Venezuela valmistautuu kokeilemaan erikoistalousalueita. Sellaisilla yli 60 enimmäkseen köyhää globaalin etelän valtiota on yrittänyt houkutella ulkomaisia investointeja ja kiihdyttää talouskasvua. Vaikka maan hallitus on sosialistinen, kapitalismi on ”hiljaisen uusliberalismin” muodossa saamassa jalansijaa.
YK:n mukaan maailmassa oli vuonna 2019 5 383 erikoistalousaluetta ja rakenteilla 508 lisää. Alueista 4 772 oli kehittyvissä maissa. Erityisen runsaasti erikoistalousalueita oli Kiinassa (2 543) ja Kaakkois-Aasiassa (737). Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla alueita oli 486.
Erikoistalousalueet palvelevat kaupankäyntiä, teollisuutta, kaivosalaa ja vientiteollisuutta. Niissä toimivat yrittäjät maksavat vähemmän veroja ja muita maksuja kuin muualla maassa. Myös toiminnan sääntely on huomattavasti kevyempää ja joustavampaa, ja esimerkiksi pääoman kotiuttaminen on sujuvampaa. Kaikki helpotukset tehdään, jotta saataisiin enemmän investointeja ulkomailta.
Presidentti Nicolás Maduro perusteleekin erikoistalousalueiden perustamista sillä, että niillä saavutetaan sijoittajien luottamus.
– Erikoistalousalueet toimivat talouden rakenteellisten uudistusten katalysaattoreina ja kulkevat käsi kädessä uusliberaalin talouden laajentumisen kanssa, sosiologi Emiliano Terán sanoo. Terán on tutkijana Venezuelan poliittisen ekologian tutkimuslaitoksessa.
Ympäristön kohtalo huolestuttaa
Venezuelan viiden ensimmäisen erikoistalousalueen joukossa on muun muassa jo valmis teollisuusalue Paraguana ja jo vanhastaan liikevaihtoverosta vapautettu turistisaari Margarita.
Ympäristöaktivistit ovat huolissaan La Tortuga -saaren kohtalosta. La Tortugalla ei ole ollut pysyvää ihmisasutusta, mutta sen rannoilla, riutoilla ja rantavesissä asustaa viisi lajia kilpikonnia, 73 lintulajia ja kymmenittäin kala- ja valaslajeja. Saarelle suunnitellaan hotelleja, lentokenttiä, venesatamia ja golfkenttiä.
– On vaikea uskoa, että hallituksella olisi voimavaroja tai sijoittajilla halua ottaa ympäristöasioita huomioon, taloustieteilijä professori Luis Oliveros sanoo.
– Venezuelan erikoistalousalueet vaikuttavat kuitenkin pikemmin julkilausumilta kuin todellisuudelta. Vaikka meistä on hyvä, että hallitus ajattelee kasvua ja kehitystä yhteistyössä yksityisten sijoittajien kanssa, emme ole saaneet selville, mitä hallitus tarkalleen tavoittelee, Oliveros huomauttaa.
Talous on pitkässä ja jyrkässä alamäessä
Alueiden perustamista haittaavat USA:n ja EU:n asettamat talouspakotteet sekä maan talouden epävakaus ja oikeusvaltion horjuvuus. Ukrainan sodan aiheuttama häiriö maailman energiamarkkinoilla on tosin saanut Yhdysvallat ja Venezuelan epävirallisesti lähestymään toisiaan, mutta pakotteet ovat yhä voimassa eikä Venezuela ole päässyt takaisin Yhdysvaltain öljymarkkinoille.
Venezuelan talous on ollut jyrkässä laskussa seitsemän vuotta. Vuosikymmen sitten bruttokansantuote ylitti 300 miljardia euroa, nyt se on taloustieteilijöiden mukaan jossain 50 ja 60 miljardin euron välissä.
Maan tärkein tulonlähde, öljyntuotanto, on kutistunut kolmesta miljoonasta barrelista päivässä 600 000:een. Vientituloja etsitään myymällä raakaöljyä alennushintaan ja kauppaamalla kultaa, jota kaivetaan kaivosten aiheuttamista valtavista ympäristövahingoista piittaamatta.
Kiinan esimerkkiä seuraten
Erikoistalousalueita koskevassa laissa sanotaan, että sen tarkoitus on kehittää uusi tuotantomalli, edistää kotimaista ja ulkomaista taloudellista toimeliaisuutta sekä monipuolistaa ja kasvattaa vientiä. Lisäksi lain on tarkoitus edistää innovaatioita, teollista ja teknologista siirtymää ja työpaikkojen luomista sekä taata, että tuotantoprosessit ovat ympäristöllisesti kestäviä.
Hallituksen poliittisessa viestinnässä muuten taajaan esiintyvää sosialismia ei laissa mainita.
– Kiinan esimerkkiä seuraten erikoistalousalueita käytetään talouden lisääntyvän uusliberalisoinnin välineenä. Entinen öljytuotannon ja vaurauden jakamisen malli on kulutettu loppuun. Mutta erikoistalousalueita ei voi nähdä vain talouden näkökulmasta. Niissä piirretään uutta osattomuuden maisemaa, kun erityisesti naistyöläisten työvoima halpenee ja oikeudet kaventuvat, Terán sanoo.
Presidentti Maduro on elokuussa ehdottanut myös yhteistä erikoistalousaluetta Kolumbian kanssa. Alueen liike-elämän edustajat rajan molemmin puolin ovat ilmaisseet tukensa hankkeelle, joka palauttaisi vuodesta 2019 poikki olleet kauppasuhteet maiden välille.
– Erikoistalousalueiden luominen voi synnyttää Venezuelan eliittien välille uuden sopimuksen kahdenkymmenen poliittisen vastakkainasettelun vuoden jälkeen. Mutta protestit tällaisia sopimuksia vastaan jatkuvat, vaikkakin pirstaloituneina ja uusissa muodoissa, Terán pohtii.
lehti 