Suomen työvoimapulan kärjessä ovat lähihoitajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat.
Eniten ylitarjontaa on yleissihteereistä, vaattureista, pukuompelijoista ja turkkureista, toimittajista, mainonnan ja markkinoiden yleissuunnittelijoista sekä johdon sihteereistä ja osastosihteereistä.
Näin kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina julkaisema ammattibarometri.
Kolme neljäsosaa pula-ammattien top 15 -listan ammateista on sotealalta.
Barometrin mukaan työvoimapulan kasvu on taittumassa lievästi. Valtakunnantasolla työvoimapula-ammateiksi määriteltiin tämän syksyn ammattibarometrissa silti edelleen yhteensä 56 ammattia 200 keskeisestä ammatista.
Työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä lisääntyi viime vuoden syksyyn nähden, mutta keväästä 2022 työvoimapula-ammattien määrä on hieman laskenut.
– Työllisyys- ja työttömyysluvut reagoivat viiveellä talouden käänteisiin. Laaja-alainen työvoimapula ei kuitenkaan hellitä, vaikka talous vetäisi henkeä muutaman kvartaalin yli, sanoo ministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Vaikka työvoimapula-ammattien määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt, on ”paljon pulaa työvoimasta” -ammattien määrä edelleen jatkanut kasvuaan. Paljon pulaa hakijoista on, jos alueen TE-toimistossa uskotaan esiintyvän laajaa puutetta sopivista työnhakijoista kyseiseen ammattiin.
Terveys- ja sosiaalialan ammattien jälkeen seuraavaksi eniten työvoimapula-ammatteja on rakennusalalla ja teollisuudessa. Muutamia rekrytoitavien puutteesta kärsiviä ammatteja on lisäksi ohjelmistoalalla, ravintola-alalla, siivouksen ja kiinteistönhuollon alalla sekä kuljetusalalla.
Potentiaalia parempaankin
Yleisestä työllisyyskehityksestä Pylkkänen kertoi, että tämän hallituskauden aikana on syntynyt 97 000 työpaikkaa. Potentiaalia olisi paljon enempäänkin, sillä ministeriön arvion mukaan kohtaanto-ongelman takia syntymättä on jäänyt 135 000 työpaikkaa.
Työvoimapulaa voisi paikata vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevistä. Heitä on 100 000.
Hallituskauden työllisyysasteen kasvu on tullut lähinnä osa-aikatyöstä, sillä tehtyjen työtuntien määrä ei ole juuri noussut. Osa-aikatyö on silti Suomessa muita pohjoismaita vähäisempää. Väestömäärään suhteutettuna tehdyt työtunnit ovat Suomessa pohjoismaiden suurimmat.
Suomen työllisyysaste on vanhalla mittaustavalla noussut lähelle 75 prosentin rajaa. 20–65-vuotiaiden työllisyysaste on 78,5 prosenttia.
uutiskirje 
