KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teatteri

Saatana saapui Moskovan kautta Tampereen Teatteriin

Kun liituraitapukuinen Saatana, mustaan magiikkaan erikoistuneen professori Wolandin (Esa Latva-Äijö) hahmossa puuttuu keskusteluun monimuotoisin sanakääntein, niin hyvin pian alkaa tapahtua.

Kun liituraitapukuinen Saatana, mustaan magiikkaan erikoistuneen professori Wolandin (Esa Latva-Äijö) hahmossa puuttuu keskusteluun monimuotoisin sanakääntein, niin hyvin pian alkaa tapahtua. Kuva: Tampereen Teatteri/Heikki Järvinen

Antti Mikkolan sovitus ja ohjaus todistaa, että tosiasia on maailman sitkein seikka.

Juha Drufva
30.3.2022 13.07

Saatana saapui Tampereelle tiistai-iltana, kun Antti Mikkolan Mihail Bulgakovin (1891–1940) romaanista sovittama ja ohjaama suurnäytelmä sai vihdoinkin Tampereen Teatterissa todellisen ensi-iltansa.

Viime vuoden helmikuun 18. päivänä näytelmän ensi-ilta järjestettiin koronarajoitusten vuoksi vain kymmenelle kriitikolle, ja kevään 2021 aikana järjestettiin myös neljä livestriimausesitystä.

Tosin tiistainkin ensi-illassa taisi professori Wolandilla olla saatanalliset näppinsä pelissä, kun ensi-ilta oli viittä vaille peruuntua Pilatuksen (Jukka Leisti) sairastumisen vuoksi.

Näytelmän sovittaja ja ohjaaja Antti Mikkola astui uhkarohkeasti Pilatuksen viittaan, ja tuurasi Leistiä todella pilatusmaisesti, häikäisevän hienosti.

Totalitarismissa ei voi pilailla eikä kostaa. Tämä tšekkiläisen kirjailijan Milan Kunderan (s.1929) näkemys pätee tämän päivän Venäjällä, kuten se päti myös Mihail Bulgakovin kirjoittaessa vuosina 1928–40 romaaniaan Saatana saapuu Moskovaan.

Pelätessään joutuvansa romaanin vuoksi vaikeuksiin, hän poltti ja hävitti siitä osia ja kirjoitti kaiken alusta yhä uudelleen. Tuolloin hän ei voinut haaveillakaan teoksen julkaisemisesta. Näytelmässä ilmeinen Bulgakovin omakuva heijastetaan mielisairaaksi tulevassa kirjailija Mestarissa (Antti Tiensuu), kun Mestari polttaa Pontius Pilatiusta käsittelevän käsikirjoituksensa kiinnijoutumisen pelossa.

Eikä näitä Bulgakovin saatanallisia säkeitä päästettykään julkisuuteen ennen kuin vuosina 1966–67, jolloin romaani julkaistiin sensuroituna jatkokertomuksena Moskva-lehdessä. Yksissä kansissa lyhentämättömänä teos ilmestyi vasta vuonna 1973, suomeksi 1969.

Mystiset päiden katoamiset

Näytelmä alkaa rajulla videokuvaspektaakkelilla 1920-luvun neuvostoformalismin hengessä. Samaan aikaan kun kadulla miliisit ovat siviilien kimpussa, kuuluu laukauksia ja suuret Isä aurinkoisen hymyilevät kasvot heijastetaan paikantamaan aikakautta, missä näytelmän henkilöt henkiriepujensa menettämisen pelossa vaeltavat.

Hetken kuluttua kirjailijaliiton puheenjohtaja Berlioz (Mari Turunen) ja runoilija Bezdomnyi (Ville Majamaa) keskustelevat ennen Kirjailijaliiton kokousta puiston penkillä siitä, onko Jeesus oikeasti ollut olemassa.

Ohikulkeva liituraitapukuinen Saatana, mustaan magiikkaan erikoistuneen professori Wolandin (Esa Latva-Äijö) hahmossa puuttuu keskusteluun monimuotoisin sanakääntein, ja hyvin pian alkaa tapahtua.

Mukanaan tällä pimeyden herralla on erikoinen seurue, joista ikimuistoisimmaksi on noussut kissa Begemot (Elisa Piispanen), sekä nokkelan notkea apurinsa Korojev (Matti Hakulinen).

Seurue aiheuttaa Moskovassa tuota pikaa täydellisen kaaoksen: kirjailijaliiton puheenjohtaja jää raitiovaunun alle, osa herraseurueesta sekä varieteeteatterin johtaja joutuvat hullujenhuoneelle ja puolet kaupunkilaisista miliisikuulusteluun. Ihmisiä ja ihmisten päitä alkaa mystisesti kadota, setelit muuttuvat paperisilpuksi ja yksi ja toinen alkaa puhua sekavia.

Eikä syynä ole pelkkä kaksisuuntainen mielialahäiriö. On astuttu virtuaalitodellisuuteen, eikä edes miliisien päällikkö ota selvää, missä piilee sen alkusyy tai syylliset.

Virtuaalitodellisuutta ja kaaosta

Toinen tarina johdattelee Jeesuksen ajan Jerusalemiin, jossa aluksi Pontius Pilatus ja Jesuan (Pia Piltz) keskustelevat Jesuan ristiinnaulitsemisesta. Jesua jää vähitellen sivuhenkilöksi, kun näytelmässä keskitytään Pilatuksen sisäiseen kamppailuun Jesuan ristiinnaulitsemisen jälkeen. Pilatukselle salaisen poliisin töitä tekevä Afranius (Mari Turunen) ja Jesuan ystävä Leevi Matteus (Ville Majamaa) nousevat myös keskeisiksi tekijöiksi.

Kolmas tarina on moskovalaisen Pilatuksesta romaania kirjoittavan nimettömän kirjailijan Mestarin ja hänen kauniin muusansa Margaritan (Pia Piltz) kielletystä rakkaudesta. Onnettomassa avioliitossa elävä Margarita on viisas ja oikeamielinen, eräänlainen marttyyri, sijaiskärsijä ja sankaritar, joka tekee Saatanan avustamana hurjan lennon Moskovan yllä.

Näytelmän meno on muutenkin hyvin virtuaalista niin tajunnallisesti kuin hienon lavastuksenkin suhteen. Esitys säkenöi kielellistä ilotulitusta, joka yhdistyy fantasiaan muuntuen seuraavassa hetkessä realistiseksi historialliseksi kuvaukseksi hiljentyen lopulta runollisen rakkaustarinan äärelle.

Jokaisen henkilön totuus- ja todellisuuskäsityksiä koetellaan, kun Saatanaa kiinnostaa erityisesti: ovatko moskovalaiset muuttuneet, onko syntynyt uusi ihminen, joka olisi päässyt irti turhamaisuudesta, ahneudesta, ennakkoluuloista, peloista ja tyhjistä unelmista. Vai tukeutuvatko he vain ulkoa annettuihin onttouttaan kumiseviin komeisiin perusteluihin.

Pian Saatanalle käy selväksi, että kansalaiset ovat hyväksyneet ylhäältä säädellyn elämäntavan rangaistuksen pelossa ja elävät maallisen yliminän vallan alla

Uskonnot ja ideologiat pahuuden palveluksessa

Saatana toteaa Margaritalle helvetin kuvajaisia näyttäessään, ettei kukaan ihminen ole pohjimmiltaan paha. Mutta kun kehitetään uskonnot ja ideologiat, alkaa tapahtua sellaisia asioita, joista pahimmatkaan ihmiset eivät osaisi yksinään edes uneksia, mitä niiden avulla voidaan toteuttaa.

Saatana tunnustaa Margaritalle, ettei hänen ole tarvinnut mitenkään johdatella ihmisiä kadotuksen tielle, he ovat itse valinneet tiensä. Hänen ei tarvitse muuta kuin olla heidän seurassaan tai seuranaan.

Bulgakovin Saatana ei edusta niinkään pahuutta, vaan kunnioitusta ja pelkoa herättävää mystistä painajaismaista pahaa. Hän saapuukin Moskovaan tuomitsemaan ne, jotka ovat tuomionsa ansainneet: ahneet, valehtelijat, petturit, elostelijat, parittajat. Tässä Saatana vertautuu Goethen Faustiin: tahtoo pahaa vain ja aikaan saa vain hyvää.

Kadotuskohtaus on sanoin kuvaamattoman loistelias spektaakkeli Straussin valsseineen, valoefekteineen, valituksineen. Saatana opastaa Margaritaa herättämään mielikuvituksensa ja kannustamaan sitä näkemään se, että tosiasia on maailman sitkein seikka, eivätkä kaikki teoriat ole samanarvoisia, vaikka väitetäänkin niistä kaikista olevan monia tulkintoja.

Suuspektaakkeli luo uskoa näyttämöilmaisun mahdollisuuksiin

Mielisairaalaruljanssin jälkeen runoilija Bezdomnyi tunnustaa mielistelleensä menestyäkseen, vaikka rehellisyyden nimissä hänen olisi pitänyt kirjoittaa vain omasta varjostaan. Lopussa hän toteaa:

”Surutta jättää maan ja joen usvan se, joka täällä on kylliksi kärsinyt.”

Saatana saapuu Moskovaan on näyttelijöiden, lavastajan, puvustajien, valo- ja äänisuunnittelijoiden yhteinen suurspektaakkeli, joka luo uskoa näyttämöilmaisun suuriin mahdollisuuksiin, jossa katsoja saa lopultakin etästriimailun sijaan kokea lähietäisyydeltä näyttämöilmaisun kosketuksen.

Katsoja ei huomaakaan kulkeneensa yli kolme tuntia unen, kertomuksen ja romaanin sisällä kirjoitettavan käsikirjoituksen mukana absurdin ja groteskin huumorin sekä kansansaduista ammennetun fantasian keinoin toteutetun matkan.

Vai oliko tämä vain television ajankohtaisohjelma, jossa kerrottiin tämän hetken tilanteesta Venäjällä ja Ukrainassa? Tähän lopun taistelukohtaus antoi viitteitä. Muistutettakoon, että Bulgakov oli kotoisin Ukrainasta.

Tampereen Teatteri: Saatana saapuu Moskovaan. Mihail Bulgakovin romaanista sovittanut ja ohjannut: Antti Mikkola, lavastus; Teppo Järvinen, valo- ja videosuunnittelu; Tiiti Hynninen, puvut; Mari Pajula, äänisuunnittelu; Hannu Hauta-aho, kampaukset ja maskit; Jonna Lindström.

Rooleissa: Esa Latva-Äijö, Jukka Leisti, Antti Tiensuu, Pia Piltz, Mari Turunen, Ville Majamaa, Elisa Piispanen, Matti Hakulinen, Eeva Hakulinen, Elina Rintala, Arttu Ratinen, Kirsimarja Järvinen, Annuska Hannula, Ville Mikkonen, Arttu Soilumo sekä avustajat Anton Hård, Ida Pajunen, Satu Silén ja Noora Lahtinen.

Ensi-ilta oli 29.3.2022

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Päämiestä, Otso Kekkiä, näyttelee Tommi Rantamäki.

Teatteri katsoo Lahden ja työväen historiaan

Lehman-trilogia Tampereen Työväen Teatterissa. Timo Torikka (edessä) esittää Hayam Lehmania. Vierellä Juha Sääski nuorimman veljen Mayerin roolissa.

Lehman-trilogia vie finanssikapitalismin ytimeen

Näyttelijöiden Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama ote yleisöstä piti, kun he taituroivat Aleksis Kiven näytelmien koukeroissa.

Kansallisteatteri 150 vuotta – Aleksis Kivi innoitti Red Nose Companyn loistosuoritukseen

Väärin ymmärretty nerokas viisivuotias luku- ja laskutaitoinen tyttö Matilda (Villa Murtagh) ei saa kotonaan ymmärrystä osakseen.

TTT:n Matilda musikaali komeaa fyysisyyden ja henkisyyden yhteisparaatia

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään