KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

JHL:n Saila Ruuth näkee hyvinvointialat kokonaisuutena: “Jokainen on siinä ketjussa korvaamaton”

Ammattiliitot tai ay-liike eivät ole mikään vakuutuslaitos, jolta voi ostaa työttömyysturvaa tai oikeusapua. Perimmäinen idea on työelämän kehittämisessä ja työntekijän mahdollisuuksissa saada osansa, sanoo Saila Ruuth.

Ammattiliitot tai ay-liike eivät ole mikään vakuutuslaitos, jolta voi ostaa työttömyysturvaa tai oikeusapua. Perimmäinen idea on työelämän kehittämisessä ja työntekijän mahdollisuuksissa saada osansa, sanoo Saila Ruuth. Kuva: Emma Grönqvist

Elokuussa aloittanut toimialajohtaja Saila Ruuth pitää toimintakentän laajuutta JHL:n vahvuutena. Ruuth korostaa sopimisen tärkeyttä työelämän kehittämisessä ja peräänkuuluttaa työmarkkinakentältä puuttumista mielenterveyskriisiin.

Toivo Haimi
22.9.2022 7.00

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Saila Ruuth aloitti uudessa työssään elokuun lopulla.

– Hommat ovat alkaneet vauhdikkaasti. Mistään rauhallisesta työn aloittamisesta ei voida puhua, Ruuth naurahtaa.

– Olen päässyt kiinni JHL:n kokonaisuuteen ja oivaltanut, kuinka sekava ja monimutkainen etenkin kunta-alan neuvottelu- ja sopimusrakenne on.

”Kyllä meidän pitää pystyä muuttamaan työelämää sellaiseksi, ettei ongelmia tule.”

Saila Ruuth siirtyi JHL:n toimialajohtajan paikalle sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas) valtiosihteerin pestistä. Aikaisemmin Ruuth on työskennellyt Puuliitossa ja Teollisuusliitossa.

– Teollisuudessa kuvio on selkeämpi: työpaikalla työntekijät kuuluvat yhteen liittoon, toimihenkilöt toiseen liittoon. Yksi liitto neuvottelee tessin työntekijöille ja toinen toimihenkilöille. Kärjistän hieman, mutta on se simppelimpää, Ruuth avaa.

Kunta-alalla ja valtiolla työntekijät voivat järjestäytyä useampiin eri ammattiliittoihin. Liitot taas ovat jakautuneet eri keskusjärjestöihin työntekijä-, toimihenkilö-, tai akateemisen statuksen mukaan .

– Tällä jaolla ei ole monestikaan relevanssia sopimisessa, vaan se on enemmän identiteettiin liittyvää, Ruuth tuumii.

Laajuus haasteena ja vahvuutena

JHL:ssä on yli 160 000 jäsentä, ja JHL:n jäsenistö työskentelee noin 950 eri ammattinimikkeellä julkisissa ja yksityisissä palveluissa. JHL neuvottelee noin 100 työ- ja virkaehtosopimuksesta.

JHL:n toimintakenttää monimutkaistaa lisäksi rakenne, jossa eri ammattiliitot muodostavat sopijajärjestöjä, kuten JHL:n ja Jytyn muodostama kunta-alan sopijajärjestö JAU, joka neuvottelee kunta-alan ja hyvinvointialueiden työehtosopimuksista.

– Ja sitten on vielä isoimpaan työehtosopimukseen kytköksissä olevia, pienempiä työehtosopimuksia. Nyt olen vasta toden teolla oivaltanut, kuinka sekava tämä rakenne on, Saila Ruuth sanoo.

Ruuthin mukaan kuvion monimutkaisuus varmasti vaikeuttaa työntekijöiden mahdollisuuksia seurata ja vaikuttaa TES-neuvotteluihin.

– Voisin kuvitella, että moni työntekijä on ihmetellyt, mitä ihmettä ovat JUKO, JAU tai SOTE. On hankala hahmottaa, mitä toimijoita ne pitävät sisällään, ja miten tämä rakenne on syntynyt, Ruuth sanoo.

Saila Ruuth näkee myös, että monialaisuus on myös keskeisellä tavalla yksi ammattiliiton vahvuuksista.

– JHL:n vahvuuksia ovat volyymi, koko ja kattavuus, hän sanoo.

– Kun on niin kattava, se tarkoittaa sitä, että edunvalvonnassa pystytään huomioimaan kokonaisia palveluketjuja, isoja kokonaisuuksia ja toimintoja.

Ruuth kertoo esimerkin, jota JHL on yrittänyt koko kunta-alan ja SOTE ry:n TES-neuvottelujen aikana tuoda esiin.

– Terveydenhuollossa tai sosiaalipalveluissa ei ole kyse vain hoitajista, vaan palveluketjut ovat moniammatillisia kokonaisuuksia. On oltava kiinteistönhuoltajia, ruokapuolen työntekijöitä, välinehuoltajia, laitoshuoltajia ja niin edelleen, Ruuth luettelee.

– Ne ovat tiimejä, jotka eivät pärjää, jos yksikin osa niistä voi huonosti. Jokainen on siinä ketjussa korvaamaton.

Saila Ruuthin mukaan ei voida sanoa, että kunhan pelastamme sairaanhoitajan palkkauksen, kaikki on kunnossa.

– Ei se ole, vaan kaikki palikat ovat välttämättömiä palvelujen toteutumiselle. Kaikki työntekijät tarvitsevat kannustavan, oikeudenmukaisen palkan. Soten lisäksi myös varhaiskasvatuksessa ja kaikissa muissakin palveluissa.

Tehy ja Super ovat Saila Ruuthin mielestä tehneet todella hyvää työtä siinä, että kunta-alan palkkariita on saatu lanseerattua hoitajakysymykseksi.

– Siinä JHL on omassa viestinnässään jäänyt jalkoihin, Ruuth myöntää.

– On kuitenkin keskeistä ja ratkaisevaa ymmärtää, ettei kyse ole pelkästään hoitajista, vaan palveluketjuista ja kaikista palveluista.

Saila Ruuth painottaa, että mielenterveyskriisi ei ratkea pohtimalla sitä, millaisia terapiaratkaisuja tarjotaan ihmisille, joille on jo tullut ongelmia.

Saila Ruuth painottaa, että mielenterveyskriisi ei ratkea pohtimalla sitä, millaisia terapiaratkaisuja tarjotaan ihmisille, joille on jo tullut ongelmia. Kuva: Emma Grönqvist

Liitto on vaikuttamisen väline, ei palvelu

Saila Ruuth arvioi, että ammattiliitot ovat epäonnistuneet olemassaolonsa oikeutuksen markkinoinnissa työntekijöille.

– Vuosien ja vuosikymmenten ajan ammattiliiton jäsenyyttä on myyty ensisijaisesti ansiosidonnaisella työttömyysturvalla, ja ylipäätään vakuutuspuheella. Että ammattiliiton jäsenyys olisi palvelu tai vakuutus, joka ostetaan.

Siinä on haksahdettu Saila Ruuthin mielestä harhaan. Tällainen puhe passivoi hänen mielestään jäseniä.

– Ammattiliitot tai ay-liike eivät ole mikään vakuutuslaitos, jolta voi ostaa työttömyysturvaa tai oikeusapua. Perimmäinen idea on työelämän kehittämisessä ja työntekijän mahdollisuuksissa saada osansa, Ruuth lataa.

Saila Ruuthin mielestä on ratkaisevaa ymmärtää, että ammattiliiton merkitys ja perimmäinen idea on siinä, että työntekijöiden on tehtävä yhteistyötä ja liittouduttava voidakseen saavuttaa paremman työelämän ja parempia ansioita itselleen.

– Yksin on erittäin vaikeaa saavuttaa paljoakaan. Ehkä palkkaneuvotteluissa joku korvaamaton osaaja voi vielä pärjätä, mutta laajemmin työpaikan oloja ja työehtoja on todella vaikea kehittää yksin. Silloin se on tehtävä yhdessä muiden kanssa.

Mielenterveyskriisi ja jatkuva oppiminen

Työelämän ja yhteiskunnan kehittämisessä Saila Ruuth haluaa nostaa esille kaksi isoa työelämätrendiä, jotka vaativat jatkuvasti enemmän huomiota.

Ensimmäinen on jo käsillä oleva mielenterveyskriisi, joka kytkeytyy vahvasti työelämän laatuun.

– Se miljardiluokan kustannus, joka aiheutuu poissaoloista ja työkyvyttömyyseläköitymisistä sekä hoitokuluista mielenterveyspohjalta, on asia, johon kaikkien työnantaja- ja työntekijätahojen pitää voimakkaasti puuttua niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella, Ruuth painottaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Mielenterveyskriisin ratkaisemisessa katse kääntyy Saila Ruuthin mielestä etenkin työnantajapuoleen.

– Vaadittavat ratkaisut ovat tiedossa. Hyvää johtamista, selkeitä työnjakoja, mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja mahdollisuus tehdä oma työnsä hyvin. Näihin on panostettava paljon enemmän.

Saila Ruuth huomauttaa, että asia ei ratkea pohtimalla sitä, millaisia terapiaratkaisuja yhteiskunta tarjoaa ihmisille, joille on jo tullut mielenterveyden ongelmia.

– Kyllä meidän pitää pystyä muuttamaan työelämää sellaiseksi, ettei ongelmia tule.

Toinen Ruuthin peräänkuuluttama asia on jatkuva oppiminen, mahdollisuus kehittyä ammatissaan työuran aikana. Ruuth kertoo, että eräitä suurimmista kuormitustekijöistä työelämässä ovat jatkuva muutos ja oppimispaine.

– Esimerkiksi uudet tietojärjestelmät ja teknologiat luovat paineen oppia jatkuvasti uutta. Miten voisimme tukea oppimista siten, että ihmiset selviäisivät siitä, eikä pahoinvointia tulisi? Ruuth kysyy.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Neljän prosentin leikkaus sote-rahoitukseen vastaisi jopa 8¿000 sote-ammattilaisen työpanosta, Hanna Sarkkinen muistuttaa.

Sarkkinen muistuttaa Purran sanoista: ”Sipilän hallituksen kiky kalpenee seuraavan hallituksen päätösten rinnalla”

Vasemmistoliitto vatii parannuksia eläkeläisten toimeentuloon, ei indeksileikkauksia, Li Andersson toteaa.

Mikään ei ole VM:lle yhtä rakasta kuin leikkaaminen, väittää ”indeksijarrua” kritisoiva Li Andersson

Kiinteistöpalvelualan lakot laajenevat asteittain ellei sopua synny.

PAM hylkäsi – Kiinteistöpalvelualan lakot uhkaavat laajeta koko alaa koskeviksi

Suomalaiset eivät halua lyhentää ansioturvan kestoa eivätkä vaikeuttaa sille pääsemistä.

Kansalta täystyrmäys kokoomuksen ajamalle työttömyysturvan heikennykselle

Uusimmat

Neljän prosentin leikkaus sote-rahoitukseen vastaisi jopa 8¿000 sote-ammattilaisen työpanosta, Hanna Sarkkinen muistuttaa.

Sarkkinen muistuttaa Purran sanoista: ”Sipilän hallituksen kiky kalpenee seuraavan hallituksen päätösten rinnalla”

Vasemmistoliitto vatii parannuksia eläkeläisten toimeentuloon, ei indeksileikkauksia, Li Andersson toteaa.

Mikään ei ole VM:lle yhtä rakasta kuin leikkaaminen, väittää ”indeksijarrua” kritisoiva Li Andersson

Kiinteistöpalvelualan lakot laajenevat asteittain ellei sopua synny.

PAM hylkäsi – Kiinteistöpalvelualan lakot uhkaavat laajeta koko alaa koskeviksi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
02

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
03

Tällaista vihaa maahanmuuttajaehdokkaiden päälle kaadetaan – ”Kampanjointi on muuttunut entistä uhkaavammaksi”

 
04

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

 
05

Sairaanhoitaja tekee eläkkeeltä töitä ja paikkaa työvoimapulaa: ”On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kansalta täystyrmäys kokoomuksen ajamalle työttömyysturvan heikennykselle

29.03.2023

Tällaista vihaa maahanmuuttajaehdokkaiden päälle kaadetaan – ”Kampanjointi on muuttunut entistä uhkaavammaksi”

29.03.2023

Kommentti: Keskustan kannatuksen nousu tuo hallitusvaihtoehtoihin mukaan ”Sipilä kakkosen”

28.03.2023

HS-gallup: Kokoomus ajettu käytännössä kiinni kolmen suuren taistelussa

28.03.2023

Menee helposti perseelleen, Li Andersson sanoi taktisesta äänestämisestä IS:n tentissä

28.03.2023

Painostanut erityisesti maahanmuuttajataustaisia lakonalaiseen työhön – PAM julisti SOL-yhtiöt hakusaartoon

28.03.2023

STTK:n pääekonomisti kommentoi valtiovarainministeriön esityksiä: Selvää poliittisen ohjauksen makua – tällainen ei ole ministeriön tehtävä demokratiassa.

28.03.2023

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

27.03.2023

Vaalien kiriviikon kysymys kuuluu, kertovatko leikkaajapuolueet, mistä ja miten leikataan

27.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään