Kaupan liitto perui tiistaina neuvotteluajat palkkaratkaisun löytämiseksi kaupan alan työehtosopimuksen jälkimmäiselle puoliskolle.
Palvelualojen ammattiliiton PAMin pääekonomisti Olli Toivanen arvioi, että tilanteen taustalla on työnantajien halu odotella teollisuuden palkkaratkaisuja kaupan neuvottelujen pohjaksi.
– Näin kuulemma huolehditaan vientiteollisuuden kilpailukyvystä,Toivanen kirjoittaa PAMin blogissa
”Myyjien palkoilla ei ole tosiasiallista vaikutusta viennin kilpailukykyyn.”
– Kokemustahan tästä toki jo on. Kiky-aikana tyydyttiin kilpailukyvyn nimissä pakkolakien uhalla nollakorotuksiin, ja viime vuosinakin palkkaratkaisuja on tehty ”vienti edellä”.
Toivanen viittaa kaupan liiton tiistaina antamaan tiedotteeseen, jonka mukaan Suomen kansantalous on riippuvainen viennistä ja siksi kaupan palkkaneuvottelut eivät ole mahdolliset ennen kuin vientiteollisuutta edustavat Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus ovat saaneet omat neuvottelunsa päätökseen ja määrittäneet kustannustason, jonka raameissa viennin kansainvälinen kustannuskilpailukyky ei vaarannu.
– Toisin sanoen palvelualojen palkankorotuksia on työnantajaliittojen tarkalla koordinaatiolla ja valtakunnansovittelijan valvovan silmän alla painettu teollisuuden asettamaan tasoon tai sen alle. Ei tarvita sen kummempia laskelmia osoittamaan, että samoilla prosenttikorotuksilla euromääräinen ero matala- ja korkeapalkkaisten toimialojen palkoissa vain kasvaa ja kasvaa.
Hurjat voitot
Toivanen muistuttaa siitä, että kaupan alan voitot ovat kasvaneet nopeasti. Tukku- ja vähittäiskauppatoimialan liikevoitto kasvoi 64 prosenttia vuosina 2012–2021. Samaan aikaan näiden toimialojen henkilöstökulut kasvoivat 8,9 prosenttia.
Toivanen leikkii ajatuksella, että kaupan alan yritysten omistajat olisivat vuonna 2021 tyytyneet samaan liikevoittoprosenttiin kuin vuonna 2012.
– Tällöin palkkoja sekä muita henkilöstökuluja olisi voitu maksaa 16,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021 todellisuudessa maksettiin – hintoja korottamatta, jo ennen kuluvan vuoden ennätystuloksia, hän laskee.
Toivanen toteaa, että kaupan alan osalta piilottelu vientivetoisten ratkaisujen takana ei auta vientiä eikä kaupan alan työntekijöitä.
– Se auttaa kaupan alan yritysten omistajia, hän muistuttaa.
Tuottavuuden kasvu nopeaa
Toivanen arvioi lisäksi, että työn tuottavuuden kasvu on ollut kaupan alalla nopeampaa kuin teollisuudessa.
– Kymmenien tuhansien vähittäiskaupan myyjien, varastotyöntekijöiden ja muiden ammattilaisten palkoilla, joista piti jouluun mennessä sopia, ei ole mitään tosiasiallista vaikutusta viennin kilpailukykyyn. Silti vastuu vientimenestyksestä haluttaisiin asettaa näiden matalapalkkaisten työntekijöiden harteille, hän sanoo.
– Siltä pieneltä osin kuin kaupan palkat viennin kilpailukykyyn vaikuttavat, on työn tuottavuuden kasvu kaupan alalla auttanut kantamaan korret kekoon ja vähän päällekin. Vuodesta 2012 vuoteen 2021 työn tuottavuuden kasvu tukkukaupassa on ylittänyt teollisuuden tuottavuuden kasvun 10,9 prosenttiyksiköllä. Vähittäiskaupassa tämä luku on 26,5 prosenttiyksikköä.
uutiskirje 