Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen pääsi esittelemään urakkatahdilla pienituloisten ostovoimaa lisääviä parannuksia keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluissa. Valiokuntiin lähetettiin esitykset joulukuussa maksettavasta ylimääräisestä lapsilisästä, laajasta lapsiperheiden ostovoimaa parantavasta paketista sekä vähävaraisille tarkoitetut tuet sähkön ja lämmitysenergian hintojen noustessa.
Keskusteluissa toimet saivat kannatusta vasemmalta oikealle. Kokoomuksesta toki kuultiin myös muistutukset velkaantumisesta, mutta näitä esityksiä ei vastustanut kukaan.
Hallitus esittää ensinnäkin, että joulukuun 2022 lapsilisä maksettaisiin lapsilisän saajille kaksinkertaisena.
– Esityksen taustalla on poikkeuksellinen taloustilanne, jossa muun muassa ruoan, energian ja liikkumisen kustannukset kotitalouksille ovat nousseet. Esityksellä halutaan tukea erityisesti lapsiperheitä ja lisätä lapsiperheiden ostovoimaa, Sarkkinen sanoi.
Pienituloisimmat lapsiperheet on esityksessä huomioitu siten, että toimeentulotukea myönnettäessä tulona ei otettaisi huomioon joulukuussa 2022 maksettavaa lapsilisää siltä osin kuin sen määrä ylittää tavanomaisen lapsilisän määrän. Tämän tarkoituksena on, että myös perustoimeentulotukea saavat hyötyisivät tuesta täysimääräisesti.
Pia Lohikoski piti erityisen merkittävänä viimeksi mainittua asiaa.
– Erityisen merkittävää on, että tuen saavat käyttöönsä täysimääräisenä myös ne pienituloisimmat lapsiperheet, jotka saavat toimeentulotukea. Tämän varmistamisesta lämmin kiitos ministeri Sarkkiselle.
Lapsilisään kaivattiin indeksisidonnaisuutta
Keskustelussa perättiin laajempaa lapsilisäuudistusta. Lapsilisän reaaliarvo on laskenut merkittävästi vuoden 1994 perhetukiuudistuksen jälkeen, sitä ei makseta enää 17 vuotta täyttäneistä, vaikka he eivät ole vielä aikuisia, ja indeksiin sitomattomana etuutena lapsilisän arvo valitettavasti joka vuosi laskee lisää, Lohikoski luetteli epäkohtia.
– Mielestäni lapsilisäjärjestelmä tulisi uudistaa ja korjata näiden asioiden osalta tämän päivän tarpeita vastaavaksi.
Joulukuun ylimääräistä lapsilisää esitti valtiovarainministeri Annika Saarikko kesällä. Jari Myllykosken mielestä oli halveksuttavaa, että esitystä kritisoitiin silloin keskustalaisen ministerin vaalitempuksi.
– Tässä on todellakin sydämellä koko hallitus ajatellut, että tässä tehdään nyt lapsiperheille sitä työtä, minkä hallituksen tarvitsee tässä tilanteessa tehdä.
Isommasta lapsilisäremontista Myllykoski nosti esiin vasemmistoliiton tavoitteen, ettei lapsilisä vähentäisi toimeentulotukea.
Myös Sarkkinen oli sitä mieltä, että lapsilisien ostovoima on jäänyt jälkeen vuosikymmenten saatossa. Selkeä syy on se, että lapsilisät eivät ole indeksisidonnainen etuus, toisin kuin lähes kaikki muut sosiaalietuudet.
– Näen itse, että pitkällä tähtäimellä lapsilisien indeksointi olisi paras tapa huolehtia siitä, että lapsilisät eivät jatkuvasti jäisi jälkeen – se olisi parempi kuin mitkään kertakorotukset – mutta kuten ymmärrämme, kyseessä on iso hallitusohjelmatasoinen päätös, jolla on merkittävä ja kauaskantoinen talousvaikutus.
Suurin osa pienituloisimmille
Lapsiperheiden ostovoiman vahvistamiseksi hallitus esittää 20 prosentin korotusta työttömyysturvan lapsikorotukseen, kymmenen euron korotusta opintorahan huoltajakorotukseen sekä viiden euron korotusta lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen vuodelle 2023. Toimeentulotukea saavien perheiden tukemiseksi esitetään toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan kymmenen prosentin korotusta ensi vuodelle.
Lisäksi lasten yksityisen hoidon tuen hoitolisän täyteen määrään esitetään 100 euron pysyvää korotusta. Sairausvakuutuslain lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuu jäädytetään vuoden 2022 tasoon vuonna 2023.
Sarkkisen mukaan esitettyjen väliaikaisten etuuskorotusten yhteisvaikutus olisi erityisesti pienituloisten kotitalouksien tuloja kasvattava.
– Muutoksista seuraavasta kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen yhteenlasketusta kasvusta noin 75 prosenttia kohdistuisi kolmeen pienituloisimpaan tulokymmenykseen. Perhetyypeistä merkittävintä kasvu olisi yksinhuoltajatalouksissa. Suhteellisesti pienituloisiksi luokiteltuihin kotitalouksiin kuuluvien lasten lukumäärää muutokset vähentäisivät arviolta vajaalla 5 000 lapsella.
– Ehdotetut etuuskorotukset suuntautuisivat niille perheille, joissa pienituloisuus on tutkimusten mukaan yleisintä, eli yhden vanhemman talouksiin, opiskelijaperheisiin sekä perheisiin, joissa on työttömyyttä.
Soraääniä ei juuri kuulu
Myllykoski kiitti Sarkkista tästäkin esityksestä, ja pani merkille, että eduskunnassa ei juurikaan kuulu soraääniä, kun puhutaan hallituksen hintojen nousun tukipakettikokonaisuudesta.
– Me kaikki olemme täällä hyvinkin valaistuneita siitä, että tämä hintojen nousu ja kustannusten nousu edellyttää toimia, ja tässä kohtaa on hyvin vähän kritiikkiä siitä, jos me joudumme tässä kohtaa ottamaan velkaa, sillä jos ei tätä tilannetta hoidettaisi nyt näillä tukitoimilla, saattaisi olla, että me olisimme suuremman velanoton tarpeessa, ja erityisesti sen inhimillisen kärsimyksen osalta, mihinkä syrjäytymisen ja huono-osaisuuden osalta ihmiset ja perheet voivat ajautua, tässä kohtaa on erinomaisen tärkeää, että hallituksella riittää rohkeutta tehdä näitä, ja mikä parasta, eduskunnassa ei ole juurikaan huomautettavaa sen suhteen, minkälaisia toimia hallitus on tehnyt.
Sähkötuet haastava viestintäkokonaisuus
Sähkötukea maksettaisiin tammi-huhtikuun 2023 sähköenergialaskujen perusteella. Tukeen olisi oikeus kotitaloudella, joka ei tulojen alhaisuudesta johtuen pysty täysimääräisesti hyödyntämään tuloverotukseen valmisteltavaa kotitalousvähennystä sähkölaskun perusteella.
Tukea maksettaisiin vakinaisen asunnon sähköenergiasta aiheutuneista kustannuksista. Tuki olisi 60 prosenttia kuukausittaisen sähköenergialaskun 400 euroa ylittävältä osalta. Tukea myönnettäessä otettaisiin huomioon enintään 1 500 euron sähköenergialasku kuukaudessa.
Väliaikaista sähkötukea haettaisiin Kansaneläkelaitokselta.
Sähkötuen mahdollisia saajia arvioidaan Sarkkisen mukaan olevan noin 100 000.
Pia Lohikoski toivoi hallituksen panostavan asiassa viestintään.
– On erittäin tärkeää, että nyt, kun tulee monia eri tukimuotoja – toisaalta sähkön verovähennys ja toisaalta tämä käsillä oleva Kelan sähkötuki – viestinnän täytyy olla erityisen selkeää. Tarvitaan suoranaista rautalankamallia, jotta ihmiset osaavat hakea oikeaa tukea, eikä kukaan tippuisi eri tukien väliin siksi, että haki ensin väärää tukea ja sitten se hylättiin.
lehti 