Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa, kertoo julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan tänään julkaisema työvoimaennuste. Pelkästään Uudellamaalla on analyysin mukaan 6 000 sairaanhoitajan vaje, ja koko maan tasolla kaivattaisiin jo nyt yli 16 600 uutta sairaanhoitajaa. Luku on kasvanut rajusti, sillä vuonna 2021 hoitajia arvioitiin puuttuvan pelkästään Uudellamaalla 3 500 ja koko maassa 8 000.
Lähihoitajia arvioidaan tällä hetkellä puuttuvan 8 800. Toissa vuonna vaje oli 738.
Suhteellisesti vajaus on suurin sosiaalityöntekijöiden ja psykologien ammateissa.
Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä työvoimaennusteen tiedot eivät yllätä.
– Tehy on varoittanut hoitajapulasta vuosikausia. Meille kantautuva tieto työpaikoilta kertoo samaa tarinaa. Hoitajapulan seuraukset ovat koko ajan vakavampia ja syventävät pulaa entisestään. Suomessa on viimeiset hetket toimia, jotta syöksykierre saadaan katkaistua.
Rytkönen kertoo saavansa työyhteisöistä hoitajilta yhä vakavampaa viestiä uupumisesta, pitkistä sairaslomista ja valtavasta sekä fyysisestä että psyykkisestä kuormituksesta.
– Kun hoitajia on koko ajan vähemmän, työssä olevien työtaakka ja kiire lisääntyy ja he kuormittuvat entistä pahemmin. Päättäjien ja työnantajien on ryhdyttävä konkreettisiin tekoihin heti.
Rytkösen mukaan tilastojen tiedot hoitajavajeesta konkretisoituvat kansalaisille käytännössä pitkinä hoitojonoina, päivystysten ruuhkina, osastojen sulkemisina, peruttuina leikkauksina, vanhustenhoidon vakavina puutteina ja niin edelleen.
– Hoitajapulan ratkaisu on yksi seuraavan hallituskauden tärkeimmistä kysymyksistä. Kyse on paitsi kansalaisille perustuslain turvaamista palveluista myös huoltovarmuudesta ja kriisivalmiudesta. Yhteiskuntamme ei enää kykene ottamaan vastaan pandemian kaltaisia kriisejä, jos järjestelmä on näin rikki hoitajapulan vuoksi.
Palkka ja työolot avainasemassa
Tehyn mukaan hoitajapulaan tulee vastata usein eri keinoin. Palkkauksen edelleen parantaminen lähemmäs pohjoismaista tasoa on selkeä veto- ja pitovoiman kasvattaja.
Työoloja ja työssä jaksamista on pakko parantaa oleellisesti, minkä totesi myös Kevan asiantuntija työvoimaennusteen julkaisemisen yhteydessä. Lisäksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Myös työnjakoa on uudistettava tarvittaessa reippaastikin, jotta koulutettu hoitohenkilöstö voi keskittyä tehtäviin, joihin heidät on koulutettu
– Palkkauksen ja työolojen parantamisessa työnantajilla on iso vastuu. Esimerkiksi Uudenmaan tilanne on todella huolestuttava. Hoitajapula on valtaisa ja samaan aikaan Helsingin kaupungin ja HUS:in huono henkilöstöpolitiikka ja epäonnistumiset suorastaan työntävät hoitajia pois. Sen sijaan heitä pitäisi kaikin keinoin houkutella, palkita ja pyrkiä pitämään töissä ja alalla, Rytkönen sanoo.
Hän kertoo kysyneensä monta kertaa, kuka meitä hoitaa jatkossa.
– Se ei ole enää mikään retorinen kysymys vaan totista totta.
uutiskirje 
