KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria. Kuva: Kansallisgalleria/Gustaf Wilhelm Finnberg

Viaton piika leimattiin syylliseksi paloon. Huhu jäi elämään, vaikka se oli osoitettu virheelliseksi jo samana syksynä.

Arto Huovinen
18.10.2022 12.00

Kirjat

Kun olin kuusivuotias, perheemme muutti Turkuun. Ensimmäisen yön uudessa kaupungissa vietimme sukulaisissa Maariankadun ja Aninkaistenkadun kulmatalossa. Talon edessä jalkakäytävään oli upotettu muistolaatta, jonka teksti kiinnitti väistämättä huomion ja tuntui vähän pelottavaltakin: ”Tältä paikalta alkoi syyskuun 4 p vuonna 1827 Turun palo porvari Hellmanin talosta kaupungin pohjoiskorttelissa N:o 125, 126, 127.”

Seuraavana päivänä aloitin kansakoulun. Kaikille ekaluokkalaisille jaettiin kotiseutukirja Vanhaa ja uutta Turkua. Siinä kerrottiin, missä kaikissa asioissa Turku oli Suomen ensimmäinen tai ainakin paras. Kirjassa käsiteltiin tietysti myös Turun paloa, joskaan siitä ei ollut ylvästelyn aiheeksi.

Palo oli musertava isku silloiselle Suomen suurimmalle kaupungille. Rakennuksista tuhoutui kolme neljäsosaa. Kaupungin 14 000 asukkaasta 11 000 joutui kodittomaksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vaikka Turku jälleenrakennettiin aika nopeasti, suurpaloa pidettiin kaupungissa ratkaisevana sysäyksenä sille, että Turku jäi Helsingin varjoon.

Helsingistä oli tullut pääkaupunki jo vuonna 1812, ja senaatti oli siirretty Helsinkiin 1819. Turun palon seurauksena myös maan ainoa yliopisto siirrettiin Helsinkiin, ja tämä koski turkulaisiin kipeästi. Ainakaan 1800-luvulla oli vaikea myöntää, että yliopisto olisi joka tapauksessa siirretty pääkaupunkiin ennemmin tai myöhemmin.

Kansallisesti merkittävistä instituutioista Turkuun jäi vain arkkipiispanistuin.

Piika joutui aiheetta syypääksi

Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi luo kirjassaan Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827 elävän kuvan tuosta Pohjoismaiden historian suurimmasta kaupunkipalosta. Silminnäkijöiden ja aikalaisten autenttisten havaintojen perusteella voi kuvitella, miltä tuntui, kun palo syttyi, riehui valtoimenaan ja kyti raunioituneessa kaupungissa vielä pitkään.

Nykypäivän näkökulmasta kiintoisaa on se, miten huhupuheista syntynyt väärä käsitys palon syttymisestä jäi elämään paljon sitkeämmin kuin tutkittu totuus. Luultavasti itsekin olisin vielä vähän aikaa sitten syytä kysyttäessä arvellut, että huolimaton piika aiheutti palon.

Piialla on nimikin, Hellmanin talon palkollinen Maria Iisakintytär Vass. Palon vielä riehuessa kaupungilla ”tiedettiin”, että Hellmanin talossa oli keitetty talia ja talon pihassa oli helposti syttyviä aineita. Lisäksi Hellmanin talon väki oli vielä peitellyt huolimattomuuttaan, sulkenut portin palokunnalta ja yrittänyt omin voimin sammuttaa palon.

Mikään näistä väitteistä ei pitänyt paikkaansa. Tämä kävi vakuuttavasti ilmi jo 13. syyskuuta 1827 – siis vain yhdeksän päivää palon syttymisen jälkeen – alkaneessa kämnerinoikeuden tutkinnassa. Istunnoissa kuultiin kaikkiaan 68 todistajaa, ja vain yksi heistä esitti epäilyksiä Hellmanin väen huolellisuudesta.

Lokakuun 6. päivänä oikeus totesikin, ettei se ollut löytänyt ”pienintäkään syytä siihen, miten tai kenen toimesta tuli oli päässyt irti”.

Varmaa syytä ei tiedetä vieläkään. Todennäköisimpänä pidetään sitä, että naapuritalon savupiipusta lensi kipinä Hellmanin navetan katolle ja sytytti sen ylisille säilötyt kuivat heinät palamaan. Aninkaistenmäki oli tiheästi rakennettua, etupäässä vähävaraisen väen aluetta, jossa katot ja myös savupiiput olivat eri korkeuksilla.

Ensimmäinen globaali Suomi-uutinen

Virallisesta tutkinnasta huolimatta huhut olivat jo tuominneet Maria Vassin syylliseksi. Ne levisivät kulovalkean lailla. Venäläisten joukkojen komentaja toisti viestissään kenraalikuvernöörille perättömän väitteen talinkeitosta. Samaa kerrottiin turkulaisten kirjeissä muualle maahan.

Virheelliset väitteet levisivät edelleen lehtiin. Tukholman ja Pietarin kautta uutiset kulkeutuivat yhä kauemmaksi. Turun palo oli ensimmäinen maailmanlaajuisesti levinnyt Suomea koskeva uutinen – toki kuitenkin vain länsimaisessa kulttuuripiirissä.

Hannu Salmen mukaan lähes 50 eurooppalaista lehteä julkaisi uutisen Turun palosta syyskuun aikana. Brittilehtiin se ehti kolme viikkoa palon jälkeen. Yhdysvalloissa lehdet kertoivat palosta loka-marraskuun vaihteessa. Lopulta uutinen kulkeutui aina Australiaan saakka. Maaliskuussa 1828 tasmanialainen The Hobart Town Courier julkaisi tiiviin uutisen: ”Turussa, Venäjällä, syttyi syyskuussa hirvittävä tulipalo, joka aiheutti 13 miljoonan riikintaalarin tappiot.”

Kämnerinoikeuden päätös unohtui. Käsitystä piian syyllisyydestä toisti vuonna 1875 ilmestyneessä Maamme-kirjassaan Zachris Topelius. Kirjaa luettiin Suomen kouluissa aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti, ja näin viaton piikaparka sai kantaa leimaansa aina uusille sukupolville.

Topelius oli palon aikaan yhdeksänvuotias ja asui Uudessakaarlepyyssä, 342 kilometrin päässä Turusta. Väkeä ihmetytti outo valoilmiö taivaalla, jota Topelius kuvaili myöhemmin näin: ”Epämääräisen värisen tumman keskuksen ympärille kiertyi vaaleampi reuna, jolla oli harvinainen kalpeanpunainen loisto.”

Salmi toteaa tulimyrskyjä tutkineen asiantuntijan nojalla, että Topelius todella pystyi näkemään Turun palon kajon niinkin kaukaa. Kyseessä oli pyrocumuluspilvi, joka muodostui kuumuuden synnytettyä ilmavirtauksen kohti korkeuksia.

Hannu Salmi: Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827. Otava 2022. 240 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Mirkka Lappalaisen historiateos lähentelee dekkaria

Uusimmat

Suomalaisia ISAF-kriisinhallintajoukkoja partioimassa Sharar Bolakin piirikunnassa Afganistanissa marraskuussa 2011.

Kysymyksiä humanitaarisista interventioista: kolonialismia vai oikeutettua toimintaa ja miten keskustelut Valladolidissa vuosina 1550–1551 liittyvät siihen

Kaupan alan tyäntekijöillä menee taloudellisesti aiempaa huonmmin. Kuva on kauppakeskus Mall of Triplasta Helsingistä.

Kaupan työntekijöiden oma talous yhä heikompi

Teollisuuliitto on valmis tarvittaessa koviin toimiin. Sitä varten organisaatiomme on vuosien varrella hankkinut sellaista vaurautta, että tällaiseen taisteluun kykenemme, sanoo ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

”Translaki ei tule vaikuttamaan Päivi Räsäsen arkeen mitenkään – monelle se on elämän tai kuoleman kysymys”

 
02

Puolustusministeri myöntänyt vientiluvan puolustusmateriaalille Turkkiin – Li Andersson: Asiaa ei ole käsitelty hallituksessa, vientilupaa ei tulisi myöntää

 
03

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
04

Vartijaväkivalta ei ole uusi ilmiö – entinen graffitimaalari ja toimittaja kertovat kokemuksistaan

 
05

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

20 vuotta sitten: Vasemmistoliitto pohti demokratian rapautumista – Köyhät ja osattomat nukkuvat vaaleissa

27.01.2023

Kaatopaikka muuttui viherkeitaaksi Zimbabwen Bulawayossa

27.01.2023

Näin Turussa: Yhä 1 500 lasta jonossa neuvolaan

27.01.2023

Teollisuusliitto varautuu työtaisteluun: ”Aika käy vähiin”

27.01.2023

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

27.01.2023

Marin pyysi transihmisiltä anteeksi eduskunnassa käytävää keskustelua

26.01.2023

Turkin kiristykseen ei pidä suostua, Rauhanliitto kommentoi asevientiä

26.01.2023

Viime vuonna reaaliansioissa oli pahin lasku yli 60 vuoteen –  Li Andersson: ”Oikeisto on valintansa osoittanut”

26.01.2023

Hakkuut uhkaavat Uudenmaan lintumetsää: Kansanedustaja vaatii metsän säästämistä

26.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään