KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Mielipide: Mearsheimerin realismi ja Angellin idealismi – vastaus Jussi Virkkuselle ja Toivo Haimille

Heikki Patomäki
20.4.2022 9.34

Kansan Uutisissa käydään keskustelua kansainvälisen politiikan standarditeorioista, realismista (Mearsheimer) ja idealismista (Angell). Teorioita pidetään usein vastakkaisina, mutta molempia syytetään nyt siitä, että ne eivät tarjoa eväitä ymmärtää tai selittää Ukrainan sotaa.

Jussi Virkkunen (KU 15.4.) viittaa HS-vieraskynääni ja kirjoittaa, että ”vasemmiston joukoissa on lähdetty hakemaan ymmärrystä – ei siis hyväksymistä – hyökkäykselle realistisen koulukunnan kovimpien edustajien näkemyksistä”. Virkkunen olettaa, että John Mearsheimerin nimen mainitseminen tarkoittaa sitoutumista sellaiseen uusrealismiin, jonka mukaan kansainvälinen järjestelmä on anarkia, jossa vain voima ratkaisee ja niin edelleen. Oletus ei pidä paikkaansa.

Kansainvälisten suhteiden tutkijoiden keskuudessa minut tunnetaan kriittisenä realistina. Olen lukuisissa julkaisuissani korostanut, että tällä tieteenteoreettisella realismilla ei ole juurikaan mitään tekemistä esimerkiksi Mearsheimerin edustaman poliittisen realismin kanssa. Pikemminkin Mearsheimerin uusrealismi on kietoutunut filosofiseen antirealismiin.

Käytin Mearsheimeria kirjoituksessa lähinnä kahteen retoriseen tarkoitukseen. Ensimmäinen on sen nostaminen esille, että myös Yhdysvalloissa on ollut monia asiantuntijoita, jotka ovat jo kauan ennakoineet Naton laajenemisen johtavan konfliktiin ja mahdollisesti sotaan. Heidän ennakointinsa on osunut oikeaan. Tällä on sekä käytännöllistä että teoreettista merkitystä.

Kuitenkin uusrealistien selitys sille miksi näin on käynyt, on pintapuolinen. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa oli tätä koskeva kommentti: ”Mearsheimerin logiikka on ongelmallinen: hän olettaa vain lännellä olevan toimijuutta, kun taas Venäjä toteuttaa joitakin suurvaltapolitiikan välttämättömiä säännönmukaisuuksia. Sellaisia säännönmukaisuuksia maailmanpolitiikassa ei kuitenkaan ole.” Lause tipahti pois, kun käsikirjoitusta lyhennettiin ja toimitettiin.

Toisaalta Mearheimerin huomio, jonka mukaan olennaista ei ole se mitä länsimaiden johtajat itse sanovat Naton aikomusten olevan, vaan miten ne nähdään Venäjällä, on tärkeä. Se miten Venäjän poliittinen johto tulkitsee asioita on puolestaan rakentunut sosiaalisesti monien historiallisten vaiheiden kautta, joista keskustelen Tuomas Forsbergin kanssa Kosmopoliksen numerossa 1/2022. Sokkiterapiasta alkaen Venäjän talouskehitys on tässä suhteessa ollut ratkaisevassa roolissa.

Virkkunen viittaa myös Irakin sotaan, joka alkoi 2003. Omassa globaalin poliittisen talouden analyysissani juuri nuoremman Bushin nousu presidentiksi ja Irakin sota muodostavat historiallisen solmukohdan, joka vei maailman nykyiselle regressiiviselle kehityspolulle. Sota myös lopetti Putinin alkukauden pragmatismin. Venäjä asettui jyrkästi vastustamaan Irakin sotaa ja yritti saada sen estettyä YK:n turvallisuusneuvostossa yhdessä Ranskan ja Kiinan kanssa. Venäjästä tuli uusrevisionistinen ja se alkoi puhua moninapaisen kansainvälisen järjestelmän puolesta.

Kommentoin lyhyesti myös Toivo Haimin kirjoitusta (KU 16.4.), joka on suunnattu Norman Angellin idealismia vastaan. Haimi hyväksyy Angellin argumentin, jonka mukaan sota on järjetöntä keskinäisriippuvassa teollisessa maailmassa, mutta väittää, että Angell olisi tällä perusteella ennustanut, että suursota ei voi alkaa. Tämä väite ei pidä paikkaansa.

Angell itse kirjoitti, että ”sota ei ole mahdotonta, eikä yksikään vastuullinen pasifisti ole sitä koskaan väittänyt; illuusio ei koske sodan todennäköisyyttä, vaan sen hyötyjä”. Tietäen Euroopan olevan ajautumassa kohti suursotaa Angell pyrki vakuuttamaan lukijoitaan, että se logiikka, minkä varassa eurooppalaiset suurvallat toimivat, on harhainen ja turha. Angell oli oikeassa, mutta silti hän ei pystynyt vaikuttamaan maailmanhistoriaan – tai ainakaan siis estämään sotaa.

Angell pohti myös ihmiskunnan moraalista kehitystä ja argumentoi, että ajan myötä fyysisen voiman käytöstä on tullut ja tulee yhä vähemmän hyväksyttävää. Kollektiivisen oppimisen prosessi on kuitenkin hidas ja ihmisen psykologia kompleksinen ja altis monenlaisten prosessien vaikutuksille.

Minusta Angellin ”suunnitelma” ei suinkaan ole ”pötyä” – vaikkakin 2000-luvun silmin katsottuna Angellin argumentaatio on vanhahtavaa ja hieman pintapuolista. Uudessa kirjassani The Three Fields of Global Political Economy kehittelen hieman samankaltaisia ajatuksia maailmanhistorian kokonaisliikkeestä, mutta kokonaan toisenlaisten käsitteiden ja metodologioiden pohjalta kuin Angell. Olemme jo pitkään olleet kulkemassa kohti globaalia sotilaallista katastrofia. Tässä kirjassa yritän osoittaa, miten ongelmallisia tendenssejä voidaan ylittää oppimisen, kollektiivisen toiminnan ja instituutioiden rakentamisen kautta.

Heikki Patomäki

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielipide: Progressiivista ulkopolitiikkaa!

Suurin syy perussuomalaisten vaalitappioon oli puheenjohtaja Purra

Hyvinvointialueiden päättäjillä ja johdolla on vastuu potilasturvallisuudesta – säästöjen vaikutuksia pidettävä silmällä

Lukijalta: Suomella on edessään valinta – Seurata Britannian tietä tai pitää luonnonvarat julkisessa omistuksessa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään