KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Mielipide: Mearsheimerin realismi ja Angellin idealismi – vastaus Jussi Virkkuselle ja Toivo Haimille

Heikki Patomäki
20.4.2022 9.34

Kansan Uutisissa käydään keskustelua kansainvälisen politiikan standarditeorioista, realismista (Mearsheimer) ja idealismista (Angell). Teorioita pidetään usein vastakkaisina, mutta molempia syytetään nyt siitä, että ne eivät tarjoa eväitä ymmärtää tai selittää Ukrainan sotaa.

Jussi Virkkunen (KU 15.4.) viittaa HS-vieraskynääni ja kirjoittaa, että ”vasemmiston joukoissa on lähdetty hakemaan ymmärrystä – ei siis hyväksymistä – hyökkäykselle realistisen koulukunnan kovimpien edustajien näkemyksistä”. Virkkunen olettaa, että John Mearsheimerin nimen mainitseminen tarkoittaa sitoutumista sellaiseen uusrealismiin, jonka mukaan kansainvälinen järjestelmä on anarkia, jossa vain voima ratkaisee ja niin edelleen. Oletus ei pidä paikkaansa.

Kansainvälisten suhteiden tutkijoiden keskuudessa minut tunnetaan kriittisenä realistina. Olen lukuisissa julkaisuissani korostanut, että tällä tieteenteoreettisella realismilla ei ole juurikaan mitään tekemistä esimerkiksi Mearsheimerin edustaman poliittisen realismin kanssa. Pikemminkin Mearsheimerin uusrealismi on kietoutunut filosofiseen antirealismiin.

Käytin Mearsheimeria kirjoituksessa lähinnä kahteen retoriseen tarkoitukseen. Ensimmäinen on sen nostaminen esille, että myös Yhdysvalloissa on ollut monia asiantuntijoita, jotka ovat jo kauan ennakoineet Naton laajenemisen johtavan konfliktiin ja mahdollisesti sotaan. Heidän ennakointinsa on osunut oikeaan. Tällä on sekä käytännöllistä että teoreettista merkitystä.

Kuitenkin uusrealistien selitys sille miksi näin on käynyt, on pintapuolinen. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa oli tätä koskeva kommentti: ”Mearsheimerin logiikka on ongelmallinen: hän olettaa vain lännellä olevan toimijuutta, kun taas Venäjä toteuttaa joitakin suurvaltapolitiikan välttämättömiä säännönmukaisuuksia. Sellaisia säännönmukaisuuksia maailmanpolitiikassa ei kuitenkaan ole.” Lause tipahti pois, kun käsikirjoitusta lyhennettiin ja toimitettiin.

Toisaalta Mearheimerin huomio, jonka mukaan olennaista ei ole se mitä länsimaiden johtajat itse sanovat Naton aikomusten olevan, vaan miten ne nähdään Venäjällä, on tärkeä. Se miten Venäjän poliittinen johto tulkitsee asioita on puolestaan rakentunut sosiaalisesti monien historiallisten vaiheiden kautta, joista keskustelen Tuomas Forsbergin kanssa Kosmopoliksen numerossa 1/2022. Sokkiterapiasta alkaen Venäjän talouskehitys on tässä suhteessa ollut ratkaisevassa roolissa.

Virkkunen viittaa myös Irakin sotaan, joka alkoi 2003. Omassa globaalin poliittisen talouden analyysissani juuri nuoremman Bushin nousu presidentiksi ja Irakin sota muodostavat historiallisen solmukohdan, joka vei maailman nykyiselle regressiiviselle kehityspolulle. Sota myös lopetti Putinin alkukauden pragmatismin. Venäjä asettui jyrkästi vastustamaan Irakin sotaa ja yritti saada sen estettyä YK:n turvallisuusneuvostossa yhdessä Ranskan ja Kiinan kanssa. Venäjästä tuli uusrevisionistinen ja se alkoi puhua moninapaisen kansainvälisen järjestelmän puolesta.

Kommentoin lyhyesti myös Toivo Haimin kirjoitusta (KU 16.4.), joka on suunnattu Norman Angellin idealismia vastaan. Haimi hyväksyy Angellin argumentin, jonka mukaan sota on järjetöntä keskinäisriippuvassa teollisessa maailmassa, mutta väittää, että Angell olisi tällä perusteella ennustanut, että suursota ei voi alkaa. Tämä väite ei pidä paikkaansa.

Angell itse kirjoitti, että ”sota ei ole mahdotonta, eikä yksikään vastuullinen pasifisti ole sitä koskaan väittänyt; illuusio ei koske sodan todennäköisyyttä, vaan sen hyötyjä”. Tietäen Euroopan olevan ajautumassa kohti suursotaa Angell pyrki vakuuttamaan lukijoitaan, että se logiikka, minkä varassa eurooppalaiset suurvallat toimivat, on harhainen ja turha. Angell oli oikeassa, mutta silti hän ei pystynyt vaikuttamaan maailmanhistoriaan – tai ainakaan siis estämään sotaa.

Angell pohti myös ihmiskunnan moraalista kehitystä ja argumentoi, että ajan myötä fyysisen voiman käytöstä on tullut ja tulee yhä vähemmän hyväksyttävää. Kollektiivisen oppimisen prosessi on kuitenkin hidas ja ihmisen psykologia kompleksinen ja altis monenlaisten prosessien vaikutuksille.

Minusta Angellin ”suunnitelma” ei suinkaan ole ”pötyä” – vaikkakin 2000-luvun silmin katsottuna Angellin argumentaatio on vanhahtavaa ja hieman pintapuolista. Uudessa kirjassani The Three Fields of Global Political Economy kehittelen hieman samankaltaisia ajatuksia maailmanhistorian kokonaisliikkeestä, mutta kokonaan toisenlaisten käsitteiden ja metodologioiden pohjalta kuin Angell. Olemme jo pitkään olleet kulkemassa kohti globaalia sotilaallista katastrofia. Tässä kirjassa yritän osoittaa, miten ongelmallisia tendenssejä voidaan ylittää oppimisen, kollektiivisen toiminnan ja instituutioiden rakentamisen kautta.

Heikki Patomäki

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielipide: Suomeenkin tarvitaan asiakas- ja potilasturvallisuuslaki

Mielipide: Ydinaseeton Pohjola vahvistaisi turvallisuuttamme

Kirjoittaja toivoo mielenterveyden ongelmia vaalikeskusteluihin ja lisärahoitusta mielenterveyspalveluihin.

Mielipide: Lisäpanostuksista toivoa mielenterveyden kuntoutujien elämään

Kirjoittajan mukaan maailman parhaat oppimistulokset ovat järisyttävä saavutus näin pieneltä ja sotahistoriansa traumatisoimalta maalta.

Mielipide: Koulutus on Suomen viimeinen oljenkorsi

Uusimmat

Neljän prosentin leikkaus sote-rahoitukseen vastaisi jopa 8¿000 sote-ammattilaisen työpanosta, Hanna Sarkkinen muistuttaa.

Sarkkinen muistuttaa Purran sanoista: ”Sipilän hallituksen kiky kalpenee seuraavan hallituksen päätösten rinnalla”

Vasemmistoliitto vatii parannuksia eläkeläisten toimeentuloon, ei indeksileikkauksia, Li Andersson toteaa.

Mikään ei ole VM:lle yhtä rakasta kuin leikkaaminen, väittää ”indeksijarrua” kritisoiva Li Andersson

Kiinteistöpalvelualan lakot laajenevat asteittain ellei sopua synny.

PAM hylkäsi – Kiinteistöpalvelualan lakot uhkaavat laajeta koko alaa koskeviksi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
02

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
03

Tällaista vihaa maahanmuuttajaehdokkaiden päälle kaadetaan – ”Kampanjointi on muuttunut entistä uhkaavammaksi”

 
04

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

 
05

Sairaanhoitaja tekee eläkkeeltä töitä ja paikkaa työvoimapulaa: ”On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kansalta täystyrmäys kokoomuksen ajamalle työttömyysturvan heikennykselle

29.03.2023

Tällaista vihaa maahanmuuttajaehdokkaiden päälle kaadetaan – ”Kampanjointi on muuttunut entistä uhkaavammaksi”

29.03.2023

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

28.03.2023

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

28.03.2023

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

28.03.2023

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

28.03.2023

STTK:n pääekonomisti kommentoi valtiovarainministeriön esityksiä: Selvää poliittisen ohjauksen makua – tällainen ei ole ministeriön tehtävä demokratiassa.

28.03.2023

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

27.03.2023

Vaalien kiriviikon kysymys kuuluu, kertovatko leikkaajapuolueet, mistä ja miten leikataan

27.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään