Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson myöntää KU:n haastattelussa olevansa optimistinen elo- syyskuun vaihteessa pidettävän hallituksen budjettiriihen suhteen.
– On ollut paljon vaikeampiakin neuvotteluita. Nyt ei ole pöydällä mitään leikkausesityksiä tai meidän kannaltamme vaikeita työllisyysesityksiä, Andersson sanoo.
Andersson kertoo, että vasemmistoliiton kannalta budjettiriihessä on kaksi olennaista kokonaisuutta: nousevien elinkustannusten huomiointi pienituloisille sekä sähkön kallistumisen kompensointi järkevällä tavalla.
”Meidän pitäisi kiinnittää huomiota lapsiperheköyhyyteen ja tehdä pysyviä ratkaisuja sen lievittämiseksi.”
– Paras budjetti olisi sellainen, jossa saataisiin riittävän kunnianhimoisia päätöksiä meille molemmissa olennaisissa kokonaisuuksissa, Andersson sanoo.
Pienituloisten arkeen helpotusta
– Meille on täysin ehdoton edellytys, että budjettiriihessä tehdään päätöksiä, jotka hyödyttävät myös kaikkien pienituloisimpia suomalaisia, Andersson lataa.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) ehdotti aiemmin tällä viikolla lapsilisien sitomista elinkustannusindeksiin. Li Andersson sanoo kannattavansa Sarkkisen esitystä.
Lapsilisien sitominen indeksiin on kuitenkin Anderssonin mukaan kokoluokaltaan sellainen tavoite, joka on enemmän hallitusneuvotteluihin kuin budjettiriiheen sopiva asia.
– Suurin osa puolueista on tehnyt esityksiä, jotka eivät hyödytä kaikkein pienituloisimpia. Ylimääräinen lapsilisä, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen tai tuloveron kevennys – kaikki nämä ohittavat pienituloisimman osan ihmisistä.
Andersson huomauttaa, että valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) ehdottama ylimääräinen lapsilisä olisi vain kertaluontoinen, yhden kuukauden ratkaisu.
– Meidän pitäisi kiinnittää huomiota lapsiperheköyhyyteen ja tehdä pysyviä ratkaisuja sen lievittämiseksi.
Lapsilisää ei ole sidottu indeksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että sen suhteellinen ostovoima heikentyy koko ajan.
Li Anderssonin mukaan se, että puolueet eivät kykene tuottamaan esityksiä, jotka huomioisivat myös ne kaikkien suurimmassa hädässä olevat, kertoo yhteiskuntamme vahvasta keskiluokkanormista.
– Varsinkin, kun eletään tilanteessa, jossa ongelmana on elinkustannusten voimakas nousu, Andersson huomauttaa.
Andersson ei tyrmää kokonaan esitystä ylimääräisestä lapsilisästä, mutta edellyttää, että se tehdään siten, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu.
– Haasteena on se, että elinkustannusten nousu voi aiheuttaa ongelmia myös pienipalkkaisille perheille ja yksineläville. Siksi olen itse hahmottanut tätä kahtena kokonaisuutena: sähkön hinta ja pienituloiset. Molempiin on löydyttävä hyviä ratkaisuja.
Uusi malli sähkön hinnan alentamiseksi
Li Andersson kertoo vasemmistoliiton pyrkivän siihen, että hallitus päättäisi sellaisesta mallista, jolla kompensoidaan ja estetään kohtuuttomia tilanteita, jotka saattavat tulla suomalaisille riippuen lämmitysmuodosta ja sähkösopimuksesta. Tämä ei kuitenkaan voi Anderssonin mukaan tapahtua ilmastopolitiikan kunnianhimon tasosta tinkimällä.
– Monet joutuvat nyt tekemään uuden, kalliin sähkösopimuksen päättyneen sopimuksen tilalle, Andersson kertoo.
Opetusministeri Andersson kertoo, että vasemmistoliitto on hallituksessa valmis tarkastelemaan erityyppisiä malleja, kuten sähkön hintakattoa, Norjan mallia tai sähkön arvonlisäveron alentamista.
– Viime mainitun tapauksessa olemme linjanneet, että se pitäisi rahoittaa windfall-verolla.
Windfall-vero tarkoittaa sellaisen tuoton verottamista, joka on syntynyt ilman voiton saajan merkittäviä toimenpiteitä. Esimerkiksi energiayhtiöiden tapauksessa se tarkoittaa sähkön odottamattoman hinnannousun synnyttämien voittojen verotusta.
Andersson ihmettelee demarien hiljaisuutta
Aiemmin tällä viikolla Li Andersson esitti työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen palauttamista työnantajien vastuulle.
Sosiaaliturvamaksujen palauttaminen voi Anderssonin mukaan hyvinkin olla budjettiriihessä käsiteltävä asia, kun se kytketään syksyn työmarkkinakierrokseen.
– Nythän joillakin puolueilla on ollut halukkuutta antaa hallitukselle roolia työmarkkinasyksyssä. Ainoa tehty tarjous on ollut valtiovarainministerin tarjoamat veronkevennykset. Niistä ei olla palkansaajapuolella kiinnostuneita, Andersson sanoo.
Sosiaaliturvamaksujen vastuiden siirtäminen työnantajille olisi vasemmistoliiton mielestä perustellumpaa tässä tilanteessa, koska se ei heikennä julkista taloutta.
– Koska työmarkkinaosapuolten on oltava päätöksessä mukana, niin olennaista on, millaisen asenteen hallitus tähän ottaa.
– Olen ihmetellyt SDP:n hiljaisuutta tässä kysymyksessä. Ihmettelen, jos he suhtautuvat tähän kielteisesti tai jos he preferoisivat tuloveronkevennyksiä.
Li Andersson sanoo, ettei ole itse kuullut pääministeri Sanna Marinilta (sd) selkeitä viestejä sosiaaliturvamaksujen siirtoon liittyen.
– Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän kesäkokouksessa puhuttiin suoraan veronkevennyksistä, mutta sosiaalivakuutusmaksujen siirtoon ei otettu lainkaan kantaa. Olettaisin, että tämä kiinnostaa palkansaajia ja äänestäjiä laajemminkin.
Palkansaajan näkökulmasta sekä veronkevennyksillä että sosiaaliturvamaksujen siirrolla voidaan saada aikaan ostovoiman parantamista.
– Suurin ero on siinä, että veronkevennykset lisäävät aina painetta tehdä säästötoimenpiteitä tai leikkauksia julkiseen talouteen.
Li Andersson katsoo, että Suomi on nyt päinvastoin tilanteessa, jossa pitäisi saada julkiseen talouteen lisää panostuksia erityisesti sosiaali- ja terveyssektorille.
– Lisäresurssit ovat erittäin tärkeitä, jotta voisimme ratkaista päivystysruuhkaa ja helpottaa vanhuspalveluiden tilannetta.