Eduskunnan puolustusvaliokunta katsoo ulkoasiainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että Nato-jäsenyys on Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta paras ratkaisu. Valiokunnan lausunto valtioneuvoston turvallisuusympäristön muutosta koskevasta selonteosta valmistui tiistaina 10. toukokuuta.
Suomen puolustusvoimien suorituskyky on hyvä ja puolustusta on määrätietoisesti kehitetty kymmeniä vuosia. Valiokunta on silti sitä mieltä, ettei Suomi voi pienenä maana yksin luoda sellaista pidäkettä, joka takaisi rauhan säilymisen. Tällöin on katsottava, mitä vahva kansallinen puolustuskyky tarvitsee tuekseen.
Suomi harjoittaa mittavaa kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä, mutta mikään näistä yhteistyömuodoista ei sisällä turvatakuita, valiokunta perustelee.
Puolustussuunnittelun näkökulmasta on sen mukaan lisäksi epäselvää, millaista apua Suomi kriisitilanteessa saisi kumppaneiltaan. Turvatakuiden puute on myös EU:n avunantolausekkeen keskeisin ongelma pidäkemielessä. Valiokunta katsoo, että EU:n avunantolausekkeella sinänsä on merkitystä ja kriisitilanteessa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta unionimaata tuettaisiin.
Valiokunnan mukaan Nato-jäsenyys nostaisi merkittävästi pidäkettä joutua Venäjän sotilaallisen vaikuttamisen kohteeksi. Jäsenyys myös takaisi kriisitilanteessa Suomen oman kansallisen puolustuskyvyn vahvistamisen liittokunnan merkittävillä sotilaallisilla voimavaroilla ja parantaisi huomattavasti Suomen sotilaallista huoltovarmuutta.
Nato-joukkoja voitaisiin kutsua kiristyneessä tilanteessa paikalle myös ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa nostamaan kynnystä sotatoimien aloittamiselle Suomea vastaan tai niillä uhkaamiselle.
Kuusi lausumaehdotusta
Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi jätti ainoana eriävän mielipiteen lausuntoon. Hän sanoi, että on kaksi isoa asiaa, miksi on edelleen liittoutumista vastaan.
– Selonteosta, ei kyllä lausunnostakaan, nouse millään lailla kritiikkiä esille. Ei ole tasapuolisesti arvioitu, mitä kielteisiä vaikutuksia Nato-jäsenyydellä voisi olla.
– Toinen on se, että Suomesta tulee osa ydinaseblokkia. Valiokunnan lausunnossakin todetaan, että Nato-jäsenyys kaksinkertaistaisi liittokunnan maarajan Venäjän kanssa ja toisi Naton entistä lähemmäksi Venäjän strategisesti merkittäviä alueita Kuolaa ja Pietaria.
Mustajärven eriävään mielipiteeseen sisältyy kuusi lausumaehdotusta:
1. Suomi ei hae Naton jäsenyyttä. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pysyä suursodassa sotatoimien ulkopuolella.
2. Suomen on ilmoitettava, ettei se salli missään oloissa ydinaseitten sijoittamista Suomeen, eikä se salli maa-alueitaan, ilmatilaa ja merialueitaan käytettävän ydinaseiden kuljetukseen.
3. Suomi ei saa kouluttaa suomalaisia lentäjiä kuljettamaan ja käyttämään ydinaseita.
4. Suomen alueelle ei sijoiteta minkään maan asevoimia eikä myöskään Naton tukikohtia.
5. Suomi ei salli eikä anna minkään muun valtion tai sen asevoimien käyttää aluettaan vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaa.
6. Suomen jäsenyydestä Natosta on järjestettävä kansanäänestys.
Mustajärvi sanoi Suomen eläneen vakaata aikaa yli 80 vuotta. Ukrainan tilanteesta huolimatta pitäisi katsoa vaikean tilanteen yli ja pystyä katsomaan myös ainakin 80 vuotta eteenpäin.