arabia nostaa öljyn hintaa. Ei siihen voida mennä, hän sanoo. Kuva: Antti Yrjönen

– Ansiosidonnaista leikkaamalla työllisyys ei aidosti parane. Työttömyyden kova ydin, rakennetyöttömyyden juuret, juontuvat aina 1990-luvun lamaan asti.

– Pitää katsoa, keitä työttömät ovat ja miten he työllistyvät, eikä pelkästään heikentää työttömien asemaa, Saramo sanoo.

Mykkänen pitää avainkysymyksenä, riittääkö työllisyystoimissa se kuuluisa porkkana vai tarvitaanko myös keppiä. Kepillä tarkoitetaan esimerkiksi etuusleikkauksia.

– Kuulen jatkuvasti te-toimistojen työntekijöiltä, että täällä pääkaupunkiseudulla tai vähän kauempanakin on kortistossa työkykyisiä nuorehkoja ihmisiä, joista on karsittu kuntouttavaa toimintaa tarvitsevat.

– Kun tulee auki palvelualan työpaikkoja, ei saada ihmisiä. Pitäisi kyllä motivoitua menemään mieluummin Mäkkärin kassalle kuin olemaan pitkäaikaistyöttömänä, Mykkänen sanoo.

Erimielisyyttä kaksikon välille tulee lisää, kun alkaa pohdinta juuri palvelualan avoimien työpaikkojen laadusta. Mykkänen huomauttaa joidenkin sanovan niitä ”paskaduuneiksi”. Palkka on pieni ja työehdot eivät parhaimmat.

– Mutta ne ovat kuitenkin työehtosopimuksen mukaisia töitä. Siihen voi vaikuttaa muiden keinojen kautta, hän sanoo.

– Jos katsomme palvelualoja, siellä on huonoja työehtoja. Palkka voi olla vielä ok, jos saa riittävästi työtunteja. Ei voi lähteä siitä, että jos palvelualoilla on paperilla työpaikkoja, niin se tarkoittaa, että työttömät ovat laiskoja. Osa avoimista työpaikoista edellyttää erityistä osaamista ja koulutusta, osan työehdot eivät takaa elämiseen riittävää palkkaa, Saramo vastaa.

Kyselytunti

Toimittaja tuntee hetken olevansa kuin eduskunnan kyselytunnilla, kun Saramo kommentoi Mykkäselle esitettyä kysymystä sanoin ”hyvä kysymys”. Hieman provosoiva kysymys on koskenut kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon väitettä, että nykyhallitus jättää karmean perinnön. Siihen voi myös vastata, että työllisyys on tällä hetkellä ennätyskorkealla, velkasuhde laskussa, kestävyysvaje pienentynyt ja onpa vielä veroastekin matalimmalla tasollaan kymmenen vuoteen. Miten tämä on karmea perintö?

Mykkänen aloittaa vastauksensa sanomalla, että Suomen talous on nyt huippusuhdanteessa ja silti velkaantuminen jatkuu.

– Jos tällaisessa tilanteessa hädin tuskin päästään ennusteita parempaan tulokseen ja velkasuhde hitusen laskuun, kyllä menoperintö tälle laivalle on aika raskas. Velkasuhdetta on nostettu aika raskaasti, osin koronan takia, mutta täytyy muistaa, että Antti Rinteen hallituksen ensimmäisessä budjetissa menotasoja nostettiin toista miljardia, Mykkänen sanoo.

Saramo vastaa, ettei perintöä voi tässä tilanteessa sanoa huonoksi.

– Finanssipolitiikka on onnistunut, kun olemme tässä tilanteessa. Jos emme olisi tehneet näin ja olisimme leikanneet, kuten te olette joka vuosi esittäneet, emme olisi näin hyvässä tilanteessa.

”Perintö on ollut niin hyvä kuin tässä tilanteessa on voinut.”

Mykkänen ehtii sanoa väliin kuin eduskuntakeskustelun välihuutona ”en usko”, kun Saramo jatkaa:

– Me olisimme paljon huonommassa tilanteessa. Talouspolitiikan arviointineuvosto on sanonut joka vuosi, että finanssipolitiikan viritys on ollut hyvä.

– Perintö on ollut niin hyvä kuin tässä tilanteessa on voinut. En ole ylpeä kaikista hallituksen teoista mutta yleisestä linjasta olen.

Riihi

Aivan lopuksi päästään vielä kehysriiheen, joka odottaa huhtikuussa. Siitä on ehditty kasvattaa myyttiset mitat saanut voimainkoitos. Vaikea esityslista siellä hallitusta kyllä odottaa, ja sen vuoksi Mykkänen heittääkin kuvaannollisesti vähän löylyä. Onhan hän tehnyt oikein videonkin, jossa kerrotaan hallituksen rikkoneen kehykset.

Mykkänen sanoo hallituksen perinnön liittyvän myös siihen, mitä kehysriihessä tapahtuu. Hän huomauttaa hallituksen jo korottaneen kehyksiä, mutta silti edessä on todennäköisesti leikkauksia, koska keskusta on näkyvästi vaatinut kehyksiin palaamista.

Perussuomalaisten pitäisi joutua vastuuseen siitä, että he esittävät bensaveron alentamisella vähintään miljardin euron aukkoa verotuloihin. Yksi keino, jolla pystyy vaikuttamaan litrahintaan 10–30 senttiä, on jakeluvelvoitteen taso, sanoo Kai Mykkänen.

Perussuomalaisten pitäisi joutua vastuuseen siitä, että he esittävät bensaveron alentamisella vähintään miljardin euron aukkoa verotuloihin. Yksi keino, jolla pystyy vaikuttamaan litrahintaan 10–30 senttiä, on jakeluvelvoitteen taso, sanoo Kai Mykkänen. Kuva: Antti Yrjönen

– Jotta korotettuunkin kehykseen päästäisiin, pitäisi tiputtaa menotasoa 370 miljoonaa tilanteessa, jossa kaikkien mielestä siellä on asioita, jotka kehyksiin pitäisi lisätä, Mykkänen sanoo.

Näitä menoja ovat esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajien rahoituksen muuttaminen pysyväksi.

Saramo huomauttaa ensin, että kehyksiin tuijottaminen edustaa hyvin paljon teknokraattista ajattelua. Kehysriihestä hänkin on monta kertaa sanonut odottavansa vaikeata. Edessä on myös vääntö Veikkauksen edunsaajien rahoituksen siirtämisestä osaksi bujdettia.

– Oppositiosta on helppo huudella, Saramo hymähtää.

Hallituksen on ennustettu kaatuvan kehysriiheen, eikä Mykkänen pistäisi sitä pahakseen. Yksi ongelma siinä kyllä oppositiopuolueelle olisi.

– On totta, että meidän valtiosääntömme on sellainen, ettei vaaleja kovin helposti aikaisteta. Ja sitten taas meillä ei ole mitään kiinnostusta lähteä sellaiseen hallitukseen, joka pyörittää vain vuoden maata eikä ehdi tehdä mitään.

Mutta kun kerran vieraskoreasti aloitettiin, lopetetaan päästämällä Saramo ääneen. Hän tiivistää, että elvyttävän talouspolitiikan aika on ohi. Se tarkoittaa myös, ettei mitään veronkevennyksiä tule tehdä.

– Kun väestö vanhenee, väistämätöntä on se, että pidämme hyvinvointivaltion edellyttämän verotason. Elvyttää ei enää pitäisi, joten nyt ei pidä enää lähteä laskemaan veroja.

Velkaa Suomi on koronakriisissä kaikkien maiden tavoin ottanut paljon.

– Velan taso on pohjoismaisessa vertailussa iso, mutta euroalueella pieni. Mikä olisi ollut vaihtoehto?

Jussi Saramo

Syntynyt: 1979 Porvoossa

Kotipaikka: Vantaa

Opetusministeri: 17.12.2020–28.06.2021

Kansanedustaja 2019–

Solaris-lomat, toimitusjohtaja 2017–2019

Vasemmistoliitto, poliittinen sihteeri 2009–2011, 2014–2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö, erityisavustaja 2011–2014

Kai Mykkänen

Syntynyt: 1979 Espoossa

Kotipaikka: Espoo

Sisäministeri 2018–2019

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2016–2018

Kansanedustaja 2015–

Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, johtaja 2013–2015

Työ- ja elinkeinoministeriö, ministerin erityisavustaja 2011–2013

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Ukrainan puolustus onnistui pitämään Suomen maaleitta.

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Talvisaappaita myytiin poistohintaan kauppakeskuksessa Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa huhtikuun lopulla.

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
03

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 
04

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
05

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Nuoren Kuhalan erottaa vanhasta vain valuutta eli Kuoleman kurkkupurkit tarjoaa takuuvarmaa viihdettä ja virnettä

14.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

14.06.2025

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

13.06.2025

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

13.06.2025

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

13.06.2025

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

13.06.2025

Muuttuvat ajat, muuttuvat ajatukset – Tarja Halonen ja 12 muuta suomalaista kertovat, miten heidän ajattelunsa on muuttunut vuosien varrella

13.06.2025

Pikkuhuuhkajat oli lähellä kaataa Hollannin

13.06.2025

Elämänpuolustajan soturikunnia

12.06.2025

Kansanedustaja ihmettelee hallituksen taloudenpitoa: ”Rahaa ei ollut, kunnes sitä olikin”

11.06.2025

Taide ja kulttuuri puhdasta bisnestä? – Hallitus puhuu ”luovasta taloudesta”

11.06.2025

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

11.06.2025

Vasemmistoliiton puoluesihteeri lupaa: ”Jos kilpailevilla listoilla olleet henkilöt pyrkivät puolueen jäseneksi toisen yhdistyksen kautta, puoluehallitus ryhtyy toimiin”

11.06.2025

Vasemmistoliiton Pekonen oikaisee Ylen uutista puolustusmenojen kasvattamisesta: ”Tässä on nyt vedetty hieman mutkia suoraksi”

11.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään