Mikä asia on viime aikoina työllistänyt sinua eniten, kansanedustaja Johannes Yrttiaho?
– Valtion talousarvioesitys ja energiakriisi. Kansalaisille suunnatut sähkötuet ja muut hintatoimet ovat täysin riittämättömiä. Sähkölle tarvittaisiin kansallinen hintakatto. Tukien omavastuut ovat aivan liian korkeita ja voimassaolo vain neljä kuukautta. Verovähennys on eduskunnalle annetun esityksenkin perusteluissa todettu lähinnä hyvätuloisiin tuloluokkiin kohdistuvaksi. Tuki on jälkikäteinen ja edellyttää siis hyviä tuloja ja talouspuskureita.
– Myös suorassa Kelan sähkötuessa on 400 euron kuukausiomavastuu. Kenellä pienituloisella sellaiseen on varaa? Suuri osa ihmisistä ei saa mitään tukea kasvaviin kustannuksiinsa. Tarvittaisiin enemmän suoria tukia ja sosiaaliturvan sekä eläkkeiden tuntuvat tasokorotukset. Etuudethan ovat jääneet jo ilman nykyistäkin inflaatiota pahasti jälkeen elinkustannuksista.
”Puheet ovat nyt täysin toiset kuin keväällä”.
Minkä asian nostaisit eduskunnan tärkeimmäksi tältä viikolta?
– Kuluneella viikolla käydyissä keskusteluissa muun muassa huoltovarmuudesta näkyy osaltaan kuinka niin sanottu ”turvallistaminen” ja suoranainen militarismi etenevät Suomessa vauhdilla. Korona ja Ukrainan sota ovat synnyttäneet ilmapiirin, jossa turvallisuussektorin viranomaiset, kuten puolustusvoimat, rajavalvonta, huoltovarmuuskeskus, Supo, kyber- ja hybridikeskukset, ovat vahvistaneet vaikutusvaltaansa yhteiskunnassa sekä budjettiosuuttaan.
– Hallitus ei ole onnistunut tai halunnut torjua tätä kehitystä. Samaan suuntaan on toki menty jo paljon pidempään, muun muassa sotilasmenot ovat kaudella 2019-23 kaksinkertaistuneet 3,1 miljardista 6,1 miljardiin euroon pitkälti hävittäjähankinnan vuoksi. Myös esimerkiksi Supon toimivaltuuksia on lisätty.
– Keskustelu itärajan aidasta ja aiemmin toimeenpannut viisumirajoitukset ovat tämän kehityksen kärjistymiä. On hälyttävää, kuinka valtiojohdon tasolla hyväksytään ja jopa yllytetään tällä tavoin venäläisvastaisiin asenteisiin ja suoranaiseen rasismiin.
– Taustalla on myös ilmeisen tietoinen pyrkimys liittää Suomi Baltian ja Puolan ulkopoliittiseen viitekehykseen, joka on Suomen kannalta varmuudella vaarallisin mahdollinen. Tätä linjaa näyttää ajavan erityisesti pääministeri, mutta kysymys kuuluu, kenen neuvoista tai ohjauksesta. Yhdysvallat ja Nato taitavat näin ajaa Suomea vastuuseen Baltian puolustuksesta.
Mikä oli vasemmistoliitolle viikon tärkein asia?
– Mielestäni vasemmistoliiton pitäisi vastustaa itärajalle suunniteltua aitaa. Kustannukset ovat satoja miljoonia ja rahat tarvittaisiin esimerkiksi kansalaisten toimeentulon helpottamiseen. Aidalla ei ole mitään konkreettista merkitystä, sillä halutaan symboloida uutta uljasta ulkopolitiikkaa ja maan kytkemistä Baltian ja Puolan viitekehykseen, sama tarkoitus siis kuin viisumikielloilla.
– Aika äkkiä kävi Marinin hallituksen ohjelman ihmisoikeusperusteisen ulkopolitiikan hylkääminen.
Mikä asia jäi tiedotusvälineiltä huomaamatta?
– Naton ja kumppanimaiden parlamentaarikot olivat koolla pikkuparlamentissa kuluneella viikolla. Nato käynnisti myös ydinsotaharjoituksen Belgiassa. Samassa yhteydessä useat suomalaispoliitikot puhuivat sen puolesta, että Suomi osallistuisi ydinaseharjoituksiin Naton jäsenenä ja vannoivat sotilasliiton ”ydinasepelotteen” nimiin.
– Puheet ovat nyt täysin toiset kuin keväällä, kun hakemuksen jättämisestä äänestettiin eduskunnassa. Vasemmistoliitto on ohjelmissaan sitoutunut siihen, että tukikohtia tai ydinaseita ei Suomeen sijoiteta. Koko jäsenyys Natossa on monen mutkan takana. Turkki on ryhtynyt ajamaan Suomen ja Ruotsin eritahtisuutta, mikä viittaa entisestään viivästyvään ratifiointikäsittelyyn. Mahdollisesti nykyisestä tarkkailijajäsenen statuksesta tulee hyvinkin pitkäaikainen.
Mikä on tämän viikon levysi/kirjasi?
– Kari Hotakaisen Opetuslapsi.
Kansan Uutiset julkaisee sarjaa, jossa vasemmistoliiton kansanedustajat vuorotellen kertovat politiikan viikosta.