KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Mielipide: Mearsheimerin realismi ja Angellin idealismi – vastaus Jussi Virkkuselle ja Toivo Haimille

Heikki Patomäki
20.4.2022 9.34

Kansan Uutisissa käydään keskustelua kansainvälisen politiikan standarditeorioista, realismista (Mearsheimer) ja idealismista (Angell). Teorioita pidetään usein vastakkaisina, mutta molempia syytetään nyt siitä, että ne eivät tarjoa eväitä ymmärtää tai selittää Ukrainan sotaa.

Jussi Virkkunen (KU 15.4.) viittaa HS-vieraskynääni ja kirjoittaa, että ”vasemmiston joukoissa on lähdetty hakemaan ymmärrystä – ei siis hyväksymistä – hyökkäykselle realistisen koulukunnan kovimpien edustajien näkemyksistä”. Virkkunen olettaa, että John Mearsheimerin nimen mainitseminen tarkoittaa sitoutumista sellaiseen uusrealismiin, jonka mukaan kansainvälinen järjestelmä on anarkia, jossa vain voima ratkaisee ja niin edelleen. Oletus ei pidä paikkaansa.

Kansainvälisten suhteiden tutkijoiden keskuudessa minut tunnetaan kriittisenä realistina. Olen lukuisissa julkaisuissani korostanut, että tällä tieteenteoreettisella realismilla ei ole juurikaan mitään tekemistä esimerkiksi Mearsheimerin edustaman poliittisen realismin kanssa. Pikemminkin Mearsheimerin uusrealismi on kietoutunut filosofiseen antirealismiin.

Käytin Mearsheimeria kirjoituksessa lähinnä kahteen retoriseen tarkoitukseen. Ensimmäinen on sen nostaminen esille, että myös Yhdysvalloissa on ollut monia asiantuntijoita, jotka ovat jo kauan ennakoineet Naton laajenemisen johtavan konfliktiin ja mahdollisesti sotaan. Heidän ennakointinsa on osunut oikeaan. Tällä on sekä käytännöllistä että teoreettista merkitystä.

Kuitenkin uusrealistien selitys sille miksi näin on käynyt, on pintapuolinen. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa oli tätä koskeva kommentti: ”Mearsheimerin logiikka on ongelmallinen: hän olettaa vain lännellä olevan toimijuutta, kun taas Venäjä toteuttaa joitakin suurvaltapolitiikan välttämättömiä säännönmukaisuuksia. Sellaisia säännönmukaisuuksia maailmanpolitiikassa ei kuitenkaan ole.” Lause tipahti pois, kun käsikirjoitusta lyhennettiin ja toimitettiin.

Toisaalta Mearheimerin huomio, jonka mukaan olennaista ei ole se mitä länsimaiden johtajat itse sanovat Naton aikomusten olevan, vaan miten ne nähdään Venäjällä, on tärkeä. Se miten Venäjän poliittinen johto tulkitsee asioita on puolestaan rakentunut sosiaalisesti monien historiallisten vaiheiden kautta, joista keskustelen Tuomas Forsbergin kanssa Kosmopoliksen numerossa 1/2022. Sokkiterapiasta alkaen Venäjän talouskehitys on tässä suhteessa ollut ratkaisevassa roolissa.

Virkkunen viittaa myös Irakin sotaan, joka alkoi 2003. Omassa globaalin poliittisen talouden analyysissani juuri nuoremman Bushin nousu presidentiksi ja Irakin sota muodostavat historiallisen solmukohdan, joka vei maailman nykyiselle regressiiviselle kehityspolulle. Sota myös lopetti Putinin alkukauden pragmatismin. Venäjä asettui jyrkästi vastustamaan Irakin sotaa ja yritti saada sen estettyä YK:n turvallisuusneuvostossa yhdessä Ranskan ja Kiinan kanssa. Venäjästä tuli uusrevisionistinen ja se alkoi puhua moninapaisen kansainvälisen järjestelmän puolesta.

Kommentoin lyhyesti myös Toivo Haimin kirjoitusta (KU 16.4.), joka on suunnattu Norman Angellin idealismia vastaan. Haimi hyväksyy Angellin argumentin, jonka mukaan sota on järjetöntä keskinäisriippuvassa teollisessa maailmassa, mutta väittää, että Angell olisi tällä perusteella ennustanut, että suursota ei voi alkaa. Tämä väite ei pidä paikkaansa.

Angell itse kirjoitti, että ”sota ei ole mahdotonta, eikä yksikään vastuullinen pasifisti ole sitä koskaan väittänyt; illuusio ei koske sodan todennäköisyyttä, vaan sen hyötyjä”. Tietäen Euroopan olevan ajautumassa kohti suursotaa Angell pyrki vakuuttamaan lukijoitaan, että se logiikka, minkä varassa eurooppalaiset suurvallat toimivat, on harhainen ja turha. Angell oli oikeassa, mutta silti hän ei pystynyt vaikuttamaan maailmanhistoriaan – tai ainakaan siis estämään sotaa.

Angell pohti myös ihmiskunnan moraalista kehitystä ja argumentoi, että ajan myötä fyysisen voiman käytöstä on tullut ja tulee yhä vähemmän hyväksyttävää. Kollektiivisen oppimisen prosessi on kuitenkin hidas ja ihmisen psykologia kompleksinen ja altis monenlaisten prosessien vaikutuksille.

Minusta Angellin ”suunnitelma” ei suinkaan ole ”pötyä” – vaikkakin 2000-luvun silmin katsottuna Angellin argumentaatio on vanhahtavaa ja hieman pintapuolista. Uudessa kirjassani The Three Fields of Global Political Economy kehittelen hieman samankaltaisia ajatuksia maailmanhistorian kokonaisliikkeestä, mutta kokonaan toisenlaisten käsitteiden ja metodologioiden pohjalta kuin Angell. Olemme jo pitkään olleet kulkemassa kohti globaalia sotilaallista katastrofia. Tässä kirjassa yritän osoittaa, miten ongelmallisia tendenssejä voidaan ylittää oppimisen, kollektiivisen toiminnan ja instituutioiden rakentamisen kautta.

Heikki Patomäki

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suurin syy perussuomalaisten vaalitappioon oli puheenjohtaja Purra

Hyvinvointialueiden päättäjillä ja johdolla on vastuu potilasturvallisuudesta – säästöjen vaikutuksia pidettävä silmällä

Lukijalta: Suomella on edessään valinta – Seurata Britannian tietä tai pitää luonnonvarat julkisessa omistuksessa

Kirjoittajan mukaan yksityistämisen lisääminen on verhottu julkisen terveydenhuollon kalleuteen.

Mielipide: Kuinka pitkään alistumme julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen romuttamiseen?

Uusimmat

Yli miljoona rohingya-pakolaista asuu Cox’s Bazarin pakolaisleirillä Bangladeshin ja Myanmarin rajalla.

Myanmar ei ole turvallinen rohingyoille

Kapteswetin teetilan johtaja Gilbert Korir esittelee luomulannoitteilla kasvatettuja teelehtiä.

Luomuteen viljely yleistyy Keniassa

Veikka Lahtinen.

Emme ole valmiita fasismin paluuseen

Tutkija Praveenraj Jayasimhan tarkastelee hiljattain uudelleen löydetyn Cheljoen käärmeenpääkalaa. Talvella se on horroksessa ja kesällä veden ollessa vähissä se kaivautuu koloihin.

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Nyt Orpon hallitus lasten terveystarkastuksista: ”Tulee kalliiksi”

 
02

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
03

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

 
04

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

 
05

Järjestö vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen: ”Heikot perusteet ja virheelliset arviot”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

17.05.2025

Varsinais-Suomen vasemmistoliitto jakoi aluevaltuustopestinsä

17.05.2025

Metsästäjät muuttuivat luonnonsuojelijoiksi – Bangladeshissa etniset vähemmistöt ovat havahtumassa varjelemaan metsiään ja villiä luontoa

17.05.2025

Valokuvat näyttävät Israelin sotarikokset – ja raunioista versovan vastarinnan

17.05.2025

Amputoituja raajoja ja mielen haavoja – Sodan pitkä varjo näkyy kolmasosassa syyrialaisia

17.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela arvioi Purraa:”Ei näemmä kehtaa enää edes puolustaa hallituksen politiikkaa”

17.05.2025

Orpon hallitus häviää taas Marinin hallitukselle – Kansalaisista vain reilu neljännes on tyytyväinen Orpon hallituksen toimiin

17.05.2025

Minja Koskela puolustaa tuilla eläviä terveitä ihmisiä: ”Kun palkka ei riitä”

16.05.2025

Suomen kanta muuttui: Seurauksena epävarmuutta ja epäjohdonmukaisuutta

16.05.2025

Raportti: Ääriliikkeet hyödyntävät nuoren traumataustaa rekrytoinnissaan – ”Tarjoavat positiivisia kokemuksia ja adrenaliinibuustia”

16.05.2025

Vihdoin rajoituksia sähköpotkulautojen käyttöön: Nyt loppuu huppelissa törmäily

16.05.2025

Nyt kiistellään paperittomien terveydenhuollosta: ”Sisäministerin vaihtoehtoiset faktat”

16.05.2025

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

16.05.2025

Vahvat liitot tukevat yhteiskuntarauhaa, muistuttaa poliisien ammattiliitto – ”Päättäjien ja työnantajien pitäisi ymmärtää…”

16.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään