Turkki on aloittanut uuden hyökkäyksen Pohjois-Syyrian kurdialueille. Kritiikkiä siitä on kuulunut Suomessa hyvin vähän, puhumattakaan virallisesta hyökkäyksen tuomitsemisesta. Sen on pistänyt merkille vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo, joka nosti hyökkäystä esiin viime viikolla sosiaalisen median kanavillaan.
– Hiljaisuus sattuu korviin. Koko tämän vuoden on ollut hämmentävää, kuinka hiljaa Turkin sisäisistä ja sen rajojen ulkopuolelle ulottuvista ihmisoikeusloukkauksista olemme olleet, Honkasalo sanoo KU:n Kaikki uusiksi -podcastin uusimmassa jaksossa.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat tällä hetkellä kiinni Unkarista ja Turkista. Turkki käyttääkin syntynyttä tilannetta taktisesti hyväkseen, Honkasalo sanoo
”Nyt Turkki tekee täysin samaa, eikä reaktioita ole.”
Honkasalo kertoo vierailleensa kansanedustajien paneelikeskustelussa, jossa kysyttiin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia länsimaisten arvojen korostumiselle. Honkasalon mukaan kaikki kansanedustajat näkivät länsimaisten arvojen eli ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen korostuneen entisestään Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
– Omassa puheenvuorossani korostin, että ne ovat kyllä selkeitä, mutta on tiettyjä ihmisoikeusloukkauksia, joiden kohdalla vaikenemme tällä hetkellä. Se koskee erityisesti Turkkia. Se on erityisen surullista kurdivähemmistöjen näkökulmasta.
Uussuomettunut maa
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kommentoi viikonloppuna Helsingin Sanomain haastattelussa, että Suomessa eletään uussuomettuneisuuden aikaa.
Honkasalolta kysyttiin samaa viime perjantaina. Hän näkee asian samalla tavalla.
– Jos ajattelee, kuinka paljon meillä on keskustelua suomettumisesta, tämä on todella kiinnostavaa. Eihän tämä koske pelkästään Turkkia, vaan myös uusia kauppakumppaneita, joita haetaan ja jossain määrin myös Kiinaa.
– Uiguurien kysymykset eivät ole olleet kovin näyttävästi esillä.
Honkasalo huomauttaa, että vuonna 2019 Suomessa tyrmistyttiin, kun Turkki hyökkäsi kurdialueille.
– Nyt Turkki tekee täysin samaa, eikä reaktioita ole. Olemmeko tosiaan sitä mieltä, että meidän määritelmämme terrorismista ja sen uhasta ovat samankaltaiset Turkin kanssa.
Yksinäiset maat
Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat Turkin kanssa yhteisymmärrysasiakirjan kesällä Nato-huippukokouksen yhteydessä. Sen jälkeen Turkki oli valmis tukemaan jäsenneuvottelujen aloittamista Suomen ja Ruotsin kanssa.
– Sen viittaukset erityisesti Pohjois-Syyrian PYD-puolueeseen ja YPG-joukkoihin ovat hyvin ongelmallisia.
Honkasalo hämmästelee, miten sotilasliitto päästi Madridin huippukokouksen kaltaisen tilanteen ylipäätään syntymään. Suomi ja Ruotsi täyttävät kirkkaasti sotilasliiton jäsenkriteerit.
– Miten voi olla, että kaksi maat jätetään täysin yksin diktaattorin kanssa neuvottelemaan. Kun totesin tämän pari viikkoa sitten, moni tulkitsi minun muuttaneen Nato-kantaani. Eihän se siihen liity. Se liittyy siihen, että tämä prosessi on täysin absurdi.
uutiskirje 
