Energian hintakehitys
Energiaviraston tilastojen mukaan määräaikaisissa sopimuksissa sähkön hinta oli vuoden aikana lähes kolminkertaistunut.
Syksyä kohti mennessä useat sähköyhtiöt ovat luopuneet kokonaan määräaikaisista sopimuksista ja uusille sopimuksille on paikoin tarjolla ainoastaan pörssisähköä.
Sähkön hinta. Eurooppaa runtelevan energiakriisin uutisoinnilta on ollut vaikea välttyä, kun tiedotusvälineet ovat täyttyneet sähkön hinnannoususta kertovista jutuista.
Ongelman ydin on helppo sanoa. Eurooppa, Saksa etunenässä, sitoi itsensä täysin riippuvaiseksi venäläisestä maakaasusta. Jotkut yrittivät varoittaa, että se on vaarallinen tie.
Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että Suomessakin nämä äänet olivat harvassa. Itämeren kaasuputki nähtiin kaikkena muuna kuin poliittisena.
Nyt kun Venäjä on vähentänyt kaasutoimituksiaan, on energiamarkkina rikki. Edessä on vaikea talvi, kun kaasua ei ole tarpeeksi kotien ja teollisuuden tarpeiksi. Taantuma uhkaa.
Siksi tällä kertaa lähdimme kysymään, mikä auttaisi energiakriisiin.
Rauli Partanen, tietokirjailija
Euroopan akuutti energiakriisi johtuu pääosin päästöttömän energiatuotannon, eli tuuli-, aurinko-, vesi-, ja ydinvoiman vähyydestä, ja toisaalta Venäjältä aiemmin tuotujen fossiilisten ja biopolttoaineiden saatavuusongelmista.
Uuden tuotannon rakentaminen vie vuosikausia, joten siitä ei energiakriisiin ole ratkaisuksi. Ensi talvena meillä auttavat Olkiluoto 3 ja valmistumassa olevat tuulipuistot. Energian säästäminen esimerkiksi lämmityksessä tulee olemaan tärkeää. Mutta yhtä tärkeää on kulutuksen ohjaaminen niihin ajankohtiin, kun energiasta ei ole pulaa, esimerkiksi yöt ja tuuliset ajankohdat. Nämä ”halvat tunnit” löytyvät pörssisähkön hintoja seuraamalla, esimerkiksi Fingridin Tuntihinta -mobiiliapplikaatiosta.
Solidaarisuutta olisi, että myös kiinteähintaisella sopimuksella sähköä ostavat kiinnittäisivät tähän huomiota. Toivon olevani väärässä, mutta ennustan Euroopan talvesta hyvin vaikeaa. Solidaarisuuden ylläpitäminen onkin tärkeää, kun omat kansalliset ja kansalaisten edut alkavat tuntua naapureita tärkeämmiltä. Valtiotasolla tulee pitää huolta myös siitä, että ihmisten toimintakyky ja talous ei muserru kasvavien energialaskujen alla.
Kriisi on tilapäinen, ja tuleva toipuminen riippuu siitä, miten hyvin kriisiin reagoidaan ja miten tulevaisuudessa nykyisen kaltaisen kriisin toistuminen estetään.
Mai Kivelä, kansanedustaja
Akuutissa tilanteessa tärkeintä olisi, että ratkaisussa yhdistyy energiansäästö ja hintojen noususta eniten kärsivien ihmisten auttaminen kohdennetusti. Syy energiakriisiin on Venäjän aloittama sota. Energiaa käytetään aseena Eurooppaa vastaan. Tämä onnistuu, koska emme ole ajoissa tehneet välttämättömiä ilmastotoimia ja irtautuneet fossiilisista. Kuitenkin ilman jo tehtyä työtä tuontipolttoaineista irtautumiseksi olisimme Suomessa vielä vaikeammassa tilanteessa, kuten monessa muussa Euroopan maassa ollaan. Tämä on fossiilisen energian kriisi, joka osoittaa kuinka kiire meillä on siirtyä päästöttömään yhteiskuntaan.
Ratkaisu on siis kaikin keinoin vauhdittaa vihreää siirtymää ja lisätä kestävän energian tuotantoa. Jo ilmastokriisi yksin vaatii energiansäästöä, ja nyt myös hintojen nousu pakottaa siihen. Energiansäästöstä pitää tulla pysyvä normi läpi yhteiskunnan. Erityisen aiheellista on puuttua ylikulutukseen. Energiansäästö on myös keino osoittaa solidaarisuutta Ukrainalle.
Kohonneisiin hintoihin taas paras vastaus on mielestäni suorat tuet niitä tarvitseville. Varakkaiden ylikulutusta ei pidä tukea, eikä tukien pidä kannustaa kulutuksen lisäämiseen. Kriisi on osoittanut, kuinka energia tulee nähdä arvokkaana ja rajallisena asiana. Jälleen myös näimme, etteivät markkinat hoida, vaan tarvitaan yhteiskunnallista ohjausta.
Jarno Hartikainen, toimittaja
Oma synteesini asiantuntijoiden kirjavista ehdotuksista olisi seuraava: On vähän tapoja, joilla poliitikot voivat helpottaa tilannetta, mutta tapoja, joille he voivat sitä pahentaa, on lukemattomia.
Kun perusongelma on se, että energian kysyntä Euroopassa ylittää sen tarjonnan, lyhyellä aikavälillä ratkaisu on lähinnä energian säästö. Ikävä kyllä paras kannustin säästöihin on juuri korkea hinta. Luottaisin siihen, että yritysten kekseliäisyys ylittää taas poliitikkojen kekseliäisyyden. Yritykset voivat ajoittaa tuotantoa, tehdä teknologisia muutoksia ja muokata toimitusketjuja.
Ikävä kyllä kaikki säästöt tuskin ovat pehmeitä, esimerkiksi hoidettavissa tuotannon ajoittamisella, vaan seurauksena on myös tuotannon sulkemista, esimerkkinä nyt monet lannoitetehtaat Euroopassa.
Eikä tämä yhdessä talvessa ohi ole. Nyt pitäisi tehdä kaikki mahdollinen vauhdittamaan investointeja energiatehokkuuteen, kysyntäjoustoon, puhtaaseen energiatuotantoon ja fossiilisista irtaantumiseen.
Optimisti minussa haluaa ajatella, että oikein hoidettuna kriisi voi merkittävästi vauhdittaa Euroopan irtaantumista fossiilisista polttoaineista.
Energian hintakehitys
Energiaviraston tilastojen mukaan määräaikaisissa sopimuksissa sähkön hinta oli vuoden aikana lähes kolminkertaistunut.
Syksyä kohti mennessä useat sähköyhtiöt ovat luopuneet kokonaan määräaikaisista sopimuksista ja uusille sopimuksille on paikoin tarjolla ainoastaan pörssisähköä.
uutiskirje 
