Eduskuntavaaleja kohti mennään lähes päivittäisillä vaalipaneeleilla. Keskiviikkona oli vuorossa korkeakoulutettujen Akava ja pääaiheena koulutus ja sen tulevaisuus.
Vasemmistoliittoa edustanut Veronika Honkasalo sanoi, että tällä vaalikaudella käynnistetty koulutuksen kunnianpalautus on vasta alussa ja sitä pitää jatkaa.
– Eri puolueet varsinkin oikealta esittävät valtavia leikkauslistoja. Me olemme sitä mieltä, että sellaisia ei ole mahdollista toteuttaa ilman että ne kajoavat koulutukseen. Me emme halua missään nimessä kajota koulutukseen, me haluamme haluamme turvata sen määrärahat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime viikolla sivistyskatsauksen, jonka mukaan vuosituhannen vaihteessa alkanut oppimistulosten lasku on Suomessa ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen nopeaa. Väestön koulutustason lasku on jatkunut vuosikymmeniä.
Honkasalon mukaan hälyttävät tulokset johtuvat siitä, että oppimisessa on tapahtunut eriytymistä ja suurta polarisaatiota.
– Meillä on lapsia ja nuoria, jotka voivat erittäin hyvin, ja sitten meillä on yhä suurempi määrä nuoria, jotka voi tosi huonosti. Koulutukseen pitää resursoida jokaisella asteella. Oppimisen tuki on meillä pääprioriteetti ensi hallituskaudella, Honkasalo kertoi vasemmistoliiton tavoitteista.
Maria Ohisalo (vihr.) muistutti vuoden 2015 vaaleja edeltäneestä koulutuslupauksesta, jossa tulevat hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset lupasivat, että koulutuksesta ei leikata. Ja sitten leikattiin kokoomuslaisen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla erityisen rankasti.
– Sitä työtä me olemme nyt paikanneet. Yli 800 miljoonaa on laitettu lisää koulutukseen, Ohisalo kertasi pian päättyvää hallituskautta.
Orpo lupasi koulutukselle erityissuojelun
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli yksi vuonna 2015 rikotun koulutuslupauksen antajista. Nyt Orpo antoi uuden.
– Koulutuksen pitää olla kaikista ilmeisistä syistä keskiössä. Olen sanonut, että vaikka tulee vaikeat ja tiukat ajat, koulutuksen pitää olla erityissuojeluksessa. Meidän on saatava pidettyä kaikki mukana.
Orpo väisti viittaukset vuoden 2015 koulutuslupaukseen sillä, että kielteinen kehitys on ollut käynnissä 2000-luvun alkupuolelta lähtien – jolloin kokoomus oli jatkuvasti hallituksessa.
Keskustan varapuheenjohtajan Markus Lohen mukaan tässä taloudellisessa tilanteessa on tehtävä valintoja, ja hänen puolueensa valinta on se, että peruskoulu on pelastettava. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsi inkluusion, joka on ideana hyvä ja kannatettava.
– Mutta jos meillä ei ole riittäviä resursseja siihen, kärsivät sekä tukea tarvitsevat oppilaat että kaikki muutkin oppilaat mahdollisista häiriötilanteista.
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen piti epäonnistunutta talouspolitiikkaa syynä oppimistulosten laskuun.
– Suomessa ei ole nähty, että tutkimus- ja kehityspanokset tai koulutuspanokset ovat talouspolitiikan ydintä. Suomessa on jatkossakin tarvetta isoilla tulevaisuusinvestoinneille koulutuksessa.
Koulutus on myös itseisarvo
Panelisteilta kysyttiin myös, ovatko puolueet valmiita sopimaan panostamisesta koulutukseen yli hallituskausien. Kaikki muut paitsi keskustan Lohi nostivat kätensä.
Lohikin sanoi ajatuksen olevan kannatettava, mutta hän ei usko, että sellainen sopu saataisiin aikaan ennen vaaleja.
Kokoomuksen Orpo sanoi, että sen rinnalla on kuitenkin sitouduttava velkaantumisen saamiseen kuriin.
– Kaikki mitä täällä on puhuttu menee kuin kankkulan kaivoon, jos julkinen talous päästetään täysin kuralle.
– Ehdottomasti koulutuksen määrärahoja pitää lisätä jokaisella koulutusasteella, vaati Honkasalo.
Hänen mukaansa tämä ei koske ainoastaan pedagogisia sisältöjä, vaan myös työntekijöiden palkkauksesta ja työhyvinvoinnista on pidettävä huolta.
– Koulutukseen pitää satsata myös itseisarvona. Ei voi välttämättä tietää, mitä kaikkea hyvää siitä seuraa. Tällä hetkellä meillä on valtava aivovuoto Suomesta pois, koska tutkijoilla ei ole hyviä ja rauhallisia työskentelyolosuhteita tehdä perustutkimusta, Honkasalo sanoi.