Mielikuva työttömistä on muuttunut.
– Viisi vuotta sitten oli sallittua puhua työttömistä halveksivasti, Irma Hirsjärvi sanoo. Hänestä tuli Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja tuohon aikaan. Jyväskyläläinen Hirsjärvi on lisäksi vasemmistoliiton kunta- ja aluepoliitikko.
– Työttömät olivat tyhmiä, saamattomia, laiskoja sohvan pohjalla makaavia aloitekyvyttömiä henkilöitä.
Viimeistään pandemian aikana kuva oli muuttunut.
– Ymmärrettiin, että kuka tahansa voi joutua työttömäksi. Sitä alleviivasi ensimmäinen koronakevät, jolloin saattoi joutua työttömäksi, vaikka oli hyvin koulutettu ja halukas töihin. Paljon on aina kiinni sattumasta, saiko työpaikan, jota haki vaikkapa 120 muuta hakijaa, Hirsjärvi kuvailee.
– Myös yrittäjiä tipahti työttömyyteen ihan yllättäen. Tuli näkyviin myös asia, josta järjestössä olemme olleet huolissamme: Miten yrittäjien työttömyysturva toimii? Yrittäjän, työttömän ja työssäkäyvän raja on epäselvä, ja se aiheuttaa ihmisille selkeitä toimeentulo-ongelmia.
Työttömyyden kuva selkeytettiin
Hirsjärvi ottaa Työttömien Keskusjärjestölle osan kunniasta asennemuutoksen suhteen.
– Jo ennen minun aikaani järjestössä oli alettu kehittää tiedotusta. Teimme selkeän tiedotuskampanjan, jolla muutti kuvaa työttömyydestä. Se kohdistettiin päättäjille ja toimittajien avuksi.
Työttömien keskusjärjestössä oli tultu siihen tulokseen, että Suomessa ymmärretään huonosti, mitä työttömyys käytännössä tarkoittaa.
– Järjestämme esimerkiksi köyhyyteen pudonneiden ja kansanedustajien tapaamisia yhdessä luterilaisen seurakunnan kanssa. Työtön kohtaa kansanedustajan ja kertoo tarinansa. Tämä on yksi hyvin tehokas tapa tuoda esille se, että se verkosto ei toimi, jonka pitäisi estää ihmisen putoaminen, Hirsjärvi sanoo.
– Moni asia on ollut täysi yllätys niin kansanedustajille, ministeriöiden virkamiehille kuin sosiaaliturvan hallinnon ihmisille. Heille tuli uutena tietona sekin, miten yksinkertaisia ja ylitsepääsemättömiä ongelmia työttömällä voi olla. Esimerkiksi jos työttömänä lähdet opiskelemaan, sinulle voidaan tehdä olosuhdeselvitykset, joiden vuoksi toimeentulo katoaa kokonaan useaksi kuukaudeksi. Samankaltaisia esimerkkejä on lukematon määrä.
Järjestö on tehnyt töitä sen eteen, että työttömien oikeudet tunnettaisiin.
– Aiemmin nämä yritykset kilpistyivät paljolti poliittisten päättäjien ymmärtämättömyyteen.
Työttömän todellisuus ymmärretään nyt paremmin.
– Se vaikuttaa niihin toimintoihin, joilla pyritään saamaan työtön ja työnantaja kohtaamaan, Hirsjärvi sanoo.
– Kohtaamiselle on turhia esteitä, esimerkiksi se, ettei palkata ihmistä, joka on ollut yli vuoden työttömänä. Tai ei palkata, jos olet täyttänyt 50 vuotta. Jos olet 60, työpaikan saaminen alkaa olla mahdotonta.
Tilannetta on muuttanut se, että elämme työvoimapulan keskellä.
– Yllättävästi palkataankin niitä, joihin päin ei ole ennen edes katsottu.
Muutos on tapahtunut myös työpaikkoja välittävien rekrytointiyritysten kohdalla. Pitkään niiden algoritmit siivosivat listoilta ihmiset, jotka ne arvioivat huonoiksi työntekijöiksi.
– Todellisuudessa he olisivat saattaneet olla erinomaisia työntekijöitä, Hirsjärvi sanoo.
Kova ydin on poistettavissa
Vaikka yhä useammalle riittää töitä, työttömyyden kova ydin on ennallaan. Se on pitkäaikaistyöttömyys. Hirsjärven mielestä se on kuitenkin mahdollista poistaa kokonaan.
– Tämä on tärkein viestini kuntatasolle, jonne työllisyysasiat nyt siirtyvät nyt, kun hyvinvointialueet alkavat toimia, hän sanoo.
”Työttömän terveyttä ei saa jättää hoitamatta”
Ratkaiseva tekijä ovat terveystarkastukset.
– Työttömän terveyttä ei saa jättää hoitamatta, hän sanoo.
– Ihminen putoaa paljolti terveystarkastusten ulkopuolelle, kun jää työttömäksi ja työterveyshuollon ulkopuolelle. Ihminen syrjäytyy helposti, kun terveys heikkenee eikä jaksa muuta kuin olla kotona.
– Jos sen sijaan ihmisen terveys hoidetaan kuntoon, hänelle annetaan aikaa ja tukea, löytyy lisää aivan samanlaisia työntekijöitä kuin mitä nyt on töissä.
