Sulkeeko Venäjä kaasuputket kokonaan? Kuinka paljon Venäjä vähentää kaasutoimituksiaan Eurooppaan? Kysymyksiä energiakaupan tiimoilta on riittänyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Kun EU vastasi hyökkäykseen kovilla pakotteilla, iski Venäjä takaisin ja alkoi vähentää energiatoimituksia. Liike osui ja upposi, sillä moni EU-maa – etenkin Saksa ja Italia – oli vuosien saatossa tullut täysin riippuvaiseksi venäläisestä maakaasusta. Nyt uhkana on syvä taantuma, kun kaasuhanat ovat sulkeutumassa.
EU-maiden kaasukauppaa on kuvailtu eri tavoin. Yksi tapa on ollut sanoa, että se on ollut keino ja yritys sitoa Venäjä osaksi yhteistä talousjärjestelmää. Avainsana siinä on keskinäisriippuvuus.
Venäläisestä energiasta olisi pitänyt päästä eroon jo kauan sitten.
Kuten hyökkäys Ukrainaan osoitti, ei Venäjää keskinäisriippuvuus ole paljon kiinnostanut. Sitä on kiinnostanut täyttää kassa eurooppalaisella rahalla ja samalla sitoa Eurooppa riippuvaiseksi. Toiminta muistuttaa huumekauppiaan tapaa.
EU:lle taas venäläinen tavara on kelvannut. Joku voisi sanoa, että ei Eurooppaakaan ole mikään ylevä keskinäisriippuvuuden aate kiinnostanut. Sitä on kiinnostanut fossiilinen energia, jota Venäjältä on saanut edulliseen hintaan.
Halpa energia on auttanut EU:ta pitämään talouden rattaita pyörimässä. Samalla onnistuttiin pitkään lykkäämään täysin välttämätöntä vihreää siirtymää. Saksan päätös ajaa alas ydinvoimalansa ja korvata ne pitkälti venäläisellä maakaasulla on typerryttävä.
Kuluva kesä on jälleen näyttänyt, kuinka kestämättömällä pohjalla maailma makaa. Fossiiliset polttoaineet käryävät, jäätiköt sulavat, ja kuivuus aiheuttaa vesipulaa Keski-Euroopassakin. Venäjän hyökkäyksen vuoksi ruokapula on pahentumassa. Samalla tulee muistaa, että kuivuus on jo vuosien ajan tuhonnut satoja Afrikassa.
Yksi suurimmista syistä kuivuuden takana on ilmastokriisi. Samalla kun olemme huolestuneina katsoneet bruttokansantuotteen lukuja, ummistimme pitkään silmät alati pahenevalta ilmastokriisiltä.
Venäläisestä energiasta olisi pitänyt päästä eroon jo kauan sitten turvallisuuspoliittista syistä. Tässä kohdin turvallisuuspolitiikka tarkoittaa sitä, että fossiilisten energialähteiden kiihdyttämänä moni paikka maailmassa uhkaa muuttua elinkelvottomaksi.
Venäjän aloittama sota näkyy Suomessa ja eri puolella Eurooppaa valmiutena lisätä puolustusmäärärahoja. Suomi on syytämässä miljardeja uusiin aseisiin, Saksan hallitus on luvannut 100 miljardia armeijalleen.
Samalla on toki muistettava, että poliitikot ovat korostaneet – oikeistopopulisteja lukuun ottamatta – vihreän siirtymän tärkeyttä. Yhdysvalloissa Joe Bidenin hallinnon läpiajamaa ilmastopakettia voi pitää lohtua tuovana.
Nyt tärkeintä on varmistaa, että tästä ei tingitä. Pelottavia puheenvuoroja on kuulunut Suomessakin. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut, että ilmastotoimia voidaan Ukrainan sodan vuoksi lykätä.
Alkoholiriippuvaisuudesta paraneminen alkaa, kun ihminen myöntää itselleen olevansa sairas. Nyt nykyistä talousjärjestelmää puolustavien pitäisi ymmärtää, että järjestelmä on sairas. On aika parantua fossiiliriippuvuudesta.
uutiskirje 
