Brasilian vasemmistolainen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva on luvannut parantaa alkuperäisasukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja elinoloja. Se on iso muutos verrattuna äärioikeistolaisen Jair Bolsonaron politiikkaan, jonka sanottiin lähenneen ”etnomurhaa”.
Brasiliassa on rekisteröity 305 alkuperäiskansaa, joihin kuuluu vajaa miljoona maan liki 215 miljoonasta asukkaasta. Perustuslaki vuodelta 1988 turvaa intiaaneille oikeuden perinteisiin maa-alueisiinsa sekä kieleensä ja kulttuuriinsa.
Brasiliassa on määritelty 486 intiaaneille kuuluvaa maa-aluetta. Ne kattavat 13 prosenttia pinta-alasta, ja niistä 90 prosenttia sijoittuu Amazonin sademetsiin. 235 alueen osalta rajanveto on kesken.
Bolsonaron presidenttikaudella (2019–2022) rajanveto ei edistynyt lainkaan. Sen sijaan metsänhakkuut ja laiton kaivostoiminta alueilla kiihtyivät. Lisäksi Bolsonaro nimitti hengenheimolaisiaan alkuperäiskansojen asioita hoitavien laitosten, kuten Funai-säätiön, johtoon.
– Bolsonaron hallituksen aggressiivisuus intiaaneja kohtaan sai aikaan sen, että aiemmin alkuperäiskansoista vähät välittäneetkin ihmiset heräsivät huomaamaan niiden merkityksen maamme tulevaisuudelle, Instituto Socioambientalin perustajiin kuuluva Marcio Santilli arvioi.
Se näkyi syksyn vaalituloksessa. Parlamenttiin valittiin viisi alkuperäiskansoihin kuuluvaa ehdokasta, joista kaksi kampanjoi näkyvästi intiaanien asian puolesta. Heistä Sônia Guajajara nousee alkuperäiskansojen asioiden ministeriksi Lulan hallitukseen.
Edellisellä kaudella alkuperäisasukkaita yksinään edustanut Joenia Wapichana ei tullut valituksi uudelleen. Ennen häntä Brasilian parlamentissa oli istunut vain yksi intiaani, Mario Juruna, joka valittiin vuonna 1982.
lehti 