Nobel-palkittu kirjailija Imre Kertész (1929–2016) näki jo 2010-luvun alussa, mihin Viktor Orbánin nousu valtaan Unkarissa johtaisi. Guardian-lehden haastattelussa helmikuussa 2012 Kertész totesi, että ”unkarilaiset olivat lumoutuneet Orbánista” samalla tavalla kuin itsevaltaisista johtajistaan ennenkin.
– Unkari ei ole koskaan tuntenut demokratiaa. Sillä on kautta historiansa ollut taipumus valita väärin, ja sitä se tekee nytkin taistellessaan kansallisten etujensa nimissä Eurooppaa vastaan, Kertész sanoi.
– Voi syntyä vaikutelma, että maa palaisi suvereniteettiin, mutta jälleen kerran kaikki on menossa väärin.
”Ihmiset ovat vihaisia, jopa fidesziläisten joukosta on alkanut kuulua soraääniä.”
Vaikka Kertész näki mitä oli tulossa, hänkään ei kyennyt vastaamaan, miksi unkarilaiset toimivat vastoin omaa etuaan.
– Unkari on uhri, ainutlaatuinen maa Euroopassa, eikä sille ole mitään selitystä. Unkarilaiset pitävät kiinni kohtalostaan. Epäilemättä he epäonnistuvat lopulta, kuitenkaan ymmärtämättä miksi, Kertész päätteli.
Ruokkiva käsi vihollinen
Moni tavallinen unkarilainen on tänään yhtä ymmällään kuin kirjailija Imre Kertész oli kymmenen vuotta sitten.
Unkari on ollut EU:ssa toukokuusta 2004. Unionin jäsenmaana se on hyötynyt valtavasti tukirahoista, joiden saajana se on yksi suurimmista EU:ssa. Unkarilaiset voivat liikkua vapaasti ja tehdä töitä missä tahansa Euroopassa.
Maaliskuussa 2022 tehdyn kyselyn mukaan 86 prosenttia vastanneista kannattaisi EU:hun liittymistä, jos asiasta pitäisi päättää uudelleen.
Orbánin hallinto on kuitenkin nimennyt ”Brysselin” vihollisekseen, jota vastaan se on käynyt päivittäistä sotaa. Kyse on ollut EU:n arvoista, siis demokratian olemuksesta ja siihen kuuluvista oikeusvaltioperiaatteesta ja ihmisoikeuksista, joista Orbánin koneistolla on eri käsitys. Kleptokratiasta eli järjestelmällisestä varastamisesta on tullut Orbánin järjestelmää pyörittävä voima.
Orbán näyttää valinneen puolensa. Hän pitää esikuvana Kiinan valtiokapitalismia. Ystävyyttä presidentti Vladimir Putinin kanssa ei rikkonut edes Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Lännessä lähin liittolainen on Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump.
”Unkari on menetetty”
Viktor Orbánin Fidesz-puolue keräsi ennätysmäisen äänisaaliin huhtikuun 2022 vaaleissa. Orbánista tuli pääministeri jo neljättä kertaa peräkkäin. Hän on yksi pitkäaikaisimmista johtajista nyky-Euroopassa.
Fideszillä on ollut lyhyttä jaksoa lukuun ottamatta ehdoton enemmistö maan 199-paikkaisessa parlamentissa jo yli 12 vuotta, eikä se ole epäröinyt käyttää sitä.
Uusi perustuslaki ja siihen toistuvasti tehdyt muutokset ovat sementoineet Fideszin vallan pitkälle lähitulevaisuuteen. Orbánin koneisto hallitsee koko yhteiskuntaa. Arvostelijoiden mukaan kyse on klassisesta valtiokaappauksesta, joka on kuitenkin tehty demokratian keinoin äänestyskopeissa.
Kevään vaaleissa oppositio yritti yhteistyötä, mutta sen rivit ovat taas sekaisin surkean vaalimenestyksen jäljiltä. EU-parlamentin syyskuussa hyväksymän mietinnön mukaan Unkari ei ole enää demokratia, vaan ”vaaliautokratiaan” perustuva sekajärjestelmä.
– Fideszin jalansijaa on mahdotonta enää poistaa, vaikka oppositio joskus voittaisi, sanoo tutkimusjohtaja Jakub Jaraczewski Democracy Reporting International -ajatushautomosta (DRI).
– EU-komissiossakin on lopulta yksimielisyys, että Unkari on menetetty.
