Talouspolitiikka tulee olemaan yksi ensi vuoden eduskuntavaalien pääaiheista, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ennakoi puheessaan ay-vasemmiston ja KSL-opintokeskuksen työelämäfoorumissa viikonloppuna.
Hänen mukaansa alkusoittoa on jo saatu, kun eri tahot julkisuudessa ovat esittäneet, että vasemmisto suhtautuu huolettomasti velkaantumiseen ja että vasemmisto on ollut väärässä ajaessaan suhdannetilanteeseen mitoitettua finanssipolitiikkaa.
Andersson puolusti harjoitettua politiikkaa ja muistutti, että useiden peräkkäisten kriisien takia velkaa on otettu lähes kaikkialla. ”Vasemmistohallitus” ei ole ollut mikään poikkeus.
– Koska velkaantuminen on ollut välttämätöntä, on oleellista on katsoa, miten Suomen velkaantuminen on kehittynyt suhteessa muihin maihin. Suomella on tällä hetkellä velkaa vähemmän, kuin mikä on EU:n keskiarvo ja olimme neljänneksi vähiten koronan takia velkaa ottanut maa, Andersson vertasi.
Velkakestävyyden näkökulmasta hän piti olennaisena työllisyyttä. Suomen työllisyysluvut ovat paremmat kuin kertaakaan 1990-luvun laman jälkeisenä aikana.
– Tämä hallituskausi on osoittanut oikeiston ratkaisut virheellisiksi. Leikkaamalla rajusti julkisia menoja ei saada kasvua ja työllisyyttä, vaan lisää eriarvoisuutta. Oikein mitoitettu finanssipolitiikka ja investoinnit uuteen osaamiseen ja vihreään siirtymään ovat paljon menestyksekkäämpi resepti Suomelle. Siksi näistä onnistumisista halutaan vaieta, Andersson ihmetteli lööppien puuttumista hyvistä työllisyysluvuista.
Kokoomukselta ei ylijäämäisiä budjetteja
Andersson suomi etenkin kokoomusta, joka aikoo keventää tuloverotusta ja tehdä ainakin neljän miljardin säästöt ensi kaudella, jos se pääsee valtaan. Hän muistutti, ettei kokoomus onnistunut vallassa ollessaan 2010-luvun aikana tekemään yhtäkään ylijäämäistä budjettia suurista menoleikkauksista huolimatta. Tämä johtui rikkaita eniten suosivista mittavista tuloveroalennuksista.
– Sen lisäksi, että kokoomus leikkaisi menoja, se haluaisi vähentää myös valtion tuloja. On päivänselvää, että mikäli menoleikkauksia tehdään miljardiluokassa, puhumattakaan neljän miljardin luokassa, silloin leikkuri iskee myös sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutukseen, aivan kuten se teki viimeksi. Miljardiluokan säästöjä ei ole mahdollista saada aikaiseksi yritystukia karsimalla tai kosteikkoviljelyn tukia vähentämällä, Andersson avasi kokoomuksen talousajattelua.
Meneillään oleva hallituskausi taas on hänen mukaansa osoittanut, että uusi talouspoliittinen malli on mahdollinen.
Huomio työelämän laatuun
Vasemmistolaisille ay-toimijoille puhunut Andersson sanoi, että työllisyysasteen osalta voi olla hyvinkin tyytyväinen tähän hallituskauteen, mutta vasemmistoliitossa olisi toivottu enemmän työelämän laadun ja työehtojen suhteen.
– Seuraavissa vaaleissa on siksi keskeistä puhua ei vain siitä, miten saada lisää työtä, vaan siitä, miten saadaan parempaa työtä ja kaikille riittävä toimeentulo.
Anderssonin mielestä tämä on erityisen tärkeää nyt, kun on nähty miten määrätietoisesti työnantajapuoli on käynyt hyökkäykseen suomalaista työmarkkinajärjestelmää kohtaan.
– Tavoite on selkeä: mitä pienempiin kokonaisuuksiin neuvottelut saadaan hajautettua, sen heikompi neuvotteluvoima on työntekijöillä.
Seuraavan hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi Andersson määritteli sen varmistamisen, että yleissitoviin työehtosopimuksiin ja luottamukseen perustuva työmarkkinajärjestelmä säilyy ja vahvistuu.
– Emme halua työmarkkinoille kaaosta, kuukausien mittaisia lakkoja emmekä työnantajien yksipuolista sanelua. Sopimiseen perustuvan työmarkkinajärjestelmän vahvistamiseksi luottamusmiesten asemaa on syytä vahvistaa ja luottamusmiehen asema neuvotteluosapuolena tulee kirjata lakiin.
Vähimmäispalkka ja myötämääräämisoikeus lakiin
Anderssonin mukaan myös riittävä vähimmäispalkka olisi perusteltua tuoda lakiin. Työntekijöiden neuvotteluasemaa tulisi Ruotsin mallin mukaisesti vahvistaa tuomalla myötämääräämisoikeus lainsäädäntöön. Se tarkoittaa, että riitatilanteissa asiaa tulkitaan työntekijän edun mukaisesti, kunnes riidan käsittely päättyy tuomioistuimessa.
Lainsäädäntötoimia tarvitaan Anderssonin mukaan myös työelämän epävarmuuden vähentämiseksi.
– Työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi on paheneva ongelma, johon hallitus on osaltaan pyrkinyt vastaamaan työsopimuslain uudistuksella, mutta lisätoimia tarvitaan. On kestämätön tilanne, että esimerkiksi Työneuvoston lausunto ruokalähettien asemasta työntekijänä ei johda muutoksiin ilman vuosia kestäviä oikeusprosesseja. Laissa tulisikin vahvistaa Työneuvoston toimivaltaa työsuhteen naamiointiin puuttumisessa.
Myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön kitkemiseen tähtäävän työn pitää edelleen jatkua.
– Tarvitaan esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointi, kanneoikeus ammattiliitolle ja tilaajavastuulain uudistus. Hallitus on laajentanut pakollisen veronumeron käyttöä, mutta tulevaisuudessa se on saatava yhä useammalle alalle. Seuraavan hallituksen onkin toimittava yhä määrätietoisemmin riistotalouden kitkemiseksi, ja tätä työtä on tehtävä tiiviissä yhteistyössä ammattiyhdistysliikkeen kanssa, Andersson asetti tavoitteita.
uutiskirje 