Yhdenkään perulaisnaisen ei pitäisi kuolla, saada fyysisiä tai psyykkisiä vaurioita tai tulla kohdelluksi rikollisena siksi, että hänellä ei ole mahdollisuutta aborttiin, sanoo Rocio Gutiérrez, synnytyslääkäri ja feministisen kansalaisjärjestön Manuela Ramos -keskuksen apulaisjohtaja.
Perussa abortin perusteeksi eivät riitä raiskaus tai sikiön epämuodostumat. Ainoat hyväksytty hoidollinen peruste on säästää raskaana olevan naisen henki tai häntä uhkaavat pysyvät ja vakavat terveysongelmat.
Peru ei ole liittynyt naapurimaissaan meneillään olevaan ”vihreään aaltoon”. Vihreä väri kuvaa muutoksia, joita naisliikkeet ovat saaneet maansa lainsäädäntöön esimerkiksi Uruguayssa, Kolumbiassa, Argentiinassa ja joissain Meksikon osavaltioissa, joissa varhaiset abortit ovat sallittuja. Kuubassa abortti on ollut laillinen vuosikymmeniä.
Komplikaatiot yleisiä
Latinalaisessa Amerikassa yleisesti suhtaudutaan aborttiin ankarasti, eivätkä monet alueen maat tunnusta naisen oikeutta päättää raskaudestaan missään olosuhteissa. El Salvadorissa, Hondurasissa, Nicaraguassa, Dominikaanisessa tasavallassa ja Haitissa abortti on aina laiton ja joissain tapauksissa siitä määrätään kovia rangaistuksia.
Costa Ricassa, Guatemalassa, Perussa ja Venezuelassa abortti on sallittu vain harvoissa tapauksissa. Boliviassa, Brasiliassa, Chilessä ja Ecuadorissa ehdot ovat väljemmät.
– Perun julkisessa terveydenhuollossa hoidetaan joka vuosi noin 50 000 naista aborttiin liittyvien komplikaatioiden vuoksi, Gutiérrez kertoo.
– Luku ei sisällä kaikkia abortteja, vaan pelkästään niiden naisten määrän, jotka ovat päässeet julkisen terveydenhuollon piiriin.
Gutiérrezin mukaan hoidetut tapaukset ovat jäävuoren huippu. Hänen mukaansa jokaista verenvuodon tai tulehduksen vuoksi hoitoon hakeutunutta kohden on ainakin seitsemän ilman terveydenhuoltoa abortistaan selvinnyttä.
Abortin tehneiden naisten kohtelu terveydenhuollossa on syrjivää. Heidät tuomitaan ja heitä syyllistetään. Heitä myös ilmiannetaan poliisille. Lain mukaan lääkärin on ilmoitettava havaitsemistaan laittomista aborteista viranomaisille.
Gutiérrez viittaa seurauksiin, joita ei-toivottu raskaus erityisesti nuoren naisen elämään tuo Perun kaltaisessa ”seksistisessä maassa”, jossa naiselta usein puuttuu oikeus päättää seksuaalisuudestaan ja lisääntymisterveydestään.
Vahinkoraskaudet tavallisia
Rocio Gutiérrez kertoo, että yli 60 prosenttia perulaisista naisista tulee tahtomattaan raskaaksi jossain elämänsä vaiheessa.
Jos ei-toivotut raskaudet olisi keskeytetty kokonaissyntyvyys olisi Perun tilasto- ja informaatiokeskuksen mukaan vuonna 2021 ollut noin 1,3, kun se nyt on 2,0.
– Ei-toivottuihin raskauksiin johtavat seksuaalikasvatuksen, naisten ehkäisykeinojen sekä oikea-aikaisen perhesuunnittelun puute Pandemian aikana tilanne heikkeni entisestään. Tilanteen korjaa tietenkin oikeus lailliseen ja turvalliseen aborttiin, Gutiérrez toteaa.
Raskauden keskeytyksiä ympäröivä salamyhkäisyys haittasi Fátima Guevaraa, kun hän 19-vuotiaana tuli tahtomattaan raskaaksi ja päätti käyttää Misoprostolia, Maailman terveysjärjestö WHO:n hyväksymää raskauden keskeyttävää lääkettä.
– En kertonut vanhemmilleni, sillä he ovat katolisia ja olisivat pakottaneet minut jatkamaan odotusta. He ovat aina painottaneet minulle, että abortti on paha asia. Sitten aloin miettiä, miten raskaus muuttaisi elämääni, enkä tuntenut itseäni kypsäksi kasvattamaan lasta, hän selittää.
Guevaran mukaan sekä hän että hänen kumppaninsa olivat tietämättömiä. He hankkivat Misoprostolia epävirallisia reittejä. Guevara käytti lääkettä kuitenkin väärin, eikä keskeytys onnistunut.
Hän turvautui veljeensä, joka vei hänet ensin ultraäänitutkimukseen.
– Sikiön sydämenlyöntien kuuleminen kosketti ja sai minut tuntemaan syyllisyyttä, mutta pysyin päätöksessäni.
Saatuaan oikeat ohjeet Guevara saattoi keskeyttää raskauden, eikä hänellä tänään psykologian opintojaan lopettelevana 23-vuotiaana ole epäilystäkään siitä, oliko päätös oikea.
lehti 