Hirsjärvi itse on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun työtön ei saa terveyspalveluja. Hänestä tuli pitkäaikaistyötön.
Hän on tohtori, jolla on pitkä ura tutkijana ja käsikirjoittajana. Hän on toiminut opettajana kouluissa, korkeakouluissa ja vetänyt useita kotimaisia ja kansainvälisiä kehittämis- ja tutkimushankkeita.
Sitten hän joutui työttömäksi. Samaan aikaan polvi petti.
– Jouduin olemaan kaksi ja puoli vuotta sairauslomalla, koska työttömänä en päässyt polvileikkaukseen. On todennäköistä, että työterveyden piirissä en olisi joutunut odottamaan kahta ja puolta vuotta rutiinitoimenpidettä.
Kaikki on kiinni asenteesta
Toinen asia, josta pitää huolehtia, on koulutus.
– Jos se ei ole kunnossa, pitää saada lisäkoulutusta. Siihen hallitus on antanut välineitä, mistä olen iloinen, Hirsjärvi sanoo.
– Meillä on hyvin koulutettuja ihmisiä työttömänä. Heiltä voi puuttua jotain pätkiä opinnoista, ja siksi ovat jumissa. Tällaiseen voisi vaikuttaa helposti.
Kolmas ja ehkä vaikein asia on muuttaa asenne pitkäaikaistyöttömiin.
– Tämä koskee ensisijaisesti työnantajia. Pitää ymmärtää, että pitkäaikaistyöttömissä on hyvää työvoimaa, Hirsjärvi toteaa.
Ihminen ei ehkä näytä hyvältä työntekijältä, jos terveydenhuolto ei ole toiminut. Hampaaton masentunut kuusikymppinen pitkäaikaistyötön ei houkuttele työnantajaa.
– Itse olen palkannut tällaisen henkilön aikanaan töihin vetämääni EU-projektiin. Hän pystyi hoitamaan tietotekniikan, kirjeenvaihdon ja puhelimeen vastaamisen, vaikka hänen työhistoriansa oli ihan muunlaisista töistä. Hän oli puoli vuotta tukityöllistettynä, hoiti hampaansa kuntoon ja onnistui palaamaan työelämään.
Hirsjärvi muistuttaa siitä, että lähes kaikilla pitkäaikaistyöttömillä on olemassa työhistoria.
– Myös he pystyvät uusintamaan osaamistaan.
Hyviä uudistuksia
Merkittävin syy kansalaisten asenteen muutokseen on ollut sillä, että vallassa on nykyhallitus.
– Tämä hallitus on tehnyt parempaa työllisyyspolitiikkaa kuin edellisten 30 vuoden aikana hallitukset yhteensä, Hirsjärvi kiittää Sanna Marinin (sd.) hallitusta.
– Sipilän hallituksen kohdalla mikään ei mennyt läpi. Ymmärrys ja asenne työttömiä kohtaa oli se, että köyhät vikisevät. Nyt tilanne on toinen.
”Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus tulee muuttamaan yhteiskuntaa syvällisesti.”
Tärkeimpänä uudistuksena työllisyyden kannalta hän pitää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Suomessa ei olisi noin 90 000 aikuista ihmistä, joiden ainoa koulutus on peruskoulu, jos laki olisi ollut aiemmin voimassa.
– Toisen asteen koulutuksen maksuttomuus tulee muuttamaan yhteiskuntaa syvällisesti, hän sanoo.
– Kuulun siihen joukkoon, jonka elämä olisi mennyt varmasti paljon helpommin, jos maksuttomuus olisi ollut voimassa jo silloin, kun kävin koulua. Olisin saanut jatkaa toiselle asteelle heti keskikoulun jälkeen, hän kertoo.
Hän kiittää hallitusta myös pandemian aikaisista toimista.
– Tuki oli poikkeuksellista. Esimerkiksi se, että suojaosa nostettiin 300 eurosta 500 euroon, helpotti monien elämää.
Muitakin toimia oli paljon: karenssi lyheni väliaikaisesti, samoin työssäoloehto, saatiin liikkuvuusavustus ja työttömyyskorvausten maksamista joustavoitettiin.
Hallituksen tuoreeseen esitykseen palkkatukiuudistukseksi hän ei kuitenkaan ole tyytyväinen.
– Vaadimme, että hallitus arvioi esityksen uudelleen. Tämä on iso kysymys monille järjestöille, hän sanoo.
Ongelmana on taloudellisen toiminnan käsite, johon liitetään kaikki tavaroiden ja palveluiden myynti. Kun esimerkiksi yhdistyksen yli 200 000 euron myyntiä pidetään taloudellisena toimintana, ja tällöin siltä evättäisiin oikeus sataprosenttisen palkkatuen saamiseen työntekijälle.
– Uudistuksessa ohitetaan se, mitkä ovat toiminnan kustannukset, ja jätetään huomioimatta uudistuksen sosiaaliset vaikutukset, Hirsjärvi arvioi.
Työttömien järjestön mukaan vaikutukset kohdistuvat etenkin kierrätystoimintasektorin työpaikkoihin ja yhdistysten tarjoamiin työpaikkoihin.
– Heikennyksestä kärsivät etenkin pitkäaikaistyöttömät, jotka eivät tule työllistymään yrityksiin, sekä palveluista hyötyvät vähävaraiset.