KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

Kuva: Peik Johansson

Moldovasta itsenäiseksi julistautunut Transnistria sanoo haluavansa liittyä Venäjään, mutta asukkaat pelkäävät joutumista osalliseksi Ukrainan sotaan.

Peik Johansson
7.8.2022 7.00

Tiraspolin keskustan sivukadulta löytyy mukava pikku ravintola, jonka eteen on parkkeerattu vanha Lada ja 1950-luvulta peräisin oleva Volga. Kaiuttimista raikuvat neuvostoiskelmät, ja borssikeiton kanssa tarjotaan smetanaa, ruisleipää, sipulinvarsi ja ryyppy votkaa kyytipojaksi. A vot!

Kun paikan omistaja kuulee, että olen Suomesta, hän tulee kättelemään ja kysyy, olenko sattumoisin kotoisin Imatralta.

Venäjän laivastossa ja myöhemmin autokauppiaana työskennellyt Igor Martiniuc asettui vuosia sitten Transnistriaan ja avasi retroravintolan satunnaisille matkailijoille, jotka ovat tulleet tänne ihmettelemään ja ihastelemaan katukuvassa yhä jäljellä olevaa neuvostoaikaista symboliikkaa.

Venäjä on auttanut Transnistriaa monella tavalla, mutta aluetta ei johdeta Moskovasta käsin.

Moldovan itäosassa Ukrainan vastaisella rajalla sijaitseva Transnistria tunnetaan viimeisenä maailmankolkkana, jonka lipussa on sirppi ja vasara ja hallintorakennusten edustoja komistavat valtavat Leninin patsaat. Pääkaupungissa Tiraspolissa keskustan kadut on nimetty Leninin, Marxin, Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin mukaan.

 

Tänä vuonna Igorin ravintolassa on käynyt vähemmän turisteja. Sen jälkeen kun Venäjän joukot hyökkäsivät Ukrainaan, useimmat länsimaat ovat kehottaneet välttämään matkustamista Transnistriaan alueen vaikeasti ennustettavissa olevan turvallisuustilanteen vuoksi.

Huhtikuussa asemiehet tekivät kranaatti-iskun Transnistrian turvallisuuspoliisin rakennukseen Tiraspolissa. Samoihin aikoihin maaseudulla räjäytettiin kaksi radiomastoa, jotka välittivät venäläisten radiokanavien ohjelmaa.

Paikalliset viranomaiset syyttivät iskuista Ukrainaa. Ukraina puolestaan epäili, että iskujen takana olivat venäläiset erikoisjoukot.

Vain muutamaa päivää aiemmin Venäjän keskisen sotilasalueen varakomentaja oli todennut uutistoimisto Tassin mukaan, että Venäjän tavoitteena oli vallata koko Etelä-Ukraina, jotta venäläisjoukot saisivat maayhteyden Krimin niemimaalta Transnistriaan. Tarkoituksena olisi suojella alueen venäjänkielistä väestöä.

Transnistria julistautui itsenäiseksi Moldovasta vuonna 1990. Moldova kuului tuolloin vielä Neuvostoliittoon mutta havitteli itsenäisyyttä ja mahdollista yhdistymistä Romaniaan. Moldovalaiset nationalistit halusivat, että romaniasta tulisi maan ainoa virallinen kieli.

Moldovan joukkojen ja venäjänkielisistä tehdastyöläisistä koostuvien separatistien välillä käytiin vuonna 1992 lyhyt aseellinen konflikti, joka päättyi, kun alueella olleet entiset puna-armeijan joukot liittyivät taisteluihin Transnistrian joukkojen rinnalla.

Transnistria on siitä lähtien toiminut ikään kuin itsenäinen valtio, vaikka muualla maailmassa sitä pidetään yhä osana Moldovaa. Alueella on oma valuutta, parlamentti, armeija ja rajavalvonta, omat ministeriöt, tuomioistuimet ja autojen rekisterikilvet.

ILMOITUS
ILMOITUS

Transnistriassa on vajaa 500 000 asukasta, joista useimmilla on myös Moldovan, Venäjän tai Ukrainan passit. Monet matkustavat päivittäin rajan ylitse töihin tai opiskelemaan – tai lähtevät Moldovan kautta ulkomaille.

 

Alueella on myös toistatuhatta Venäjän armeijan sotilasta turvaamassa Dnestr-joen molemmin puolin kulkevaa rajaa sekä Neuvostoliiton ajoilta jäänyttä suurta ammusvarastoa. Sotilaista suurin osa on Venäjän kansalaisuuden saaneita paikallisia. Venäjältä tulleita on alle sata.

Venäjän kaasuyhtiö Gazprom on vuosikymmenten ajan toimittanut alueelle ilmaiseksi maakaasua. Moldova on toistaiseksi täysin riippuvainen Venäjältä tulevasta kaasusta ja Transnistrian puolella tuotetusta sähköstä. Venäjän hallitus maksaa myös eläkettä Transnistrian alueen vanhuksille.

Moldovan oikeistohallitus on tänä vuonna hakenut EU-jäsenyyttä. Transnistrian johtajat vastustavat EU-jäsenyysprosessia ja sanovat haluavansa liittyä pikemminkin Venäjään. Transnistria on kuitenkin hyötynyt valtavasti Moldovan ja EU:n välillä jo vuonna 2014 solmitusta vapaakauppasopimuksesta.

Tullivapaan kaupan ansiosta yli 70 prosenttia Transnistrian viennistä menee tällä hetkellä EU-maihin Romaniaan, Italiaan, Puolaan ja Saksaan. Ulkomaille viedään ennen muuta tekstiilejä ja terästuotteita.

 

Helteisenä kesäpäivänä Tiraspolin keskustassa kukkakauppiaat ovat nostaneet ruusukimppunsa ulos kadulle kojujensa eteen. Nuoret istuvat trendikkäissä kahviloissa tai sushiravintoloissa, ja lastenrattaita työntävät äidit käyvät ostoksilla Sheriff-ketjun supermarketissa.

Ihmiset ovat ystävällisiä ja kiinnostuneita ulkomaalaisesta, mutta monikaan ei halua puhua Ukrainan kriisistä tai muutenkaan politiikasta. Yleisin kommentti on, että Transnistria haluaa olla puolueeton eikä kukaan halua tänne sotaa.

Venäjä on auttanut Transnistriaa monella tavalla, mutta aluetta ei johdeta Moskovasta käsin. Paikallinen voimahahmo on oligarkki Viktor Gušan, entinen KGB:n upseeri ja Sheriff-yhtiön omistaja. Gušan aloitti liiketoimintansa salakuljettamalla tupakkaa ja viinaa Ukrainasta yhteistyössä Odessan mafian kanssa.

Tänä päivänä Sheriff omistaa Transnistrian supermarketit, huoltoasemat, suurimman tv-kanavan, puhelinoperaattorin, tekstiilitehtaan ja jalkapallojoukkue Sheriff Tiraspolin, joka viime vuonna voitti Real Madridin Mestarien liigan lohkovaiheessa. Sheriff myy myös Mersuja ja vie ulkomaille brandya ja kaviaaria. Kutakuinkin kaikki paikalliset poliitikot ovat tavalla tai toisella kytköksissä yhtiöön – alueen presidenttiä myöten.

Myös Sheriff-yhtiö vastustaa sotaa, koska se tuhoaisi menestyksekkään liiketoiminnan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään