Kulttuurituotteiden äärellä kokee joskus niin voimakasta samastumista, että on pakko nousta seisomaan, huutaa riemusta ja taputtaa. Minulle kävi näin muutama vuosi sitten Suomenkin televisiossa näytetyn norjalaisen Kotikenttä-sarjan äärellä.
Naispuolisesta futisvalmentajasta kertovan sarjan yhdessä jaksossa valmentaja tapaa joukkueen pääsponsorin edustajan, joka välittömästi alkaa tentata naiselta nippelitietoa lajista tarkoituksenaan osoittaa tämän oletettu epäpätevyys. Jokainen miehisillä kentillä – vaikkapa joukkueurheilussa, metallimusiikissa tai talouspolitiikassa – toiminut nainen tunnistaa ilmiön. Me emme koskaan voi olla tarpeeksi päteviä, ja se pitää meille säännöllisesti osoittaa.
Olen kirjoittanut näitä kolumneja Kansan Uutisille lähes kymmenen vuotta. Todella usein, kun kerron miehille tästä työstäni, he alkavat udella menneitä maalikuninkaita tai divarijoukkueiden kokoonpanoja – ja sitten kun en jotain muista, he ilahtuvat ja kokevat voittaneensa, osoittaneensa naiselle hänen paikkansa.
Ilta-Sanomien futistoimittaja Saku-Pekka Sundelin ihmetteli taannoin Twitterissä, mikseivät naiset hae urheilutoimituksiin kesätöihin. Kysymys on hyvä ja tärkeä, mutta siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Yksi syy on epäilemättä se, että kenttä on edelleen todella miehinen ja naisena sillä toimiessa joutuu perustelemaan asemaansa tavalla, jonka moni kokee epämiellyttäväksi.
Toisen syyn nosti esille jääkiekkosivusto Jatkoajan toimittaja Annu Ruotsalainen ensin Twitterissä ja sitten Journalisti-lehden haastattelussa: urheilusta kirjoittavat naiset saavat usein julkaisukelvotonta, alatyylistä ja loukkaavaa palautetta. Ruotsalaista on niin tytötelty, seksualisoitu kuin pilkattu hänen ulkonäköään. Olen ollut käsityksessä, että vastaavaa miehet kokevat vain harvoin.
Sundelin on kuitenkin oikealla asialla eikä vähiten siksi, että kuten hän twiitissään totesi, urheilujournalismi on tällä hetkellä kenties kiinnostavampaa kuin koskaan. Pelkkä tulosten mekaaninen raportointi ei ole enää tätä päivää, ja laajemmat yhteiskunnalliset näkökulmat alkavat olla valtavirtaa. Olisi sääli, jos moninaistuva journalismin kenttä ei näkyisi myös toimittajien moninaistumisena – ja sen kautta näkökulmien monipuolistumisena entisestään.
Tämä on viimeinen jalkapallokolumnini Kansan Uutisille. Vuosikymmenen aikana olen ehtinyt kirjoittaa kymmeniä tekstejä, joiden aiheet ovat vaihdelleet Suomen Cupista seksuaalivähemmistöihin ja Viktor Orbánista venäläisiin huligaaneihin. Välillä tekstintuotto on ollut tervanjuontia, välillä olen jo kirjoittaessani liikuttunut omista lauseistani. Vakiorivini on osunut täysin kohdalleen kerran enkä silloinkaan muistanut laittaa riviä sisään. Veikkaajat osaavat myös jo pelata sanallisia merkkejäni vastaan, ne eivät osu ikinä. Menetelmä tunnetaan urheilukielessä jinxauksena.
Ja kyllä, olen minäkin saanut palautetta. Homoista ei kuulemma saisi kirjoittaa, koska se syö Vasemmistoliiton kannatusta. Ollessani kerran A-Studiossa keskustelemassa jalkapallosta joku onneton ilmoitti Yleisradion Facebookissa, ettei aio katsoa ohjelmaa, koska studiovieraalla on vapputukka päässään. (Minulla on pinkit hiukset.) Osa palautteesta on ollut sen luonteista, ettei sitä kehtaa lehteen painaa. Totuuden nimissä on kuitenkin todettava, että olen saanut myös aivan ihanaa ja kannustavaa palautetta, jonka voimin on ollut mukava hakata näppistä kerta toisensa jälkeen.
Vaikka tämä palsta katoaa lehtiuudistuksessa, en futiksesta kirjoittamista tietenkään lopeta: juttuja vain syntynee jatkossa harvemmin. Viimeisinä sanoinani haluan kuitenkin kannustaa kaikkia ei-miehiä hakeutumaan urheilutoimituksiin yleensä ja futisjournalismiin erityisesti: maailmaa on helpompi muuttaa sisältäpäin. Ja niille kaikille miehille, joille naisten näkyminen toimittajina, asiantuntijoina ja kommentaattoreina ottaa koville: katsokaa peiliin ja opetelkaa käyttäytymään. Me emme ole lähdössä täältä minnekään.
Viikon vakiorivillä on Valioliigaa ja Championshipiä, eikä tähän ole tulossa sanallista vihjettä – haluan kerrankin rahani takaisin. Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantain 19.2. klo 16.58, ja Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 2(X), 1(X), 1, 1, 1(X), 1, 1, 1, 1(2), 1(X), 1(X), 2.
uutiskirje 