Vasemmistonaiset ja Vasemmistonuoret ovat järkyttyneitä viimeaikaisista lähisuhdeväkivallan tapauksista.
– Lyhyen ajan sisällä useampi nainen on menettänyt henkensä nykyisen tai entisen kumppaninsa väkivallan seurauksena. Vuoden vaihteen aikaan uutisoitiin useista järkyttävistä henkirikoksista Porissa, Kajaanissa, Hyvinkäällä ja Helsingin Ullanlinnassa, järjestöt toteavat yhteisessä tiedotteessaan perjantaina.
Ne pitävät tapauksia äärimmäisimpiä esimerkkejä lähisuhdeväkivallasta, jonka uhriksi sadattuhannet suomalaiset vuosittain joutuvat. Erityisesti juhlapyhät ja lomakaudet ovat synkkää aikaa turvakodeissa, joiden asiakaspaikat täyttyvät ääriään myöten. Edelleen monille suomalaisille oma koti ja kumppani merkitsevät pelkoa ja väkivallan uhkaa.
”Kenenkään ei tulisi joutua pelkäämään kotonaan henkensä puolesta.”
Yhä Euroopan huipulla
Vasemmistolaiset järjestöt muistuttavat siitä, että Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Ne toteavat, että lähisuhdeväkivallan uhriksi voi joutua kuka tahansa sukupuolesta riippumatta, mutta ilmiö on silti leimallisesti sukupuolittunut, ja sen uhriksi joutuneista selvä enemmistö on naisia tai naisiksi syntymässä määriteltyjä.
Järjestöt arvioivat kyseessä olevan syvään juurtunut rakenteellinen väkivalta, jota suomalaisen kulttuurin asenteet ylläpitävät.
– Suomessa tuhannet naiset kokevat lähisuhdeväkivaltaa päivittäin ja keskimäärin 15-20 naista kuolee vuosittain puolisonsa surmaamana. Tarvitaan asennemuutos, sillä tätä järkyttävää ihmisoikeusongelmaa pidetään niin normaalina osana suomalaista kulttuuria, ettei se koskaan nouse kansalliseksi huolenaiheeksi,Vasemmistonaisten puhenainen, kansanedustaja Veronika Honkasalo sanoo.
Lisää rahaa
Järjestöt arvioivat juuri sukupuolittuneiden rakenteiden vaikuttavan siihen, ettei lähisuhdeväkivallan vastaista työtä resurssoida tarpeeksi. Niiden mukaan lähisuhdeväkivaltaa ei pystytä ennaltaehkäisemään tehokkaasti, vaan apua on tarjolla vasta, kun tilanne on jo vakava, jos silloinkaan. Ne toteavat, että turvakodit ovat elintärkeitä, mutta niillä ei pystytä puuttumaan ongelmien juurisyihin.
Honkasalo muistuttaakin siitä, että ilman riittävää rahoitusta väkivaltaa on mahdotonta kitkeä.
Rahaa tarvitaan muun muassa siihen, että seksuaalikasvatuksen ja terveystarkastusten yhteydessä käsitellään myös nuorten keskuudessa ilmenevää seurusteluväkivaltaa. Nuorille on myös oltava tarjolla tueksi väkivaltatilanteisiin matalan kynnyksen palveluita, kuten auttavia puhelimia ja nopea pääsy palveluiden piiriin.
Lisäksi järjestöt toteavat olevan tärkeää tunnistaa kunniaan liittyvä väkivalta, puuttua siihen ennaltaehkäisevästi ja varmistaa kunniaväkivaltaan liittyvän lainsäädännön riittävyys.
Uhka voi jatkua vuosia
Rahaa tarvitaan myös turvakotijakson jälkeiseen aikaan.
– Lähisuhdeväkivalta ei lopu välttämättä siihen, kun suhde loppuu, vaan uhri saattaa kokea väkivaltaa entisen kumppanin suunnalta vuosia, järjestöt muistuttavat.
Ne vaativat lainsäädäntöön keinoja suojata uhreja näissä tilanteissa. Konkreettinen tapa auttaa uhreja olisi järjestää asuminen myös turvakotijakson jälkeen. Myös lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ja todistaneiden lasten on saatava matalalla kynnyksellä apua ja tukea.
– Kenenkään ei tulisi joutua pelkäämään kotonaan turvallisuutensa tai henkensä puolesta, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen sanoo.