Kaikki tai ei mitään
EU:n koneisto on hidas ja jähmeä, eikä sillä ole ollut työkaluja, joilla se olisi kyennyt pysäyttämään Orbánin. Historialliseksi kuvattu hetki koitti kuitenkin viime huhtikuussa, kun EU-komissio otti käyttöön uuden työkalun, oikeusvaltiomekanismin, pakottaakseen Unkarin ruotuun. Sen avulla EU:lla on mahdollisuus sitoa tukien käyttö yhteisten sääntöjen noudattamiseen.
Syyskuussa komissiolta tuli yksimielinen esitys: Unkarilta tulisi evätä 7,5 miljardin euron edestä sille jo myönnettyjä koheesiorahoja. Summa vastaa 20:tä prosenttia Unkarin kaikista EU-budjetista saamista rahoista. Jäissä on yhä myös Unkarin osuus koronaelvytyspaketista, lähes 15 miljardia euroa tukia ja lainoja.
Gabor Harangozó, 46, Unkarin sosialistipuolueesta (MSZP) sanoo, että EU on ensimmäistä kertaa ottamassa vakavasti korruption ja oikeusvaltiorikkomukset Unkarissa. Mutta hänen mukaansa tämä ei enää riitä.
– Komissio kuitenkin maksaa ne tuet, joiden väärinkäyttöä on vaikea todistaa. Politiikan näkökulmasta on aivan sama, saako Unkari kaikki tuet vai vain osan niistä. Orbánin hallitus selviää, kunhan se saa jotain, Gábor Harangozó ennustaa.
Harangozó aloitti poliittisen uransa EU-meppinä ja toimi sen jälkeen kahdeksan vuotta Unkarin parlamentissa. Nyt hän johtaa MSZP:n ajatushautomoa, Budapestissa toimivaa Szociális Demokráciáért Intézet -järjestöä.
Harangozón mukaan Unkarissa ei ole unohdettu Orbánin valtaannousua edeltänyttä kriisiä, jonka keskiössä oli tuolloin MSZP:tä edustanut pääministeri Ferenc Gyurcsány. Vaalivoittonsa jälkeen julkisuuteen vuodetulla nauhalla Gyurcsány tunnusti karkeaa kieltä käyttäen, että hän oli valehdellut. Unkarin talous olikin romahtamaisillaan, ja edessä oli raju säästökuuri.
Gyurcsány erosi kesken toisen kautensa. Myöhemmin hän jätti myös MSZP:n ja perusti Demokraattisen koalition (DK), joka on nykyään Unkarin suurin oppositiopuolue.
DK:ta johtaa Gyurcsányn vaimo, europarlamentin jäsen Klára Dobrev, joka syyskuussa kertoi kokoavansa ”varjohallituksen” Unkariin. Gyurcsány on Unkarin ehkä vihatuin poliitikko. Orbánin hallituksen propagandassa koko oppositio on Gyurcsányn sätkynukke.
– Vaikka unkarilaiset eivät pidä demokratian alasajosta, he pelkäävät vielä enemmän oppositiota, Harangozó sanoo.
Kassa taas tyhjä, ihmiset vihaisia
Energia- ja talouskriisin takia Orbán on vaikeuksissa myös kotimaassaan. Ensimmäistä kertaa valtapuolue Fidesz ja sen kristillinen apupuolue KDNP ovat joutuneet perumaan vaalilupauksiaan.
Orbán käytännössä tyhjensi valtion kassan turvatakseen neljännen kautensa. Esimerkiksi lapsiperheille palautettiin kaikki heidän viime vuonna maksamansa tuloverot. Eläkeläiset saivat helmikuussa ylimääräisen kuukausieläkkeen, ja alle 25-vuotiaat vapautettiin kokonaan tuloverosta.
”Rezsicsökkentés” eli sähkön ja kaasun hinnan pitäminen matalalla valtiontuella on ollut Orbánin hallinnon lippulaiva. Myös monilapsisia perheitä on tuettu avokätisesti.
Unkarilaisia on järkyttänyt muutos, jonka myötä sähkön hinta kaksinkertaistuu ja kaasun peräti seitsenkertaistuu, jos kotitalouden niin sanottu keskimääräinen kulutustaso ylittyy. Lisäksi hallitus romutti pienyrittäjiä koskeneen matalan ja yksinkertaistetun verojärjestelmän. Nyt lähes puoli miljoonaa yrittäjää joutuu maksamaan ainakin 20 prosenttia korkeampia veroja.
– Ihmiset ovat vihaisia, jopa fidesziläisten joukosta on alkanut kuulua soraääniä, Gábor Harangozó kuvaa tunnelman muutosta.
Harangozó ennustaa, että ensi talvena kaatuu pieniä yrityksiä varsinkin maaseudulla ja pikkukaupungeissa.
Unkarissa vuotuinen inflaatio eli hintojen nousu oli elokuussa 15,6 prosenttia, yksi korkeimpia EU:ssa. Valtion alijäämä on 7,6 miljardia euroa. Forintti on syöksynyt kriittisenä pidetylle rajalle: yksi euro maksaa lähes 400 forinttia.
Tilanne alkaa muistuttaa 1990-luvun alkua (sosialismin romahdettua) tai Gyurcányn kuuluisaa puhetta. Yrityksiä kaatuu, työpaikkoja katoaa, eivätkä ihmiset pysty maksamaan laskujaan.
Syyllisiä länsi ja Venäjä-pakotteet
Gábor Harangozó sanoo, että normaalissa demokratiassa hallitus olisi jo kaatunut. Hän ei usko, että Unkarissa kävisi niin vielä lähitulevaisuudessa.
Tuore mielipidemittaus tukee Harangozón arviota. Oppositiota lähellä olevan Publicus-instituutin mukaan Fidesz on menettänyt 12 prosenttia kannattajistaan kesän aikana, mutta opposition suosio ei ole noussut. Fidesz olisi kyselyn mukaan selvä voittaja myös uusissa vaaleissa.
Harangozón mukaan ihmiset pysyvät Orbánin rinnalla joka tuutista vyörytettävän propagandan avulla. IDEA-instituutin tuoreen kyselyn mukaan vain kolme prosenttia Fideszin ja KDNP:n kannattajista pitää Venäjää vastuullisena Ukrainan sotaan.
– USA ja Nato ovat syyllisiä Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa. Hintojen nousu johtuu ainoastaan EU:n Venäjälle asettamista pakotteista. Orbán haluaa lopettaa sodan, koska Ukraina ei voi voittaa sitä. Harangozó luettelee hallituksen propagandaväitteitä.
– Valitettavasti iso osa uskoo niihin.
Käynnissä kampanja maineen palauttamiseksi
Unkari on riippuvainen Venäjän kaasusta ja öljystä mutta ennen kaikkea EU:n tukirahoista. Ymmärrettyään, että EU on vihdoin tosissaan, Orbánin hallinto on tehnyt taktisen täyskäännöksen ja aloittanut kampanjan Unkarin maineen palauttamiseksi. Ministeri toisensa perään on käynyt Brysselissä vakuuttamassa, että EU:n haluamat korjaukset lainsäädäntöön tehdään ja Unkariin voi yhä luottaa.
Syyskuussa valmistunut iso lakipaketti sisältää muun muassa ”riippumattoman” korruptionvastaisen toimielimen perustamisen.
EU on tunnettu kompromisseistaan. Yhtenä vaihtoehtona pidetään sitä, että EU vapauttaisi Unkarin koronaelvytysrahat mutta jäädyttäisi 7,5 miljardin koheesiorahat.
– En usko, että EU antaa Unkarin talouden romahtaa, sillä se johtaisi ketjureaktioon ja imaisisi mukaansa myös Saksan, Gábor Harangozó arvioi.
Pääministeri Orbán on ollut entistä itsevarmempi kevään näyttävän vaalivoiton jälkeen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan viilensi Budapestin ja Varsovan välit, mutta oikeusvaltiokiistassa Puola on ilmoittanut tukevansa Unkaria. Myös Italian oikeiston voitto oli hyvä uutinen Unkarille.
EU-tukien jäädyttämisestä päättää Eurooppa-neuvosto määräenemmistöllä, joka tarkoittaa vähintään 15:tä maata ja 65:tä prosenttia EU:n väestöstä.
– Orbánilla on yhä pelikortteja, hän voi esimerkiksi estää lisäpakotteiden asettamisen Venäjälle tai torpata yritysverouudistuksen. Paine luopua yksimielisyysvaatimuksesta kasvaa, tutkimusjohtaja Jakub Jaraczewski muistuttaa.
uutiskirje 
