KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ay-liike kiittää: EU aktiivinen työelämäasioissa – hyväksyi vähimmäispalkkadirektiivin

Erityisesti pienipalkkaiset kärsivät siitä, että työehtosopimusten kattavuus laskee.

Erityisesti pienipalkkaiset kärsivät siitä, että työehtosopimusten kattavuus laskee. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

SAK:n Pekka Ristelä kiittää EU:n kehitystä työmarkkina-asioissa.

Tuula Kärki
9.10.2022 7.00

Vaikka tuore vähimmäispalkkadirektiivi ei tule määrittämään suomalaisten palkkoja, suomalainen ammattiyhdistysliike iloitsee siitä. EU-parlamentti hyväksyi direktiivin pari viikkoa sitten.

– Direktiivistä hyötyvät kaikki työntekijät Euroopassa, jos se onnistuu nostamaan vähimmäispalkkoja siellä, missä on lakisääteiset vähimmäispalkat, ja lisäksi onnistuu edistämään työehtosopimusneuvotteluja sekä saamaan yhä enemmän työntekijöitä työehtosopimusten piiriin, sanoo Pekka Ristelä. Hän on kansainvälisten asioiden päällikkö SAK:ssa.

Vaikuttaa EU:n linjaan

ILMOITUS
ILMOITUS

Ristelä pitää erityisen merkittävänä sitä, että nyt saatu päätös vaikuttaa EU:n omaan politiikkaan jatkossa.

– Kun aiemmin EU on ohjeistanut jäsenmaita talouspolitiikassa hajauttamaan työehtosopimusjärjestelmiä ja työmarkkinajärjestelmiä, se nyt direktiivissä ohjaa vahvistamaan työehtosopimusneuvotteluja ja erityisesti alakohtaisia työehtosopimuksia, hän sanoo.

– Tämä on tärkeä muutos.

Ristelä myöntää, että direktiivi ei kuitenkaan sisällä varsinaista sanktiota jäsenmaille.

– Mutta siinä on artikla, joka edellyttää jäsenmailta yhdessä sen työmarkkinajärjestöjen kanssa suunnitelmaa työehtosopimusten kattavuuden parantamiseksi, jos kattavuus laskee alle 80 prosentin. Siinä on oltava konkreettisia keinoja ja aikataulu sille, miten työehtosopimusten kattavuutta saadaan parannettua.

Riittääkö ohjaavuus? Sen Ristelä arvioi riippuvan tavasta, jolla direktiivi pannaan käytäntöön jäsenmaissa.

– Mutta uskon, että direktiivillä on samalla tavalla vaikutusta kuin EU-tason poliittisella paineella vastakkaiseen suuntaan on ollut.

Ei määritä euromääriä

Direktiivi ei määritä minkään maan vähimmäispalkan euromäärää. Sen sijaan se velvoittaa ne maat, joissa on laki vähimmäispalkasta, määrittämään vähimmäispalkan tason direktiivin luettelemien näkökohtien mukaan. Se viittaa muun muassa ohjearvoihin, joiden mukaan vähimmäispalkan pitäisi olla vähintään 60 prosenttia maan keskipalkasta.

Sen sijaan Suomen kaltaisissa maissa, joissa työmarkkinajärjestöt neuvottelevat palkat, vähimmäispalkkaa ei tarvitse säätää. Asia, joka koskee kaikkia EU-maita työmarkkinajärjestelmästä riippumatta, on velvoite edistää erityisesti alakohtaisia työehtosopimus neuvotteluja.

Työnantajajärjestöt ovat vastustaneet direktiiviä. Ne ovat katsoneet, ettei EU:n ylipäätään pidä puuttua palkka-asioihin. Lisäksi ne ovat saattaneet arvioida, ettei nykyistä parempiin vähimmäispalkkoihin ei ole varaa.

– Tässä asetelmassa ei ole mitään uutta, Ristelä huomauttaa.

– Työnantajapuoli ylipäätään vastustaa työelämän tiukempaa sääntelyä ja parempia palkkoja.

Hyvät kymmenen vuotta

Ristelä arvioi, että vajaan kymmenen vuoden aikana, finanssikriisin jälkeen, EU:ssa on menty työntekijöiden kannalta hyvään suuntaan. Sitä ennen oli pitkä jakso, jolloin suunta oli toinen.

– Finanssikriisin jälkeinen politiikka johti ihmisten köyhtymiseen ja työttömyyteen. Työmarkkinajärjestelmiä hajautettiin ja ihmisiltä vietiin työehtosopimusten suoja, jolloin saatiin laskettua palkkoja. Tätä politiikkaa kritisoitiin paljon, kun nähtiin sen sosiaaliset seuraukset.

Pekka Ristelä

Pekka Ristelä Kuva: SAK

– Samaan aikaan populistipuolueet nousivat Euroopassa. Nähtiin, mihin ihmisten tyytymättömyys on johtamassa. Nähtiin myös, millaiseen tyytymättömyyteen pitää vastata myös EU-lainsäädännön kautta. Tällainen ajattelu on Manner-Euroopassa laajaa sekä perinteisten oikeisto että vasemmistopuolueiden piirissä. Luodaan vakautta sillä, että ansaitaan ihmisten luottamus hyvinvointipolitiikan ja työntekijöiden oikeuksien kautta.

Vahva työelämätoimija

Ristelä muistuttaa siitä, että EU on alusta alkaen ollut vahva toimija työmarkkina-asioissa. Sillä on paljon toimivaltaa, jota juuri nyt tarvitaan.

– Työntekijöiden oikeudet toteutuvat joissain tapauksissa entistä huonommin, koska olemassa olevat oikeudet eivät enää kaikissa työnteon muodoissa toteudu. Ne eivät toteudu esimerkiksi yrittäjillä, yrittäjän kaltaisessa asemassa olevilla työntekijöillä, itsensätyöllistäjillä tai alustatyöntekijöillä, hän sanoo.

– Esimerkiksi teettämällä työn alustatyönä voi saada perusteetonta kilpailuetua. Siksi komissio näkee sen ongelmaksi ja teki esityksen alustatyödirektiivistä.

Työehtosopimusten kattavuus on laskenut kautta Euroopan.

Iso yleiseurooppalainen ongelma on myös on se, että kollektiiviseen sopimiseen ja työehtosopimuksiin perustuva työehtojen määrittäminen on heikentynyt.

Hän muistuttaa siitä, että Suomessakin työnantajapuoli luo yhä enemmän painetta siihen, että neuvotteluja viedään yrityskohtaisiksi.

– Työehtosopimusten kattavuus on laskenut kautta Euroopan. Se on johtanut siihen, että palkat ovat laskeneet ja palkkaerot kasvaneet. Nimenomaan pienipalkkaiset ovat kärsineet tästä kehityksestä eniten.

– Tämä on vastakkainen sille suunnalle. Tässä pidetään hyvänä nimenomaan alakohtaisia neuvotteluja, koska niillä turvataan parhaiten riittävä palkkataso. Komission esittämät perustelut vähimmäispalkkadirektiiville ovat puuttumista tähän kehitykseen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään