Neuvostoliittoon kuuluneet Keski-Aasian maat – Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan – itsenäistyivät 1991. Ne ovat kuitenkin jääneet vahvasti Venäjästä riippuvaisiksi niin talouden, liikenneyhteyksien kuin turvallisuuspolitiikankin suhteen.
Keski-Aasian maat ovat pyrkineet lisäämään liikkumavaraansa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli shokki, joka on vauhdittanut Kiinan ja Turkin asemien vahvistumista Venäjän kustannuksella.
Venäjän isonveljen asennetta kuvaa, miten duumassa ärähdettiin kiukkuisesti ja jopa uhkaillen (tyyliin ”tästä se alkoi Ukrainassakin”), kun Kirgisian pääkaupungissa Bishkekissa alettiin viime syksynä puhua kaupunginosien nimien muuttamisesta. Neuvostoaikaiset nimet kuten Lenin ja Sverdlov ajateltiin vaihtaa Kirgisian omaan historiaan liittyviksi.
Uudet suuret liikennehankkeet ohittavat Venäjän.
Hyökkäys Ukrainaan lisäsi Kazakstanissa pelkoja siitä, että Vladimir Putin saisi Kazakstanin suuresta venäläisvähemmistöstä tekosyyn hyökätä myös sinne. Toisaalta Venäjän heikko menestys Ukrainassa on kertonut, että Venäjän voima on ehkä kuviteltu turhan suureksi.
Kiina laajentaa vaikutustaan
Venäjän joukot kävivät viime vuoden tammikuussa kääntämässä Kazakstanin sisäisen kriisin presidentti Kassim-Jomart Tokajevin eduksi. Koskaan ei voi kuitenkaan tietää, kenen puolelle Venäjä asettuu, jos se puuttuu Keski-Aasian maiden sisäisiin asioihin.
Kiinan presidentti Xi Jinping teki ensimmäisen valtiovierailunsa pitkän koronatauon jälkeen Kazakstaniin viime syyskuussa. Hän vakuutti Kiinan tukevan Kazakstanin ”itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta”.
Kazakstanista Xi jatkoi Uzbekistanin Samarkandiin, jossa pidettiin Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) huippukokous. Vuonna 2001 perustetun SCO:n jäseniä ovat edellä mainitut Keski-Aasian maat lukuunottamatta Turkmenistania sekä Kiina, Venäjä, Intia ja Pakistan.
Kiina on lisännyt sotilaallista yhteistyötä ja asekauppaa Keski-Aasian kanssa. Toissa vuonna Kiina sopi rahoittavansa sotilastukikohdan Tadzhikistaniin lähelle Afganistanin vastaista rajaa. Viime marraskuussa Kiina ja Tadzhikistan sopivat säännöllisistä yhteisistä sotaharjoituksista.
Tadzhikistan ja Kirgisia kävivät syyskuussa lyhyen rajakahakan. Molemmat ovat Venäjän johtaman Kollektiivisen turvallisuusjärjestön (CSTO) jäseniä, mutta Venäjä ei kyennyt tilannetta sovittelemaan. Apuun tarvittiin Kiinan johtama SCO.
Lokakuussa Venäjän johtaman Itsenäisten valtioiden yhteisön kokouksessa Tadzhikistanin presidentti Emomali Rahmon vaati Putinilta julkisesti ”enemmän kunnioitusta” Keski-Aasian maita kohtaan.
Marraskuussa CSTO:n kokouksessa Armenian presidentti Nikol Pashinian siirtyi niin, ettei joutunut ryhmäkuvassa Putinin viereen. Armenia on näreissään siitä, ettei se mielestään saanut Venäjältä tarpeeksi tukea Vuoristo-Karabahin sodassa Azerbaidzhania vastaan.
Suuria väylähankkeita
Kiina on kiinnostunut Keski-Aasian luonnonvaroista ja liikennereiteistä. Tässä sen keskeinen väline on vuonna 2013 käynnistetty Vyö ja tie -hanke (BRI), joka myös Uutena silkkitienä tunnetaan. Kiina on tarjonnut Keski-Aasian maille miljardi-investointeja, kiinalaisia tuotteita ja pääsyä Kiinan isoille markkinoille.
Kiinan rahoittamat väylät suuntautuvat idästä länteen. Tämä tarkoittaa sitä, että ne ohittavat Venäjän ja vähentävät vanhempien Keski-Aasiasta pohjoiseen Venäjälle suuntautuvien väylien merkitystä.
Turkmenistanista Uzbekistanin ja Kazakstanin kautta Kiinaan kulkeva kaasuputki valmistui 2009. Samana vuonna valmistui Kazakstanin omilta kaasukentiltä Kiinaan kulkeva putki.
Pitkään puuhatun Kiinasta Kirgisian kautta Uzbekistaniin kulkevan rautatien rakentamisen odotetaan alkavan tänä keväänä.
Keski-Aasian kautta kulkevat reitit kiinnostavat myös Turkkia, joka haluaa vähentää Venäjän ja Iranin kautta kulkevien reittien merkitystä.
Turkilla ei ole suoraa rajayhteyttä minkään Keski-Aasian maan kanssa. Sen kuningashanke on Turkmenistanista Kaspianmeren ja Kaukasuksen kautta Turkkiin kulkeva liikenneväylähanke TITR. Väylän keskeinen osa, Azerbaidzhanista Georgian kautta Turkin Karsiin kulkeva rautatie valmistui 2017.
Kiina ja Turkki ovat yhdistäneet väylähankkeensa, ja kun reitit ovat koko kapasiteetiltaan valmiita, lyhenevät kuljetusajat huomattavasti. Näiden väylien merkitys korostuu nyt, kun EU-maat hakevat Venäjän kiertäviä reittejä.
Turkille suhteet Kiinaan ovat niin tärkeät, että se vuonna 2019 veti tukensa Kiinan uiguurivähemmistöltä, vaikka kyseessä on turkkilaissukuinen kansa.
Turkki – isoveli vai kaveri?
Kazakstan, Kirgisia, Turkmenistan ja Uzbekistan ovat kielellisesti ja kulttuurisesti lähellä Turkkia. Maiden itsenäistyttyä Turkki alkoi tyrkyttää niille panturkkilaisuutta, mutta Keski-Aasian maat eivät halunneet vaihtaa vanhaa venäläistä isoaveljeä turkkilaiseen isoonveljeen.
1990-luvun jälkeen Turkki valitsi pragmaattisen lähestymistavan. Se on kasvattanut kauppaansa Keski-Aasian maiden kanssa ja lisännyt investointeja niihin. Keski-Aasian maille yhteistyö Turkin kanssa lisää liikkumavaraa sekä Venäjän että Kiinan suuntaan.
Turkki hakee myös strategista yhteistyötä ja myy aseita Keski-Aasian maihin. Turkin Azerbaidzhanille myymät dronet osoittivat tehokkuutensa Vuoristo-Karabahin sodassa syksyllä 2020, ja niitä on sen jälkeen myyty Kirgisiaan ja Turkmenistaniin sekä lisenssillä Kazakstaniin.
Ukrainan sodan alettua yhä useammat keskiaasialaiset siirtotyöläiset valitsevat mieluummin Venäjän sijasta Turkin. Siirtotyöläisten rahalähetyksillä on suuri merkitys Keski-Aasian maiden talouksille.
Turkin aloitteesta perustettiin 2009 Turkkilaisten maiden neuvosto, jonka tehtäväkuvaa laajennettiin marraskuussa 2021 ja nimi muutettiin Turkkilaisten maiden järjestöksi (OTS). Jäseniä ovat Turkin lisäksi Azerbaidzhan, Kazakstan, Kirgisia ja Uzbekistan. Tarkkailijajäseniä ovat Unkari (!), Turkmenistan ja Pohjois-Kypros.
Venäjä ei silti ulkona
Turkin vaikutusvallalla on kuitenkin rajansa, kuten Toni Alarannan ja Kristiina Silvanin UPI-raportissa vuosi sitten todettiin. Nykyisessä tilanteessa yksi niistä ovat Turkin talousongelmat: missä määrin Turkilla on varaa jatkaa suuria investointeja Keski-Aasiaan?
Turkki tasapainoilee, eikä se halua astua liiaksi Venäjän varpaille. Se myy droneja Ukrainaan, mutta ei ole mukana Venäjälle asetetuissa pakotteissa. Nato-maa Turkki on ostanut ilmatorjuntaohjuksia Venäjältä ja Rosatom rakentaa ydinvoimalaa Turkkiin. Elokuussa Turkki ja Venäjä allekirjoittivat sopimuksen talousyhteistyöstä.
Myös Kiinan vallalla on rajansa. Keski-Aasiassa on alettu pelätä Kiinan suurten hankkeiden johtavan velka-ansaan. Varauksellisesti suhtaudutaan myös Kiinan lähettämiin työläisiin ja heitä suojaaviin yksityisiin turvayhtiöihin. Kiina ja Keski-Aasia kilpailevat rajallisista vesivaroista, ja lisäksi uiguurien kohtelu suututtaa keskiaasialaisia.
Venäjä ei ole läheskään ulkona Keski-Aasiasta, mutta sen vaikutus on pikku hiljaa koko ajan heikentynyt. Hyökkäys Ukrainaan on osaltaan vauhdittanut kehitystä.
uutiskirje 
