Kansanedustaja Merja Kyllönen muistutti perusasioista vasemmistoliiton puheenvuorossa ennallistamisvälikysymyksessä.
– Miksi ennallistamisasetus ollaan säätämässä? Koska emme ole vapaaehtoisin toimin onnistuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, vaikka olemme olleet siihen sitoutuneita. Ennallistamisasetuksella tähdätään EU-tason vahvempien toimien lisäksi uuden kansainvälisen sopimuksen aikaan saamiseen ja monimuotoisuuskadon konkreettiseen pysäyttämiseen.
Suomi on sitoutunut YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen ja Euroopan unionin biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on kääntää luonnon monimuotoisuus elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on edesauttaa kansainvälisen yhteisön sitoutumista siihen, että vuoteen 2050 mennessä kaikki maailman ekosysteemit on ennallistettu.
Oppositiolle Kyllönen totesi, että sen olisi hyvä tiedostaa toissijaisuushuomautustenkin täyttävän lähinnä sisäpoliittisia tavoitteita kokonaisuudessa, johon Suomi on aiemmin sitoutunut ja vapaaehtoisin toimin epäonnistunut sitoumukseen vastaamisessa.
Luonnon monimuotoisuuskatoa Kyllönen piti ihmiskunnalle ja planeetalle luonnon vakavampana uhkana kuin ilmastonmuutosta.
– Monimuotoisuuskato etenee nopeammin ja on hyvä muistaa, että laji voi kuolla sukupuuttoon vain kerran. Luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen vastaamista ei voi vierittää toisen maan vastuulle, koska metsittäminen tai vesistöjen hoito Saksassa ei korjaa vesistöjen tilaa tai vahvista heikentynyttä monimuotoisuutta Suomessa. Luonnon monimuotoisuuden kautta kehittyvät myös uudet lajit ja ekosysteemit, jotka selviytyvät muuttuvissa olosuhteissa.
Suomi ei palaa 1950-luvulle
Ennallistamisasetuksessa on kyse siitä, että sen alaisten toimenpiteiden olisi katettava vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.
Asetukseen sisältyvät meret, järvet, tunturit, suot, maaseutu ja kaupunkiluonto metsien lisäksi.
– Koko Suomea ei ole tarkoitus palauttaa 1950-luvun kehitystasolle, eikä EU:n ennallistamisesitys puutu siihen, miten ja missä osassa maata Suomi ennallistaa luontoaan, kunhan Suomi vain pääsee EU:n yhteisesti asettamiin tavoitteisiin. Päätösvalta ennallistamistoimien kohdentamisesta on Suomen omissa käsissä, Kyllönen tähdensi.
Hän kutsui totuuden vääristelyksi yksityisten metsän- ja maanomistajien pelottelua siitä, että he menettäisivät omistamiensa alueiden päätösvallan.
– Ennallistaminen kannattaa kohdentaa valtion maille ja erityisesti vesialueille. Suomella on myös mahdollisuus tarjota rahallista kannustinta niille yksityisten alueiden omistajille, jotka haluavat vapaaehtoisesti osallistua luonnon ennallistamiseen.
Kymmenkertaiset hyödyt
Luontokadon pysäyttäminen toisi vasemmistoliiton näkemyksen mukaan kustannuksiin nähden kymmenkertaiset hyödyt. Ne ilmenisivät ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja luonnonkatastrofien ehkäisemisen kautta.
Euroopan komissio on arvioinut, että Suomelle kohdistuisi ennallistamisesta vuosittain 931 miljoonan euron kustannukset ja 9,7 miljardin euron vuosittaiset hyödyt.
– Hyöty on laskettu arvioimalla, että ennallistaminen auttaisi sopeutumaan ilmastonmuutokseen, estämään ja vähentämään luonnonkatastrofien vaikutuksia sekä parantamaan veden, ilman ja maaperän laatua, Kyllönen sanoi.
Hän piti todennäköisenä asetuksen etenemistä Euroopan parlamentissa.
– Joten täällä käytävän keskinäisen käräjöinnin sijasta voimavarat kannattaa kohdistaa siihen, että Euroopan parlamentissa saamme muutetuksi asetusta tarpeelliseksi katsomiltamme osin.
– Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tukee ratkaisukeskeistä ja vaikuttamaan pyrkivää linjaa myös ennallistamisasetuksen käsittelyssä ja on valmis tekemään hartiavoimin töitä parlamenttiin kohdistuvassa vaikuttamisessa. Hallituksella on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän luottamus, ryhmäpuhe päättyi.
lehti 