Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvosteli maanpuolustuskurssin avajaisissa ydinasepuheiden viime päivien arkipäiväistymistä, myös Suomessa.
– Tätä pidän vaarallisena kehityskulkuna. Todettakoon nyt selvästi: vaikka emme aseta ennakkoon rajoituksia Nato-jäsenyydellemme, ei Suomella ole minkäänlaisia aikeita tuoda ydinaseita maaperälleen. Enkä ole nähnyt mitään merkkejä siitä, että niitä olisi kukaan meille tarjoamassakaan.
242. valtakunnallinen maanpuolustuskurssi alkoi maanantaina Niinistön mukaan poikkeuksellisen jännittyneessä maailmantilanteessa.
– Tunnelma on kylmää sotaakin hyisempi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan Eurooppaan. Korean niemimaan tilanne on jälleen herkkä. Jännitteet Yhdysvaltain ja Kiinan välillä ovat kasvussa. Energia- ja taloushuolien keskellä koko Euroopalla on edessään hankala talvi.
Niinistön mukaan Ukrainalla on täysi oikeus ja kaikki oikeat syyt puolustautua.
– Venäjällä ei ole mitään oikeutta ja vain vääriä syitä hyökätä. Toistaiseksi ei ole mitään merkkejä siitä, että kumpikaan olisi valmis omista lähtökohdistaan luopumaan.
Suomen kantaa Niinistö piti selvänä.
– Ei ole ulkopuolisten asia sanelle ehtoja Ukrainalle, joka taistelee oman alueellisen koskemattomuutensa puolesta, omien kansainvälisesti tunnustettujen rajojensa sisällä. Päätös puolustautumisen jatkamisesta on Ukrainan, ja vain Ukrainan. Osana läntistä yhteisöä Suomi jatkaa tukeaan Ukrainalle ja Ukrainan kansalle niin kauan kuin sitä tarvitaan.
Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, presidentti toisti.
– Turvallisuutemme on hyvällä tolalla, varautumisemme taso on korkea. Mielelläni soisin, että vaarojen rinnalla puhuisimme paljon enemmän kaikesta siitä mikä meille tuo turvaa.
Ei ennakkoehtoja Natolle
Päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä Niinistö kutsui perustavaa laatua olevaksi muutokseksi Suomen poliittisessa historiassa. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan muuta kaikkea.
– Nato-jäsenyydestä tulee osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme, ei päinvastoin. Mutta siitä huolimatta, että Nato-kumppanuutemme on vuosien saatossa kehittynyt alati läheisemmäksi, nyt otettava ratkaiseva askel on suuri. Sekä konkreettisesti että henkisesti. Suomesta tulee sotilaallisesti liittoutunut maa.
Presidentti piti tärkeänä, että nyt keskitytään käynnissä olevaan liittymisprosessiin, eikä oteta jo uusia askeleita.
– Osa haluaisi määrittää jo etukäteen Suomen tulevan Nato-profiilin. Osa taas esittää ajatuksia kaikesta siitä, mitä Suomeen pitäisi jatkossa sijoittaa.
– Jäsenyyden hakemisen yhteydessä muutkaan maat eivät ole ennakkoon esittäneet erityisiä vaatimuksia tai rajoituksia, eikä niin tee Suomikaan. Suomen profiili Nato-jäsenenä muovautuu luontevasti aikanaan, muuttuvien olosuhteiden mukaisesti, käytännön työn ja kansallisen päätöksentekomme kautta.
Ydinaseet osa pelotetta
Suomi saa Niinistön mukaan Naton jäsenenä lisäturvaa sekä liittokunnan yhteisestä pelotteesta että yhteisestä puolustuksesta, ja osallistuu kummankin kehittämiseen.
– On tärkeä ymmärtää, että ydinaseet ovat olennainen osa Naton pelotetta. Ydinpelotteen luonteesta meillä on varmasti vielä paljon opittavaa, siitä käytäviin keskusteluihin osallistumme vasta jäseninä. Mutta selvää on, että Natolle ydinaseet ovat nimenomaan ennaltaehkäisyn väline, eivät itsetarkoitus.
Niinistö muistutti kaikkien YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten viimeksi tämän vuoden alussa yhdessä toteamasta: ydinsotaa ei voi voittaa eikä sellaista pidä koskaan käydä.
uutiskirje 
